Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen opiskelevan nuorison raittiusliitto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
-WI Suomen opiskelevan nuorison raittiusliitto—Suomen piispainkronikka 442
käsitystä kansakoulumme tehtävästä ja hyödystä
sekä työskennellä opettajiston oikeudellisen ja
taloudellisen tilan parantamiseksi. Yhdistyksen
toimintaa johtaa Helsingissä sijaitseva
keskushallitus, jossa on 9 varsinaista ja 3 varajäsentä.
Paikallisyhdistyksillä, jotka toimivat eri
seuduilla maata, on kullakin oma toimikuntansa.
Paikallisyhdistykset pitävät vuosittain ainakin
kolme kokousta, käsitellen etupäässä
keskushallituksen lähettämiä kysymyksiä ja lähettäen
niiden johdosta tehdyt päätökset pöytäkir jaotteena
keskushallitukselle, jonka on ryhdyttävä
yhteisten päätösten kulloinkin aiheuttamiin toimiin.
Toiminnan edistämistä varten yhdistyksellä on
piiriasiamies kussakin kansakoulun
tarkastus-piirissä sekä suurimmissa kaupungeissa.
Opettajiston etujen ajamista varten toimii yhdistyksen
johtamana erityinen tiedonantotoimisto sekä
pai-kanvälitystoimisto. Paikallisyhdistyksiä on
nykyään lit ja niissä (1915) 1,737 jäsentä.
Yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet: K. Verkko
(1893-96), A. Kohonen (1896-1910), K. Ahtiala
(v:sta 1911). Sihteereinä ovat olleet: A.
Kohonen, A. Noponen, K. Ahtiala, H. Karvonen,
Olga Moberg ja P. Puhakka. A. K:nen.
Suomen opiskelevan nuorison raittiusliitto
ks. Raittiusseurat, palsta 1407.
Suomen osuuskauppojen keskusosuuskunta
r. 1. (lyh. S. O. K.), Suomen osuuskauppojen
keskinäinen tukkuliike, per. maalisk. 22 p. 1904,
toimi ensimäisen v:nsa ainoastaan osuuskauppoja
neuvovana ja tarkastavana laitoksena, m. m.
julkaisten kirjallisuutta ja tilikirjoja sekä
perustaen »Yhteishyvä" nimisen aikakauslehden. V. 1905
S. O. K. aloitti tavaraliikkeensä, joka alusta
alkaen kehittyi odottamattoman suureksi. Sen
jälkeen S. O. K. on kasvanut maamme
suurimmaksi tukkuliikkeeksi alallaan, samalla kuin se
on muiden maiden osuuskauppojen
tukkuliikkeisiin verrattuna kuudes järjestyksessä.
S. O. K:n jäseniksi pääsevät ainoastaan
luotto-kykyiset osuuskaupat. Osuusmaksu on 100 mk. ja
jäsenosuuskaupan tulee ottaa yksi osuus kutakin
25 jäsentään tai tällaisen jäsenluvun osaa kohti.
Lisämaksuvelvollisuus on 300 mk. kutakin osuutta
kohti. Paitsi jäsenet, voivat S. O. K:n liikettä
hallintoneuvoston antamien lähempien määräysten
mukaan käyttää muutkin osuuskaupat sekä
kulu-tusyhdistykset, jotka työskentelevät
osuustoiminta-aatteen mukaisella tavalla. Liikkeen tuottamasta
vuosivoitosta siirretään vähintään aU
vararahastoon, kunnes tämä on noussut merkittyjen
osuusmaksujen summan tasalle, sekä sen jälkeen
vähintään 1h. Ylijäävästä voitosta maksetaan
korkeintaan 6 % osuuspääomalle ja senjälkeen
voidaan jakaa ostajille voitto-osuutta heidän
ostok-siensa määrän perusteella. Jos vielä on jäljellä
voittoa, jätetään se käyttämättömänä voitto- ja
tappiotilille tai merkitään kirjoihin
käyttörahastona, jonka varoja osuuskunnan kokouksen
päätöksen mukaan käytetään osuustoiminnan tai
yleishyödyllisten tarkoitusten edistämiseen.
Käytännössä on tähän saakka vuosivoitoista suurin
osa käytetty vara- y. m. rahastojen
kartuttamiseen ja loput osuustoiminnalliseen
valistustyöhön. — S. O. K:n asioita hoitaa 8-miehinen
hallintoneuvosto sekä tämän valitsema 3-henkinen
johtokunta.
