Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen taiteilijaseura - Suomen taloudellinen seura ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
493
Suomen taloudellinen seura—Suomen tiedeseura
494
1871 käsityökoulu, joka oli pohjana nykyisen
Taideteollisuusyhdistyksen kouluille, ja sen
toimesta syntyi 1873 taiteilijain ja kirjailijain
eläkeyhdistys. Seura on 1880-luvun vaiheilta
alkanut järjestää kiertäviä näyttelyjä maaseudulla
sekä Suomen taideyhdistyksen esimerkin mukaan
toimeenpanna arpajaisia, joissa ulkojäsenten
kesken arvotaan taideteoksia (ulkojäsenmaksu 10
mk.). V:sta 1893 se on Helsingissä pannut toi
meen joka syksy n. s. ..Suomen taiteilijain
näyttelyjä". Seuran vuosipäivä on 5 p. helmik. (J. L.
Runebergin syntymäpäivä). Seuran rahastoista
mainittakoon n. s. pohjarahasto (nyk. n. 40,000
mk.), jolla on tarkoitettu aikaansaada oma talo
seuralle. S. t. sai 1909 taiteilija A. v. Beckerin
testamenttilahjoituksena 15,000 mk., josta
annetaan joka toinen vuosi taiteilija-apurahoja.
[Helena Westermarck, „Konstnärsgillet. Ett
fem-tioilrsminne" (Hufvudstadsbladet, 1, V, 1914).]
E. R-r.
Suomen taloudellinen seura ks.
Ekonomiska samfundet i Finland.
Suomen talousseura (ruots. „Finska
hushåll-ningssällskapet", alkuperäinen suom. nimi
„Suo-men huoneenhallituksenseura’’), per. 1 p. marrask.
1797 Turussa. Perustajien joukossa oli piispa
Jaakko Gadolin. yliopistomiehet H. G. Porthan,
M. Calonius, F. M. Franzén, Juhana Gadolin,
Jaakko Tengström, laamanni O. Wibelius.
Seuran tarkoituksena oli ,.levittää hyödyllisiä
tietoja taloudesta ja varsinkin elähyttää rahvasta
suurempaan toimeen ja ahkeruuteen". Sen
toiminta-alueena oli alkuansa koko maa ja sen
asiamiehinä oli eri paikkakunnilla sivistyneitä
henkilöitä, varsinkin pappeja, jotka toimittivat
seuralle tietoja paikkakunnallisista oloista ja
tarpeista samalla kuin he levittivät rahvaan
keskuuteen uusia viljelystapoja ja viljelyskasveja.
Seura toimi mitä erilaisimmilla aloilla maamme
henkisen ja aineellisen vaurastumisen hyväksi.
Se julkaisi suuren joukon kirjoituksia
taloudellisen elämän eri aloilta, pienemmät myöskin
suomeksi. Alkuaikoinaan se hyvällä menestyksellä
harrasti varsinkin rokotuksen käytäntöön
ottamista ja perunanviljelyksen yleiseksi saattamista
— 1820 viljeltiinkin perunaa jo kaikkialla
muualla paitsi muutamissa Karjalan ja Lapin
kunnissa. Sen ohessa seura toimi
kylvöheinän-viljelyksen, suoviljelyksen ja pellavanviljelyksen
edistämiseksi. Sen aloitteesta avattiin 1806
Suomen ensimäinen pankki, Turun diskonttolaitos,
perustettiin 1837 Suomen ensimäinen
maanvil-jelysoppilaitos Mustialaan ja saatiin 1837
maahan ensimäinen eläinlääkäri. V. 1847 pidettiin
seuran toimesta Suomen ensimäinen yleinen
maanviljelyskokous. S. t. on myöskin edistänyt
kansanopetusta n. s. Ahlmanin koulujen (ks. t.)
perustamisella. Sittenkuin keisari Aleksanteri II
1856 oli velvoittanut senaatin tekemään
ehdotuksia maan elinkeinojen ja kansansivistyksen
edistämiseksi, antoi S. t. senaatin vaatimuksesta
laajan lausunnon „K. Finska
Hushållningssäll-skapets underdåniga utlätande angående åtgärder
tili befrämjande af finska landtbruket och dess
binäringar", jonka yhteydessä joukko maamme
huomattavimpia miehiä esitti mielipiteensä ei
ainoastaan maataloutta, vaan muitakin asioita,
esim. teiden kunnossapitoa, rautateiden ja
kana-vain rakentamista, kotitarpeenpolttoa, kansa-
koululaitosta y. m. koskevista kysymyksistä,
tehden monta sittemmin varteen otettua ehdotusta.
