Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Väestö ja asutus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
515 Suomi (Väestö ja asutus)
546
nen ou kyllä osittain käynyt rinnakkain, joten
niiden välinen erotus, n. s. luounoilinen
väen-lisäys, ei ole paljoakaan sen johdosta muuttunut.
1800-luvun lopulla kuolleisuuden aleneminen oli
nopeampaakin. Ja niinpä suurempi luonnollinen
väenlisäys, jos 1800-luvun alkupuolta vertaa
loppuvuosikymmeniin, on lähinnä juuri aiheutunut
nopeammasta kuolleisuuden vähenemisestä. Samaten
kaupungeissa kuolleisuus, joka ennen oli ollut
syn-tyneisyyttä isompikin, 1870 luvulta lähtien aleni
niin nopeaan, että luonnollinen lisäys
kaupunki-väestössä kasvoi varsin huomattavaksi. Aivan
viime vuosina on kuitenkin asema muuttunut
tässä kohden, sillä maaseutu- ja kaupunkiväestön
keskuudessa on syntvneisyyden aleneminen
alkanut käydä niin nopeaksi, että luonnollinen
väen-lisäys senjohdosta on vähentynyt.
Luonnollisen väenlisäyksen kehitystä
maaseudulla ja kaupungeissa ja koko maassa viime
vuosikymmeninä osoittavat seuraavat väestön
1.000 henkeä kohti lasketut luvut (VI taulukko)
VI
Kaupungeissa Maaseudulla Koko maassa
1881-90 Is 14,6 13,9
1891-1900 9,7 12,9 12,6
1901-1910 10,9 13.6 13.2
1913 7,6 11,« 11,0
1914 7.6 12,o 11,8
Luonnollinen väenlisäyskin vaihtelee suuresti
eri lääneissä. Oltuaan ennen Vaasan läänissä
suurin (1870-luvulla 20,« %) on se siellä suuresti
alentunut ja ensimäisen sijan ovat vallanneet
Kuopion ja Oulun sekä Hämeen ja Viipurin
läänit, joista jälkimäisen luonnollinen lisäys
1870-luvulla vielä oli pienin koko maassa. Vähäinen
on luonnollinen lisäys koko ajan ollut Mikkelin
läänissä.
Väestöliikunnan luonnolliset tekijät eivät
kuitenkaan yksin väestön kehitystä määrää.
Muuttoliikettä on nim. niiden rinnalla aina
esiintynyt. Mutta vielä muutama vuosikymmen sitten
oli S:n väestö yleensä varsin kiinteästi
asuinseudullaan. V. 1880 oli siten väenlaskun mukaan
85.: % koko väestössä yhä
syntymäseurakunnas-saan ja syntymäläänin ulkopuolella asui vain
3,a koko väestöstä. Vuosi vuodelta ovat
sen-jälkeen muutot lisääntyneet, osin maan rajojen
sisäpuolelle, osin ulkomaille suuntautuvina
väestön siirtymisinä. V. 1010 oli
syntymäseurakun-vansa kirjoissa enää vain 75.2 % väestöstä, vielä
sekin verrattuna Keski-Euroopan maihin varsin
paljon.
Varsin suuri merkitys S:n väestöoloille on
tnaan rajojen sisällä tapahtuvalla sisäisellä
muuttoliikkeellä (ks. t.). V:n 1880
jälkeen on n. 2 milj. henkeä muuttokirjalla
seurakunnasta toiseen muuttamalla vaihtanut
asuinsijaa. Osa tästä muuttoliikkeestä on kyllä
merkitykseltään verraten vähäistä väestönvaihtoa
naa-puriseutujen välillä. Mutta melkoinen osa
sensijaan välittää varsin tärkeäluontoista väestön
uudestiryhmitystä S:n rajojen sisäpuolella.
