Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen rautatiet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
451
Suonien
rautatiet
455
rätty pidettäviksi, esittäen nyt, että rata
hallintoon, kunnossapitoon ja tulojenjakoon nähden
yhdistettäisiin Helsiugin-lIämeenlinuan-Pietarin
rautatiehen. Säädyt panivat lievän vastalauseen
sen johdosta, että asia oli ilman eduskunnan
osanottoa päätetty, mutta eivät katsoneet voivansa
olla esitystä hyväksymättä. Rataosa tuli siten
kulkulaitosrahaston laskuun liikennöitäväksi,
vaikka se muilla varoilla oli rakennettu.
Mainittu rahasto, joka myöhemminkin pysyi
eduskunnan nimenomaisessa hoidossa, oli syntynyt
vain pienestä kirjanpitoseikasta, v:n 1872
valtiopäivät kun päättivät että tulot niistä
rautateistä ja kanavista, jotka säätyjen osanotolla
ovat syntyneet, ynnä ne varat, joita säädyt
saattavat tämäntapaisiin tarkoituksiin myöntää,
olisivat hoidettavat eri rahastona, josta myös
tähän lukeutuvat menot saataisiin suorittaa.
Kuu Savon rata oli päätetty rakennettavaksi,
oltiiu kaikkialla selvillä siitä, että nyt oli K a
r-j a 1 a ii radan vuoro. Kaikissa anomuksissa ja
suunnitteluissa (K. Pippingin 1871 tekemästä
alkaen) ajateltiin radan johtamista Viipurista
suoraan Imatralle ja sieltä Maanselkää
noudattaen Parikkalan, Uukuniemen ja Kiteen kautta
Joensuuhun. V:n 1888 valtiopäiville annetussa
esityksessä hallitus puolsi suuntaa
Viipuri-Antrea-Hiitola-Sortavala-Ruskeala-Värtsilä-Joensuu, joka
sitten tulikin säätyjen päätökseksi, samoinkuin
esitetty haararadan rakentaminen Antreasta
Imatralle. Työt aloitettiin S p. tammik. 1S90
Sortavalaan saakka ja pohjoisella osalla v:n 1892
alussa. Rataosa Viipuri-Autrea-Imatra avattiin
yleiselle liikenteelle 1 p. marrask. 1892,
Antrea-Sortavala vuotta myöhemmin ja
Sortavala-Joensuu taas vuotta myöhemmin eli 1 p. marrask. 1894.
Koko rata, haararatoineen Antrean (Vuoksen) ja
Sortavalan satamiin 347 km pitkä, tuli
maksamaan 24,325,750 mk. 1. 70,100 mk. ratakm:ltä.
Vielä päätettiin v:n 1888 valtiopäivillä
rakennuttaa rautatiet Kouvolasta Kotkaan ja
Tampereelta Poriin sekä Helsingin satamarata.
Tämä osaksi puoluekiistain välttämiseksi tehty
laaja päätös vaikeutti seur. vuosina valtion
ralia-asiain hoitoa tuntuvasti. Kotkan radalla
alkoivat työt kesäk. 1889 ja rata avattiin yleiselle
liikenteelle 1 p. lokak. 1890; kustannus tästä
52 km pitkästä radasta nousi 2,936,000 mk:aan,
ollen siis 57,300 mk. ratakin :iä kohti. Porin
rataa aloitettiin — pikemmin muodon vuoksi,
koska Porin kaupungin kaiiuatussitoumus
edellytti töiden alkamista 1890 — rakentaa elokuun
lopulla 1890; 1892 ruvettiin töitä suorittamaan
suuremmassa määrässä, 1893 supistettiin töitä
määrärahan niukkuuden tähden ja vasta 4 p.
marrask. 1895 voitiin koko rata avata yleiselle
liikenteelle. Satamaratoineen (Siurossa,
Haisti-lassa ja Porissa) sen pituus oli 141 km ja
kustannus 11,345,277 mk. eli 80,700 mk.
rata-km:ltä. Kustannusten nousuun vaikuttivat var
sinkin Tammerkosken ja Kokemäenjoen sillat sekä
muutamat vaikeat pengerrystyöt. — Helsingin
satamarataa varten myönnettiin 1,8 milj. mk.;
se oli aluksi alle 5 km:n pituinen ja avattiin
liikenteelle 16 p. jouluk. 1894.
