Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Elinkeinot
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
5ö3
Suomi (Elinkeinot)
554
Siirrymme seuraavassa tarkasta- XIV
maan v:n 1914 satomääriä, aluksi
vilja- ja juurikasvien (1,000 hhoin;
XII taulukko).
Paitsi taulukossa mainittuja,
viljellään (etupäässä Mikkelin, Viipurin
ja Kuopion lääneissä) vähän
tattaria, jonka sato 1914 oli 2,374 hl. —
Verrattaessa eri viljalajien
satomääriä toisiinsa, on muistettava, ettei
hl-mitta anna oikeaa perustetta,
koska eri viljalajien paino tuntuvasti
vaihtelee. Maanviljelyshallituksen
laskelmien mukaan painaa
keskimäärin 1 vehnä-hl 77 kg, ruis-hl 72 kg, ohra-lil
60 kg, kaura-hl 50 kg, sekuli-hl 60 kg, lierne-hl
75 kg ja tattari-hl 62 kg. — Vielä suurempi on
XII
1913 Vehnän Rukiin Ohran Kauran Sekulin Perunan
sato 4,480,» 260,526,8 103.476,7 387,985,« 16,076,s 614,868,s
tuonti 199,452,8 381,219,8 12,311,» 29.448, s — 11,046,!
kulutus 203,384,, 603,642,8 91,571,; 337,647,e 11,107,7 532,762.8
1 as. kohden 63,9 187,8 28,s 105,o 3,5 165,8
tuonti <Y„_ 97,s 63,2 13,4_8,7 0,o__
1896-1905
sato 3,743,2 293,423,4 105,832,8 302,454,o 8,764,» 481,970,8
tuonti 98.057.6 299,396.2 18,299,6 17,293,a — 7,675,4
kulutus 10l,208,i 543,725,6 1001051,o 242 116,» 6,703,7 412,495,6
1 as. kohden 37.8 200,6 36,e 87,8 2,4 152,s
tuonti % 96,8 55,i 18,s 7,! 0,o I,„
Lääni Vehnän Rukiin Ohran Kauran Sekulin Herneen ja pavun Perunan Nauriin y. m. s.
Uudenm«an 13,i 426,» 41,o 1,027,2 54,4 18,8 631,4 406,6
Turun ja
Porin 48.2 803,i 156.i 1.810,4 53.5 29,o 983,8 538,9
Hämeen 0,9 538.5 91.7 l,006,o 25,i 19.4 683,, 587.5
Viipurin 0,8 659., 116.5 986,i 14.7 7.8 1,017,9 239,5
Mikkelin 0.5 364.6 69.7 441.» 19.7 5.5 514.3 121,5
Kuopion 0.4 399.» 223.5 423,8 l7.o 2.2 1.082.7 308.o
Vaasan 0.2 626.o 409.8 1.021.6 13.9 3.8 1.16:1.2 513,,
Ou un 0,0 160,8 412,7 180.7 12.2 O.i 5262 64.4
Koko tna,i n 69,2 3,978.9 1,521.0 6.897.2 211,o 86,i 6.602^)2.779.5
Kunkin läänin osalle koko maan sadosta tuli %:ssa
Uudenmaan 18,9 10,7 2,7 14,9 -’5,8 21,8 9,6 14,6
Turun ja
Po-PI 69,7 20,8 10,8 26,8 25.4 33.7 14,9 19,4
Hämeen 8,6 13,5 6.0 14.6 12.1 22.6 10,8 21,1
Viipurin 1.2 16.6 7.7 14.3 7,0 8.5 15.4 8.6
Mikkelin 0,7 9.2 4,6 6,4 9.3 6,8 7,8 ■M
Kuopion 0,6 lO.o 14.7 6.1 8.o 2,5 16.4 11,1
Vaasan 0,2 15.7 26.» 11,8 6.6 4.5 17.6 18.5
Oulun 0,1 4,0 27,i 2,6 5.8 0,1 8,0 2,8
erotus hinnassa. Muuttamalla verohintojen
mukaan koko vilja- ja juurikassadon määrä
n. s. ruishehtolitroiksi, saadaan eri lääneissä