Muuttajat lähtevät pääasiassa maanviljelysväestön
piireistä ja siirtyvät kaupunkeihin, tehdasseuduille
y- m. liikepaikoille. Vv:n 1881-1913 välisenä
aikana ovat kaupungit tämän kautta saaneet
217,517 hengen suuruisen väenlisäyksen. Mutta
monet maaseutupitäjätkin, joissa on uuden ajan
liikekeskuksia, ovat saaneet tuntuvan väenlisäyki
sen muuttojen kautta. Toiset läänit ovat muutto-!
jen kiutta menettäneet väkeä, toiset, s. o.
Uudenmaan, Viipurin ja viime aikoina Oulunkin lääni
ovat voittaneet. Uudenmaan läänin väenlisäys
muuttojen kautta vv:ien 1881-1910 välisenä
aikana on ollut 66,452, Viipurin läänin taas
57,602 henkeä. Vaasan lääni oli ennen suurin
ulosmuuttolääni, mutta sitten kuin siirtolaisiini
siellä sai jalansijaa, ovat etusijalle tulleet
Mikkelin ja Kuopion läänit, jotka 1881-1910 ovat
täten menettäneet, edellinen 24,431 ja
jälkimäinen 42,783 henkeä.
Sisäisten muuttojen rinnalla ovat ulkomaiset
muutot saaneet S:ssa viime vuosikymmeninä
jalansijaa. Vanhempaa juurta olevat muutot
Venäjälle Karjalasta ja Savosta sekä Ruotsiini
ja Norjaan Pohjanmaalta ovat vähemmän
tärkeitä. Sensijaan siirtolaisuus Ameriikkaan on
paisunut suureksi tekijäksi S:n väestöliikkeessä.
Käytettävissä olevien tietojen nojalla voidaan
siirtolaisuudesta laatia seur.
taulukko (VII)
VII
Lähteneitä Palanneita Siirtolaisuuden aiheuttama väentappio
1881-90 24,912 i 24,912
1891-1900 47.557 n. 16,000 31,567
1901-1910 158.632 60,877 97,755
1911-14 46,627 25.550 21,077
Väesi ön 1,000 henkeä kohti olivat vastaavat luvut vuosittain:
1881-90 l.i 3 l,i
1891-1900 1,8 0,6 1,2
1901-1910 5,6 2,0 3,6
1911-14 4,8 2,8 2,o
Siirtolaisuus on varsin paikallista
esiintymiseensä nähden. Ahvenanmaa sekä
Etelä-Pohjanmaa ynnä siihen rajoittuvat osat Satakuntaa
ovat sen varsinaisia tyyssijoja. Muuallekin S:een
siirtolaisuus kyllä on levinnyt, mutta siellä sen
merkitys on jäänyt paljoa vähemmäksi.
Siirtolaisuuden S:n väenlisäykseen aiheuttama lovi
on tuntuva. S:n väestötilastossa sitä
kuitenkaan ei oteta huomioon, vaan siirtolaiset
lasketaan edelleenkin S:n väkilukuun
virallisessa tilastossamme. — Verrattuna monen muun
Euroopan maan oloihin ei S:n siirtolaisuus
kuitenkaan ole suurimpia. Se ei myöskään vielä
ole kauan jatkunut. Kun sisäinenkin muuttoliike
muihin mailiin verraten on vielä vähäinen,
voidaan siis merkitä, että S:ssa uudenaikainen
muuttoliike on vielä alullaan. Muuttoliikkeen
suuri merkitys S:n väestöoloille
tulevaisuudessakin käy ilmi, jos otamme huomioon, että meillä
aikaisempi väestökehitys oli luonut suuren
irtaimen ja epäitsenäisessä asemassa olevan
väestöluokan maaseudulle. Muuttoliikkeen välityksellä
tämä väestö vähitellen siirtyy kapitalistisen
kehityksen vaatimille seuduille, kapitalistiseksi
palkkatyöväeksi. Tällä tavoin muuttoliike välittää
myöskin suurta väestön yhteiskunnallista
uudesta-ryhmitystä. <0
Yleiskatsauksen väkiluvunmuutostekijöihin S:n
eri lääneissä 1913 tarjoaa seur. taulukko (VIII)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