Aikaa voittaen, ja varsinkin sen johdosta että
maahamme alkoi syntyä muitakin talousseuroja,
väheni S. t:n merkitys ja toiminta-alue; tätä
nykyä sen toiminta supistuu etupäässä Turun
seudun ruotsinkielisiin pitäjiin ja
Ahvenanmaahan. vrt. Maanviljelysseura. [II.
Geb-hard, „Katsaus S. t:n toimintaan 1797-1856";
G. Cygnaeus, „K. S. t. 1797-1897".] ,7. F.
Suomen teknillinen korkeakoulu ks. Tek
n i 1 1 i n e n korkeakoulu.
Suomen teknillinen yhdistys (Tekniska
förc-ningen i Finland) perustettiin 31 p. maalisk.
1880 yli-insinööri G. Th. Ahlgrenin aloitteesta
yhdyssiteeksi maan teknikkojen kesken;
kotipaikka Helsinki. Yhdistyksellä oli v:n 1916
alussa 824 jäsentä; haaraosastoja on useissa
suuremmissa maaseutukaupungeissa kuten Turussa.
Tampereella, Vaasassa, Oulussa, Viipurissa ja
Kotkassa. Yhdistyksen kokoukset pidetään
Helsingissä kesäkokousta lukuunottamatta, jolloin
tehdään retki jollekin teknillisesti
mielenkiintoiselle paikalle maaseudulla. Sen lisäksi
yhdistyksen alaosastot, n. s. ammattiklubit:
insinööri-, arkkitehti-,
koneenrakennus- ja sähköteknillinen klubi, kokoon
tuvat omien erikoisasiainsa käsittelyä varten.
Yhdistys on pannut alulle useita maamme
taloudelliselle elämälle, teollisuudelle ja tekniikan
kehitykselle tärkeitä uudistuksia ja pitkät ajat
ollut ainoana teknikkojen harrastuksia
edustavana yhdistyksenä maassamme. Se julkaisee ker
ran kuukaudessa ilmestj vää aikakauslehteä
,,Tek-niska föreningens i Finland förhandlingar",
jota-paitsi arkkitelitiklubilla (ks. Suomen
arkkitehti k 1 u bi) on oma julkaisunsa. [,,T. F.
förhandlingar" (1905, juhlajulkaisu).]
Suomen teollisuudenharjoittajain
keskinäinen paloapuyhdistys ks. Palovakuutus,
palsta 142.
Suomen teollisuuslehti, ensimäinen teolli
suutta ja teknillisiä asioita käsittelevä
ammattilehti Suomessa. Perust. 1883. Pitempiaikaiset
toimittajat J. Stenbäck (perustajia) 1883-89 ja
Vilho Penttilä 1895-1907. — S. t :stä on
haa-raantunut erikoisosastoja, jotka sittemmin ovat
ilmestyneet itsenäisinä aikakauslehtinä, nim.
..Rakentaja" 1901, ..Kotitaide", ..Sähkö ja
voima" ja ..Seppo" 1902, ..Kutoma- ja
paperiteollisuus" 1907. Huomattavin ja laajin näistä on
ollut ..Kotitaide", taideteollisuutta ja
rakennustaidetta käsittelevä kuukausijulkaisu. V. P-lä.
Suomen tiedeseura (lat. Societas scientiaruni
Fennica; ruots. Finska vetenskapssocieteten) on
vanhin yleistieteellisen ohjelman pohjalla
toimivista oppineista seuroistamme; sen
järjestysmuoto on olennaisesti ulkomaisten
tiedeakate-miain luontoinen. — Seuran perusti 1838 15
tiedemiestä, useimmat yliopiston professoreita, ja se
sai silloin laadituille, vieläkin voimassa oleville
säännöilleen vahvistuksen Armollisella
vahvistus-kirjalla 21 p. toukok. sam. v., jolloin seuralle
samalla vakuutettiin Hänen Keisarillisen
Majesteettinsa suojelus. Sääntöjensä mukaisesti seura
jaettiin kolmeen osastoon:
matemaattis-fyysilli-seen, luonnonhistorialliseen ja
historiallis-kielitie-teelliseen, joista kukin käsittää niissä lähemmin
määrätyt tieteet, yhteensä melkein saman alan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