jokaista asukasta kohden seuraavat
ruis-hl-mää-rät (XIII taulukko):
XIII
Lääni 1914 Keskimäärin 1896-1905
Uudenmaan 3,2 3,9
Turun ja Porin 4,6 4.6
Hämeen 4,o •1,0
Vi purin 2,9 3.9
Mikkelin 4,1 5.5
Kuopion 3.4 3.6
Vaasan 3.4 4.o
Oulun 2.2 2.i
Koko maassa 3,5 4,o
Kotimainen viljansato ei läheskään riitä maan
tarpeisiin. Ulkomailta tuonti on vuodesta
vuoteen tasaisesti kasvanut niin, että tärkeimpien
syömäviljojen, rukiin ja vehnän, kulutuksessa
ulkomaisella viljalla on suurempi osa kuin koti
maisella. Eri viljalajien sekä perunan (ja
muiden juurikasvien) sato, tuonti ja kulutus
(lukuunottamatta kylvöön, viinanvalmistukseen ja verra-
ten vähäisiä [kauroja 6,622,3 ton., rukiita
993,8 ton. 1913, muita aivan vähän] ulkomaille
meneviä määriä) tonneissa, kulutus asukasta
kohden (keskiväkiluvusta) kiloissa, sekä
ulkomaisen viljan ja juurikasvien osuus kulutuksessa
prosenteissa 1913 (tuonti 1914 säännöttömien
olosuhteiden takia alhainen) sekä keskimäärin
v:ssa 1896-1905 käy ilmi XIV :stä taulukosta.
Taulukon johdosta huomattavaa on, paitsi
tuonnin (ohraa lukuunottamatta) suurta
lisääntymistä, rukiin- ja ohransadon pieneneminen ja
ohran kulutuksen tuntuva väheneminen, jota pai
joa suurempi kuitenkin on vehnän kulutuksen
tavaton kasvaminen.
Viljan ja juurikasvien ohella huomattavimmat
viljelyskasvit ovat kehruukasvit (pellava ja
hamppu) ja heinä, jota korjataan myöskin
luonnonniityistä. Kehruukasvien sato läänittäin
kiloissa oli (XV taulukko) :
XV
Lääni 1914 Keskim. v:ssa 1896-1905
Uudenmaan 38.500 74.900
Turun ja Porin 182.7(10 223.200
Hämeen 222.900 621,600
Viipurin 160.100 288.900
Mikkelin 97.600 252.100
Kuopion 122.600 261.200
Vaasan 132.300 173,700
Oulun 22.300 20.400
Koko maassa 979,000 1,916,000
Pellavan ja hampun viljelys on sangen
tuntuvasti vähentynyt. Niiden käytöstä ja viljelyksen
pääkeskuksista ks. Ilamppu, Pellava.
Kylvöheinän ja luonnonheinän satomäärät
(tonneissa) läänittäin ja läänien osuus maau koko
heinänsadosta 1914 (XVI taulukko) :
XVI
Lääni Kylvöheinän Luonnonheinän %
Uudenmaan 129.500 47,700 8,o
Turun ja Porin 241,400 91.400 14,9
Hämeen 154.100 60.000 9,6
Viipurin 174.000 139.900 14,1
Mikkelin 47.800 55.600 4.6
Kuopion 90,300 222.900 14,o
Vaasan 257,200 194.000 20.2
Oulun 71.400 254.500 14.6
Koko maassa 1,165,600 1,065,700 100
Kaikkien edellämainittujen viljelyskasvien
sadon raha-arvo oli 317,478,060 mk., josta viljan
ja juurikasvien osalle tuli 173,050,908 mk. ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
