Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen säveltaide - Suomen taideteollisuusyhdistys - Suomen taideyhdistys - Suomen taiteilijaseura
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
491
Suonien taideteollisuusyhdistys—Suomen taiteilijaseur
492
alettu jälleen virittää yleisempää harrastusta
näihin entisajan jalompiin kansansoittimiin. —
[Flodin, „Finska musiker" (1900), Norlind,
„Svensk musikhistoria" (1901); Niemann, »Die
Musik Skandinaviens" (1906) ; Andersson,
,,In-hemska musiksträvanden" (1907); Krohn,
»Suomen kirkkomusiikin tutkimuksen saavutuksista
ja tehtävistä" (Suomen kirkkohistoriallisen
seuran vuosikirja, 1913).] 1. K.
Suomen taideteollisuusyhdistys (ruots.
Konst-flitsförrningen i Finland), jonka tarkoituksena on
»edistää taideteollisuutta maassa ja toimia
kotimaisen käsiteollisuuden kehittämiseksi
ajanmukaiselle kannalle ja kauneusaistin jalostamiseksi",
perustettiin lokak. 1874 ja otti hoitoonsa
Helsingissä v:sta 1871 alkaen toimineen veistokoulun
sekä sen yhteyteen järjestetyn
taideteollisuus-esineiden kokoelman. S. t. on v:sta 1885 saakka
saanut kannatusta yleisistä varoista ja sen
ylläpitämä taideteollisuuskeskuskoulu on kasvanut
yhdeksi maamme suurimmista oppilaitoksista.
Luku-v :na 1915-16 oli tässä koulussa, joka on jaettu
kahteen osastoon, yht. 552 oppilasta, niistä
käsityö-läiskouluosastolla 461 ja
taideteollisuuskoulu-osastolla 91. Opettajia oli sam. v. 38. Koulun
samoinkuin yhdistyksen huoneistot sijaitsevat
Ateneumissa (ks. t.), joka on varattu yksinomaan
Suomen taideyhdistyksen ja S. t:n kouluja ja
kokoelmia varten. S. t:n kokoelmat ou muodostettu
museoksi, joka sisältää melkoisen määrän
mallikelpoista koti- ja ulkomaista taideteollisuutta ja
jonka kartuttamista valvoo erityinen valiokunta
ja hoitaa intendentti. Yhdistys on järjestänyt
esitelmätilaisuuksia sen alaa koskevista aineista ja
toimeenpanee joka kevät arpajaiset, joilla ou ollut
erinomaisen suuri merkitys kotimaiselle
taideteollisuudelle. Näihin arpajaisiin ostetaan
voitoiksi melkoinen määrä taideteollisuustuotteita,
viime vuosina n. 20,000-35,000 mk :11a, joten
niiden yhteyteen järjestetyt näyttelyt antavat
pääpiirteissään kuvan Suomen taideteollisuuden
kehityksestä. — S. t:n johtokunnan muodostaa
puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri,
rahastonhoitaja ynnä 12 jäsentä, joista 2 on
Helsingin kaupungin valitsemaa. Puheenjohtajina ovat
olleet C. G. Estlander 1874-77, V. von Haartman
1877-82, L. Mechelin 1S82-83, J. af Lindfors
1883-1904, V. öhlerg 1904-07, E. Bergroth 1907-09,
Mauritz Hallberg 1909-14 ja sen jälkeen Armas
Lindgren. Yhdistyksen jäsenmäärä 1914 oli 3.148
henkeä, tulot ja menot sam. v. 122,764 mk.
R. B-dt.
Suomen taideyhdistys perustettiin 10 p.
maa-lisk. 1846 Helsingissä, jossa jo 1834
pääasiallisesti yliopistomiesten keskuudessa oli ensi kerran
maassamme herännyt ajatus erityisen
yhdistyksen aikaansaamiseksi taideharrastusten vaalimista
varten ia jossa 1843 säännöilleen jo vahvistuksen
saaneen, samanlaatuisen yhdistyksen
perustamis-yritys oli tyhjiin rauennut. S. t:llä on erikoinen
asema muiden maiden tämänkaltaisiin
yhdistyksiin verraten (ks. Taideyhdistykset). Se
ylläpitää koulua Helsingissä (v:sta 1848 alkaen)
ja saa sen hyväksi valtioapua, joka 1916 teki
17,550 mk. Sillä oli myös Turussa piirustuskoulu
(R. V. Ekmanin ja C. Cl. Söderstrandin perustama
1846), joka 1906 joutui Turun taideyhdistyksen
huostaan. Edelleen se ylläpitää Ateneumissa
taidekokoelmaa, johon nyk. kuuluu n. 1,000 maa-
lausta ja n. 240 veistosta ja jonka
huomattavimman osan muodostavat n. s. Antellin kokoelmat
(ks. t.); myöskin valtion ostamia tai yksityisten
tallettamia taideteoksia on sen hallussa
Ateneumissa, jossa sillä lisäksi on erityinen taidekir
jasto (n. 600 numeroa). S. t. toimeenpanee
vuotuisesti julkisia näyttelyjä, jakelee vuosi-1.
perustamispäivällään kilpapalkintoja sekä antaa
vuotuisesti matka-apurahoja taideopiskelua varten.
