Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen rautatiet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
459 Suomen
I i s a 1 m e n-K a j a a u i n rataa ruvettiin
rakentamaan toukok. 1902, ja kun hallitus
kiirehti kiskotuksen päättämistä 1903, tehtiin main.
kesänä työtä öin päivin. Koska kuitenkin oli
pelättävä, että kiskot ja liikkuva kalusto
vahingoittuisivat, jos kiskotus tapahtui maan
jäädyttyä, keskeytettiin tämä työ talveksi; Kajaaniin
ehti kiskotus 3 p. kesäk. 1904 ja seur. lokakuun
10 p. rata avattiin yleiselle liikenteelle. Se tuli
kaikkiaan maksamaan 5,980,272 mk., s. o. 72,000
mk. ratakin .Itä.
Savonlinnan radan työt aloitettiin
joulukuussa 1904. Rata tuli koskettamaan
Punkaharjua ja kulkemaan Savonlinnassa Kyrönsalmen
poikki, joissa molemmissa paikoissa varsinkin
011 suuria vaikeuksia voitettavana. Hallituksen
määrättyä, että rata Elisenvaarasta
Punkaharjulle saakka oli 1906 väliaikaiselle liikenteelle
avattava, kiiruhdettiin töitä hyvällä
menestyksellä ja se voikin tapahtua 1 p. marrask.
Kyrönsalmen sillan päähän ulotettiin väliaik. liikenne
1 p. jouluk. 1907. Salmen syvyyden ja vilkkaan
liikenteen vuoksi oli silta pantava kokoon,
kuten Kemin Isohaarassa, rannalla, ja työnnettävä
sitten paikoilleen, joka työntö, melkoisesta
pakkasesta ja tuulesta huolimatta, tapahtui 7
tunnissa. Rautatie avattiin yleiselle liikenteelle 1 p.
helmik. 1908; rakennuskustannus nousi työn ja
tarveainehintain kallistumisesta, laajoista
penger-rystöistä y. m. l,s milj. mk. yli arvion, 11,871,371
mk:aan, s. o. 145,300 mk:aan ratakm:ltä.
Seuraavan kerran eduskunta kokoontui kyllä
lopulla v. 1904, mutta nämä vv:n 1904-05
valtiopäivät eivät päättäneet uusia rautateitä
(hallitus esitti Suolahdesta Suonenjoelle ja Joensuusta
Nurmekseen tehtäviä ratoja). Sen sijaan 20 p.
jouluk. 1905 kokoontuneet vv:n 1905-06
valtiopäivät, joille esitys samain ratain
rakentamisesta annettiin, päättivät rakennettavaksi
rautatien Kemistä Rovaniemelle sekä vaikeain
yhteensovitusten jälkeen vielä Joensuusta
Nurmekseen ja Seinäjoelta Kristiinaan-Kaskisiin,
nyt leveäraiteisena. Pyydettiin sitäpaitsi seur.
valtiopäiville esitystä Savonlinnan-Jyväskylän
radan rakentamisesta.
Tämä viimeisen säätyeduskunnan päätös oli
kompromisseista syntyneenä kovin hankala, sillä
olihan mahdotonta tai ainakin sangen
epäedullista aloittaa kolmen suuren rautatien työt
yhdellä kertaa, ja rautatietöiden
keskeytyminen oli hyvin lähellä. Uudelle v:n 1907
eduskunnalle hallitus esitti sen vuoksi sellaista
muutosta edellisten valtiopäivien päätökseen, että
työt aloitettaisiin aluksi ainoastaan
Joensuun-Nurmeksen radan eteläisellä osalla ja
Rovaniemen radalla. Niin arveluttavaa kuin olikin
hallituksen harkinnan mukaisesti muutella
edellisen eduskunnan päätöksiä katsottiin, että
siihen nyt oli suostuttava. V:n 1900
säätypää-tös oli myös suuressa vaarassa Pietarissa, jossa
arkailtiin Rovaniemen radan rakentamista ja
sen sijaan vaadittiin Pietarista sisämaitse
Vaasaan menevää emärataa. Uhkaava ristiriita
välttyi kuitenkin siten, että samalla kuin
vahvistettiin säätyjen päätös Savonlinnan-Jyväskylän
radan tulemisesta vuoroon yllämainittujen jälkeen,
määrättiin tutkituttamaan linja Pietarista taikka
Valkeasaarelta Käkisalmen kautta Hiitolaan tai
Sairalaau.
rautatiet 4G0
Rovaniemen rataa ruvettiin
rakentamaan (Laurilan pysäkiltä Kemijoen
luoteisrannalla) v:n 1907 alussa, ensin hätäaputyönä, joku
osoittausi varsin epäedulliseksi; yleiselle
liikenteelle se avattiin 16 p. lokak. 1909, jolloin
Suomen rautateistö nyt ulottui napapiirille saakka.