Paitsi pääkonttoria Helsingissä on S. O. K :11a
myyntikonttoreja Helsingissä, Turussa,
Tampereella, Viipurissa, Kotkassa, Vaasassa ja
Oulussa sekä lisäksi varastotoimistoja
Kaskisissa, Raumalla ja Kuopiossa. V. 1913
S. O. K. perusti erityisen tavarain tarkastus- ja
koelaitoksen (lahoratorin). Omia tuotanto
laitoksia sillä on 1914 perustetut
harjan-sitomo, neulomo, kahvinpaahtimo ja hedelmäin
pakkaamo sekä 1915 per. tulitikkutehdas. Lisäksi
on jo päätetty perustaa vesirinkelileipomo,
mausteiden jauhatus- ja pakkaus- sekä
teenpakkaus-laitos; parhaillaan S. O. K. suunnittelee suuren
uudenaikaisen myllylaitoksen rakentamista. Omia
taloja S. O. K :11a on varastojen säilyttämistä
varten kuudessa kaupungissa sekä Viipurissa
liikepalatsi.
Paitsi tavaraliikettä harjoittaa S. O. K.
laajaa neuvonta- ja valistustoimintaa,
johon viime vuosina on käytetty n. 90,000 å 115,000
mk. v:ssa. Sitä varten sillä on erityinen
neuvontatoimisto, jota paitsi se luotto-osastonsa kautta
valvoo ja tarkastaa S. O. K:lta luottoa
nauttivien osuuskauppojen liiketoimintaa ja tilejä.
S. O. K:n valistustarkoituksessa harjoittama
kustannustoiminta on varsin huomattava. Niinpä
se, paitsi edellämain., kerran viikossa ilmestyvää
osuuskauppalehteä „Yhteishyvää", joka on
tarkoitettu osuuskauppojen jäsenille ja jota 1915 levisi
10,500 vuosikertaa, ynnä „Samarbete" nimistä,
kaksi kertaa kuussa ilmestyvää ruots. laitosta
siitä, kustantaa erityistä osuuskauppojen
toimihenkilöiden kehittämistä tarkoittavaa,
»Osuuskauppalehti" nimistä aikakauslehteä ja vuosittain
ilmestyvää »Osuuskauppaväen kalenteria", jota
1915 levisi 50,000 kpl. V:sta 1913 lähtien S. O. K.
on julkaissut sekä suomeksi että ruotsiksi
vuotuista osuuskauppojen tiiketilastoa. — S. O. K :hon
keskittyy myös 1908 per. osuuskauppojen liitto
osuuskauppapiireineen ja edustajakokouksineen
(ks. Osuuskauppa).
V:n 1915 lopussa oli S. O. K:ssa jäsenenä 341
osuuskauppaa, jotka olivat merkinneet 3,147
osuutta. Sanotun v:n myynti oli 35,100,000 mk»
sekä vuosivoitto 1,456,780 mk. V:n 1915 lopussa
S. O. K:n omissa rahastoissa oli yhteensä
2,861,450 mk. sekä jäsenten lisämaksusitoumuksct
ja suorittamaton osa osuusmaksuista 995,350 mk.
vrt. Osuustoiminta, Osuuskauppa,
joiden kohdalla myös on mainittu kirjallisuutta.
O. K-nen.
Suomen pankin tilintarkastajat, eduskunnan
valitsijamiesten ja pankkivaliokunnan vuosittain
varsinaisilla valtiopäivillä valittavat neljä
tilintarkastajaa ja näiden tarpeelliset varamiehet
kuluvan vuoden tilien tarkastuksen toimittamista
varten (§ 74).
Suomen pankki ks. Pankki, palsta 176.
Suomen passivirasto ks. Passivirasto,
Passi.
Suomen perustuslait ks. Perustuslaki.
Suomen piispainkronikka, »Chronieon
episeo-porum Finlandensium", on nykyisessä
muodossaan piispa Paavali Juustenin kirjoittama esitys
hänen edellään olleista Turun piispoista. Se
perustuu vanhempiin, jo keskiajalla tehtyihin
muistiinpanoihin, joista n. s. Palmskiöldin katkelma
tarjoaa yhden esimerkin (ks. Palmskiöld 2).
Sen tiedot ovat osoittauneet sangen
luotettaviksi, eikä siis Porthan syyttä ole antanut sille
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
