Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Väestö ja asutus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
547
tyy naissukupuoli kyllä lukuisampana, mutta
tämä lukuisammuus 011 kautta puolentoista
vuosisadan ollut vähenemässä, joskin se sota- ja kato
vuosien johdosta ajoittain 011 kasvanut. V. 1750
oli täten 1,000 miestä kohti 1,101 naista,
1800 1,056, 1900 1,021 ja 1910 vain 1,014 naista.
Maaseudulla oli viimemainittuna v. kaikissa
lääneissä jo enemmän miehiä kuin naisia
lukuunottamatta Uudenmaan sekä Turun ja Porin lääniä.
Muuttumaton ei myöskään ole ollut väestön
s i v i i 1 i s ä ä t y r y h m i t y s. Siinä havaitaan
näet selvästi naimattomien luvun olevan
kasvamassa, naineiden osuuden koko väestöstä taas
vähenemässä. 1,000 hengestä oli näet keskimäärin
(V taulukko)
V
Naimattomia Naineita Leskiä ja
erotettuja
1751 571 *73 56
1800 597 353 50
1850 599 342 59
1900 611 334 55
1910 621 324 55
Naimattomat ovat kaupungeissa lukuisammat
kuin maaseudulla ja yleensä naimattomien suuri
lisääntyminen viime aikoina näyttää olevan
yhteydessä nykyaikaisen talouselämän kehityksen
(naisten ammattityön) kanssa. Se merkitys, mikä
nyt kosketelluilla muutoksilla 011 väestön
rakenteessa, on tietysti varsin moninainen ei
ainoastaan kansamme vastaiselle
taloudelliselle ja moraaliselle kehitykselle, vaan 111. 111.
myöskin sen lisääntymiselle ja varttumiselle.
Nyt mainituissa suhteissa muuttuneen väestön
rakenteen merkitys käykin vasta ilmi oikeassa
valossaan, jos sitä tarkastamme niiden
väestö-tilastollisten tekijäin valossa, jotka ovat noita
muutoksia aiheuttaneet. Väestön
siviilisääty-ryhmityshän on tulos edelläkäyneinä vuosina
väestön keskuudessa solmituista ja purkautuneista
avioliitoista, lähinnä ja pääasiassa solmituista
avioliitoista. Naimisissa olevan väestön
suhteellisen luvun aleneminen jo osoittaa, että
solmittujen avioliittojen luku on vähenemässä. S:n
väentilasto osoittaakin tämän selvästi. Väestön
1,000 henkeä kohti solmittiin nimittäin
vuosittain uusia avioliittoja
1751-55 9,9 1881-90 7.3
1801-05 7.8 1891-1900 7,o
1851-55 7,7 1901-10 6,s
Avioliittoisuuden väheneminen S:ssa viime
vuosikymmeninä, joka muuten esiintyy muissakin
Pohjoismaissa, 011 painanut S:n
avioliittoisuus-luvun alemmaksi Euroopan yleistä keskitasoa.
Kyseessäoleva aleneminen esiintyy kaikissa S:n
lääneissä, mutta pisimmälle se on ennättänyt
Vaasan läänissä, missä se lienee osaksi ainakin
siirtolaisuuden aiheuttamaa. — Väestön
ikäryh-mityksessä esiintyvä nuorempain ikäluokkain
suhteellisen luvun aleneminen taas ilmeisesti
johtuu syntyneisyyden vähenemisestä, mikä
ilmiö osaksi, vaikka ei kokonaan, riippuu
avioliittoisuuden pienenemisestä. Syntyneisyyskin on
1700-luvulta yhtämittaa ollut alenemassa, joskin
aleneminen viimeaikoina on saanut erikoisen
vauhdin, kuten allaolevista luvuista selviää.
Väestön 1,000 henkeä kohti oli syntyneitä:
548
1751-55 45j 1881-90 35j>
1801-05 M., 1891-1900 32.1
1851-55 36,3 1901-10 31.i
V. 1913 oli syntyneisyysluku enää vain 27,1,
Kaupungeissa oli se vain 21,», maaseudulla 28,1.