Rata tuli maksamaan yli 11 milj. mk., s. o. noin
103,000 mk. ratakm :ltä.
Joensuu n-N u r m e k s e n rataa alettiin
rakentaa tammik. 1907. Heti alussa oli
Joensuussa tehtävä iso silta ja edempänä
Uimaharjussa tuli tehtäväksi maan suurin kääntösilta.
jonka raskaat rautaosat olivat hevosella
vedätettävät paikalle. Syysk. 10 p. 1910 avattiin
yleiselle liikenteelle rataosa Joensuu-Lieksa ja 16 p.
lokak. 1911 Lieksa-Nurmes. Kustannukset nou
sivat 18,516,158 mk:aan eli 117,700 mk:aan
ratakm :Itä. Rataosa luetaan Karjalan rautatiehen,
jonka pituus siis on 515 km.
Kristiina n-K a s k i s t e n rataa, joka oli
11 p. jouluk. 1906 määrätty rakennettavaksi
(kustannusarvio teki 11,s milj. mk.), ruvettiin
rakentamaan lokak. lopussa 1909. Kun edellisiä
ratoja oli rautatiehallitukselle jätetty jonkun
verran keskeneräisinä, lykättiin tämän rauta
tien avaaminen yleiselle liikenteelle siksi,
kunnes lopputyötkin oli tehty, s. o. 1 p:ään elok.
1913. Että keisarikunnan liikkuva kalusto voisi
sillä vapaasti kulkea, oli kiskot hankittava 30
kg:n painoiset ja sikäläistä läpikulkuprofiilia
noudatettava; myös oli tämän radan tähden
Seinäjoen asemalla tehtävä melkoisia
laajennustöitä, m. m. siirrettävä Oulun rataa toiseen
paikkaan 2 km:n matkalla; kustannukset
nousivat-kin yli arvion, 16,s milj. markkaan eli 117,000
mk. ratakm:Itä.
V:n 1909 toinen eduskuntakokous ryhtyi taas
käsittelemään uusien rautateiden rakentamista
päättäen rakentaa eri teitä yhteensä 50 milj.
mk: n edestä. Savonlinnasta oli rakennettava
rata Pieksämäelle ja sieltä haararata
Varkauteen, Savon- ja Oulunratoja yhdistävä tie
Iisalmesta Ylivieskaan sekä paikallisrata Turusta
Uuteenkaupunkiin; näiden, valiokunnan
esittä-mäin, lisäksi päätti eduskunta vielä
rakennettavaksi tiet Viipurista Koiviston satamaan,
Lahdesta Heinolaan ja Oulusta Vaalaan.
Tammik. 1911 tuli vahvistus sille osalle
päätöstä, että Savonlinnasta on rakennettava tie
Pieksämäelle ja sieltä Varkauteen. Sen
ohessa oli tutkittava linja Pieksämäeltä
Jyväskylään ja kiiruhdettava Hiitolan-Raasulin Iin
jan lopullista tutkimusta. Näistä asioista
mainittakoon tässä vain, että 1 p. marrask. 1914
luovutettiin yleiselle liikenteelle
Savonlinnan-Pieksämäen rataosa, ynnä Huutokoskelta
Varkauteen vievä haararata, yht. 123 km. joka oli
tullut maksamaan 11,s milj. mk. eli ratakm:Itä
92,000 mk. ja että Koivistolle on rakennettu
Terijoelta rautatie, joka avattiin 1 p. syysk.
1916. Haminan rautatie siirtyi oston kautta
valtion haltuun 1 p. tammik. 1916.
Sittenkuin Pietarissa oli rakennettu Nikolain
radalta Suomen asemalle (ja Lanskajaan) y
h-d y s r a t a, johon kuuluvan Nevan sillan
rakentamiseen myös Suomi sai ottaa osaa, aloitettiin
14 p. tammik. 1915 suora tavarayhdysliikenne
Suomen valtion- ja lähes kaikkien
keisarikunnan rautateiden välillä. Kesällä 1916 Venäjän
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