Sitäpaitsi yhdistys järjestää taideteosten
arpomisia jäsentensä kesken, jotka ovat joko ainaisia
tai vuosijäseniä. Jäsenluku 1916 oli 2,957, joista
1,653 oli maksavaa 1. vuosijäsentä; vuosimaksu
10 mk. Yhdistyksen varat 31 p. jouluk. 1915
nousivat 761,224 mk:aan, mistä yksityisten
lahjoittajani rahastot tekivät suurimman osan.
Suurin rahasto on V. Hovingin testamenttilahjoitus
(v:lta 1878, nyk. yli 300,000 mk.), jonka korot
käytetään osaksi taiteilijain avustukseksi, osaksi
taideteosten ostoon. Testamenttilahjoituksina on
yhdistys sen lisäksi m. m. saanut 1905 asessori
A. Bomanin rahaston 65,000 mk. ja 1907
valtioneuvos H. Ilallonbladin ja hänen puolisonsa
rahaston 195,600 mk., joiden rahastojen korot
käytetään galleriaostoksia varten. Yhdistyksen
jaeltavina ovat Hovingin 3,000 mk:n
matka-stipendi ja kaksi nuorille taiteenharjoittajille
aiottua noviugin 600 mk:n apurahaa, Duvahltin
1.200 mk:n stipendi, Lindemarckin 800 mk-.n
stipendi sekä Löfgrenin 500 mk: n apuraha.
Yhdistyksen palkintolautakunta on v:sta 1873
alkaen antanut valtion myöntämän 2,000 mk:n
vuotuisen määrärahan (1,200 mk. varsinaisena
palkintona ja 800 mk. lisäpalkintona) vuorotellen
maisema- ja henkilökuvamaalareille sekä
kuvanveistäjille. —- Paitsi yhdistyksen valitsemaa
7-henkistä hallintoneuvostoa, joka hoitaa
yhdistykselle lahjoitettuja pääomia, valvoo
yhdistyksen asioita pääkaupungissa oleva johtokunta,
johon kuuluu puheenjohtaja ja 6 jäsentä, sekä
rahastonhoitaja. Puheenjohtajina ovat olleet
C. J. Walleen (1846-49), C. O. Cronstedt (1849-55),
K. v. Köthen (1855-61), S. Gripenberg (1861-63).
F. Cygnæus (1863-78), C. G. Estlander (1878-96).
L. Mechelin (1896 1903), A. Edelfelt (1903-05).
R. F. v. Willebrand (1906-14) ja W. Söderhjelm
(v:sta 1914). Sihteerintointa ovat hoitaneet
Z. Topelius (1847-69), C. G. Estlander (1869-76,.
H. af Schultén (1876-91) ja J. J. Tikkanen
(v:sta 1891). [J. J. Tikkanen, »Finska konstföre
ningen 1846-96" (1896).] E. R-r.
Suomen taiteilijaseura perustettiin Heisin
gissä 3 p. toukok. 1864 ensimäisen puheenjohta
jansa runoilija Z. Topeliuksen aloitteesta, jäsen
tarkoituksena on ollut edistää kotimaista tai
detta ja kirjallisuutta, lähestyttää taiteilijoita ja
kirjailijoita toisiinsa sekä välittää heidän
suhdettaan yleisöön. Vastakohtana Suomen
taideyhdistykselle (ks. t.) on tällä seuralla vapaampi,
toverillisempi luonne. Topeliuksen ja Fr.
Cyg-næuksen vaikutuksesta oli sen elämä alunpitäen
varsin virkeätä ja hedelmöittävää, kooten
piiriinsä sivistyksemme edustavimpia henkilöitä.
Seuraan on vasta v:sta 1866 alkaen kuulunut
myöskin naisia; sen jäsenet jakaantuvat sisä- ja
ulkojäseniin. Paitsi kokousten pitoa ja juhlien
viettoa, johon seuran toiminta alkuaan supistui,
se saavutti vähitellen pysyvämmänkin
merkityksen. Sen kehotuksesta perustettiin Helsinkiin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