Syntyneisyyden aleneminen 011 yleinen nykyajan
ilmiö, eikä se S:ssa vielä ole niin pitkälle
kehittynyt, kuin monessa muussa Euroopan maassa.
S:ssakin se esiintyy kaikissa lääneissä,
toistaiseksi heikoimmin Viipurin, Kuopion ja Oulun
sekä voimakkaimmin Uudenmaan, Turun ja Porin
sekä Vaasan läänissä, jossa viimemainitussa
syntyneisyysluku vielä 1880-luvulla oli suurin S:ssa.
— Paitsi avioliittoisuuden alenemisesta
syntyneisyyden väheneminen S-.ssa johtuu aviollisen
hedelmällisyyden vähenemisestä, joka varsinkin
S:n kaupungeissa on pitkälle jatkunut. — S:n
väestön ikäryhmityksen muutoksissa tuntuu
myös muuttuneiden kuolleisuusolojen vaikutusta.
Samoinkuin syntyneisyys on kuolleisuuskin
alentunut pitkät ajat. 1,000 henkeä kohti oli nim.
vuosittain kuolleiden keskimääräinen luku
1751-55 28,6 1881-90 21,i
1801-05 24,7 1891-i900 19,7
1851-55 28.2 1901-10 17,9
V. 1913 oli kuolleisuusluku vain 16,1. S.
kuuluu jo nykyisin maihin, joissa kuolleisuus on
verraten pieni, joskin se useissa maissa, m. m.
kaikissa kolmessa Skandinaavian maassa, on
vieläkin pienempi. Kuolleisuuden aleneminen
esiin-tjv kaikissa lääneissä, pienin kuolleisuus on
Uudenmaan (15,1 1913) ja suurin Mikkelin läänissä
(17,6 1913). Jo kauan on kuolleisuus
kaupungeissamme ollut pienempi kuin maaseudulla, ollen
1913 edellisissä 14,4 ja maaseudulla 16,5 1,000
henkeä kohti. Kuolleisuuden aleneminen on
lähinnä esiintynyt aivan pienten lasten
kuolleisuuden vähenemisen muodossa. Sen kautta on
se suorastaan ollut vastapainona syntyneisyyden
alenemiselle, joskin viimemainittu on viime
vuosina alentunut vieläkin nopeammin. Miten
paljon pienten lasten kuolleisuus on vähentynyt
S:ssa, näkyy jo siitäkin, että kun 100
syntyneestä vv. 1871-80 vuosittain keskim. kuoli
16,7 ensimäisenä ikävuotenaan, oli vastaava luku
1901-05 vain 13,1 ja 1913 vain 11,». Pienten
lasten kuolleisuus on suurempi kaupungeissa
(1913 13,3) kuin maaseudulla (11,0). —
Myöskin vanhemmissa ikäluokissa on kuolleisuus
melkoisesti vähentynyt. Sitävastoin-ei se ole samassa
määrin viime vuosikymmeninä pienentynyt
keski-ikäluokissa 15-40 ikävuosien välillä (vrt, K u o
1-1 e i s u u s, palsta 64). Tämä seikka johtunee
pääosaltaan siitä suuresta merkityksestä, mikä
keuhkotaudilla maassamme on kuolemansyynä ja
siitä, ettei tämän taudin kuolettavuutta ole
meillä saatu vähenemään. — Kuolemansyistä ja
tautisuudesta yleensä ei S:sta ole luotettava;!
tilastollista selvitystä. Keuhkotaudin
aiheuttamasta kuolleisuudesta käytettävissä olevat luvut
osoittavat että, kun 1886-90 keskim. 1,000
henkeä kohti vuosittain 2,6 kuoli keuhkotautiin,
oli vastaava luku 1S96-1900 2,7 ja 1906-10
niinikään 2,7. Keuhkotautikuolleisuus on suurin
Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa, sekä laajoilla
aloilla Turun ja Porin sekä Hämeen läänissä.
Syntyneisyyden ja kuolleisuuden alalla
tapahtunut kehitys tuntuu varsin selvästi
väenlisäykses-säkin. Kuolleisuuden ja syntyneisyyden alenemi-
Sliomi (Väestö ja asutus)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