Virhe, jonka v:n 18S8 valtiopäivät olivat
tehneet, aiheutti sen, että säädyt 1891, suuresta
rautatieanomusten tulvasta huolimatta, eivät
voineet päättää muuta kuin Imatran-Vuoksen-
niskan ratapätkän, tuskin 7 km:n pituisen.
Tätä varten aloitettiin työt 1892, ne keskeytet
tiin 1893 ja aloitettiin taas marrask. 1894; rata
avattiin liikenteelle 16 p. lokak. 1895.
Rautatieasiat olivat sekä aloitteiden että
hallituksen esitysten lopullisen käsittelyn vuoksi
vähitellen tulleet valtiopäivillä niin tärkeiksi
että suuren yleisön mielenkiinto ja sen mu
kana osaksi vaalitkin nimenomaan näihin
kysymyksiin kohdistuivat. Ei siis kummaa, ettii
maan yleiset puolueolotkin rupesivat rautatie
asioissa kuvastumaan. Ylempänä ou jo siihen
viitattu, mutta vasta v:n 1894 valtiopäivillä
tämä epäkohta kaikessa räikeydessään esiintyi
Säätyjen 1888 ja 1891 nimenomaan hallitukselta
pyytämä esitys Jyväskylän radan rakentamisesta
hyväksyttiin vain pappis- ja talonpoikaissää
dyssä, siinä muodossa kuitenkin, että rata Jy
väskylästä eteenpäin johdettaisiin vain Keiteleen
rantaan (Suolahteen); aatelis- ja porvarissäädyt
päättivät rakennettavaksi raskaalla päällysrakeu
nuksella varustetun rantaradan Turusta Heisin
kiin, jota rataa varten yli-insinööri Th. Tallqvist
oli Turun ja Helsingin kaupunkien kustannuk
sella käynyt linjan, sekä satamaradan Porista
Mäntyluotoon ja Haapamäeltä Jyväskylään 7">
cm:n tai 1 m:n levyisen kapearaiteisen radan
asettaen vielä vaatimukseksi sen, että ainakin
rantaradan Turun-puoleista osaa ja Jyväskylän
rataa oli ruvettava rakentamaan viimeistään 1896
Ilmeisesti oli aatelis- ja porvarissäätyjen pää
töksessä ’ tuo kapearaiteisuus asetettu tinkimi
sen varaksi, että asian yhteenkytkeminen ranta
radan kanssa olisi heti onnistunut, mutta pap
pis- ja talonpoikaissäädyt hylkäsivät yhteen
sovituselidotuksen. Vasta sitten saatiin ylitei
nen päätös aikaan, kun kaikki säädyt suostuivat
siihen, että ensin rakennetaan leveäraiteinen 25
kg:n kiskoilla varustettu rautatie Haapamäeltä
Jyväskylän kautta Suolahteen ja osoittivat
siihen 6 milj. mk.; sen jälkeen anoivat he
rakennettavaksi leveäraiteisen rautatien Turusta
Karjan asemalle, osoittaen sitä varten tällä kertaa
n. ’/s tarvittavasta määrästä. — Suurempi
yksimielisyys vallitsi Rauman yksityisradan suli
teen, jonka avustaminen päätettiin heti kaikissa
säädyissä. Se oli aluksi 48 km pitkä ja
valmistui huhtik. 1897.
Junien rajoitetusta kulkunopeudesta 1877
annetut määräykset päätettiin nyt höllentää
melkoisesti, sitä suuremmalla syyllä, kun ne oli
annettu aikana, jolloin vielä käytettiin rautakis
koja, ja nyt olivatkin »rautateiden" sijaan tul
leet kiskojen vaihdon kautta »terästiet".
Jyväskylän radan rakennustyöt
aloitettiin helmik. 1895. Ensin rajoitettiin työt
yksinomaan Haapamäen ja Jyväskylän välille; vasta
1896, ja silloinkin vain hiukkaisen, ruvettiin
työskentelemään Suolahteen vievällä loppuosalla.
Maa tällä tiellä on kyllä mäkistä ja esim.
Keuruun kirkolta Jyväskylään mennessä oli
melkoisia vaikeuksia voitettavana, mutta rakennustyö
edistyi kuitenkin niin, että väliaikainen liikenne
Haapamäeltä Jyväskylään voi alkaa 7 p. jouluk.
1S96. Yleiselle liikenteelle tämä rataosa
avattiin 1 p. marrask. 1897 ja Suolahteen saakka
vuotta myöhemmin. Rautatien rakentaminen tuli
maksamaan 8,327,095 mk» s. o. 69,500 mk. rata
km:iltä; rata on nim. 120 km pitkä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
