Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen ruotsi - Suomen ruotsinkielinen kirjallisuus, ks. Suomen kieli ja kirjallisuus. 2. Kirjallisuus - Suomen ruotsinkielinen väestö
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
465 Suomen ruotsinkielinen kirjallisuus—Suomen ruotsinkielinen väestö 466
u (lädu: lada, triinu: tranu), ti:n muuttuminen
d :ksi muutamien konsonanttiyhtymien edessä
(br(Imi: bruun, trämbii: trumma, trdbbu:
trub-big), itg: n, <tm\n assimiloituminen (fraggd:
fradga, vammal: vadmal) y. m.
Sivistyneidenkin puhekieli eroaa tuntuvasti
Ruotsinmaan valtakielestä, ja tällaisia
eroavaisuuksia on olemassa sekä kielen äänne- ja
muoto-opissa että sanavarastossa. S. r:ssa korkein
-ävelkorko on aina pääpainollisella tavulla, mutta
Ruotsinmaan ruotsissa useissa sanoissa
sivupainollisella tavulla, mihin seikkaan
ruotsinmaalaisten meidän mielestämme „laulava"
ääntäminen perustuu. Muista eroavaisuuksista ks.
Ruotsin kieli ja kirjallisuus. [O. F.
Hultman. ,,De östsvenska dialekterna".] R. ff.
Suomen ruotsinkielinen kirjallisuus ks.
Suomen kieli ja kirjallisuus. 2.
Kirjallisuus.
Suonien ruotsinkielinen väestö. S. r:n
v:n asutus rajoittuu verraten kapeihin
rantakais-taleihin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja
Poh-janmaalla ynnä niiden edustalla oleviin
saaristoihin ja käsittää sitäpaitsi koko Ahvenanmaan.
Mitään tarkkaa rajaa ei voi vetää
suomenkielisen ja ruotsinkielisen asutuksen välille;
rajaseudut ovat näet useimmiten, paitsi Pohjanmaalla,
kaksikielisiä. Sitäpaitsi kaikissa kaupungeissa
on ainakin osaksi ruotsinkielistä väestöä. S. r:n
v:n lukumäärä nousi 1910 338.961 :een, joista
107.955 kaupungeissa. Maaseudulla luvut
nousivat Uudenmaan läänissä 85,019 :ään, Turun ja
Porin läänissä 48,045 :een ja Vaasan läänissä
92,001:een. Vanhempien aikojen kielioloista
puuttuu tietoja, vasta v:sta 1865 alkaen on
olemassa luotettavia tiedonantoja ruotsinkielisen
väestömme lukumäärästä. Niiden mukaan se
alia-mainittuina vuosina on noussut seuraaviin
numeroihin.
1865 1880 1890 1900 1910
Koko maassa:
256,000 294.876 322.604 349,733 338.961
Vai 138,9 143,s 135,e 128,9 116,o
Kaupungeissa:
65,725 74,491 97.267 107.955
•/oo 382,o 333,7 284,7 252,»
Maaseudulla:
229.151 244.113 252.466 231,006
•/oo 121,4 113,8 106,5 92,6
On huomattavaa, että v:n 1910 numerot
koskevat vain ..läsnäolevaa" väestöä, siis ei niitä
henkilöitä, joista jo kauan sitten on puuttunut
tietoja tai jotka ainakin v:n 1906 alusta eivät
ole olleet seurakunnassaan.
Allaoleva karttaluonnos esittää maamme
ruot–inkielisen väestön nykyistä ja aikaisempaa
leviämistä. Lukuisat ruots. alkuperää olevat
paikannimet suomenkielisissä seuduissa osoittavat
näet, että ruotsinkielinen asutus ennen ulottui
paljoa kauemmas sisämaahan kuin nykyään ja
käsitti suurimman osan Suomen
rannikkoseuduista. Kartan esitys on tietenkin vain
likimääräinen. Vaaleampi varjostus osoittaa ne kunnat,
joilii n ruotsinkielinen väestö on jättänyt jälkiä
paikannimiin (n. s. kulttuurinimiin). Tällä
alueeHa siis kerran todennäköisesti on asunut
ruotsinkielisiä, mutta luultavaa on, että he useim
(S.H.) Tummempi varjostus osoitiaa nykyistä ruots.
asutus-alaa, vaaleampi taas sanotun asutuksen oletettua
aikaisempaa alaa.
millä seuduilla ovat muodostaneet vain pienen
vähemmistön. Milloin suomalaistuminen eri
seuduissa on tapahtunut, ei voida likipitäenkään
määrätä: muutamin paikoin se luultavasti on
tapahtunut 18:nnella tai 19:nnellä vuosis., toi
saalia taas monta sataa vuotta takaperin.
Ruotsinkieliseen asutukseen viittaavista paikan
nimistä mainittakoon esim. Uudellamaalla: Pam
pyüli (vanh. llamböle), Brakila (1571 Braxby)
Vehkalahdella, Ilclilä (Ileligby) Kymissä, Raalu
(Rdskog), Klaukkala (Klövskog) Nurmijärvellä,
Kurkkalniemi (Skarkaln) Karjalohjalla; Turun
ja Porin läänissä: Mukurla (1540 Makarböle)
Perniössä, Paattelma (vanh. Bätsholm)
Angelnie-mellä, Tiipeli (ruots. Tibble) Kiikalassa,
Maa-kasto (ruots. Makastad) Kaarinassa, Raunisiula
(ruots. Rugnaslad) Maariassa, Jiirsta (ruots.
Jiirstad) Eurassa, Nakkila (vanh. Nackeby),
Jlyvelä (vanh. Ujulböle) Porin
maaseurakunnassa; Pohjanmaalla: Villamo (vanh. Ästorp)
Isojoella, Ohriluoma (vanh. Kombäclc) Karijoella,
Komsi (vanh. Gumse) Teuvassa, Poti (vanh.
Boddeby) Laihialla, Nyppeli (vanh. Nybbele)
Väliässäkyrössä, Punlcari (vanh. Pungemakar)
Ylistarossa, Varjola (vanh. Skugg[ila])
Kauhavalla, Rankila (vanh. Mrang) Vimpelissä, Kokko,
(vanh. örn) Lappajärvellä, Jokikylä (vanh. Åby)
Evijärvellä, Räyrinki (vanh. Röringe) Vetelissä,
Tynkä (vanh. Dyngeby) Kalajoella. — Tämän
alueen ulkopuolellakin tavataan germ. alkuperää
olevia paikannimiä, n. s. luonnonuimiä, jotka
todistavat, että esihistorialliseen aikaan ruotsin
kielistä väestöä oli tunkeutunut kauas
Sydän-Suo-meen ja luultavasti myöskin asunut ainakin useissa
paikoin näillä seuduilla. Nämä nimet rajoittuvat
pääasiallisesti samaan alueeseen, miltä
skandi-naavilaistyyppisiä kivi-, pronssi- ja vanhemman
rautakauden löytöjä on olemassa, siis alueeseen,
jota idässä rajoittaa Kotkan ja Pietarsaaren
kaupunkien välille vedetyksi ajateltu viiva.
Tämän rajan itäpuolelta löydetyt muinaisesineet
sitävastoin viittaavat toisen, itäisen kulttuuri
muodon vaikutukseen. Muinaistutkijat otaksuvat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
