Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Elinkeinot
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
5ö3
Suomi (Elinkeinot)
555
kehruukasvien, heinäin sekit olkien osalle
144,427,052 mk. Edellisen ryhmän
viljelyskasveista oli (1,000 mk:oin; XVII taulukko):
XVII
rukiinsadon arvo 61,238,o 35,<®/0 ryhmän sadon arvosta
kauran „ „ 57,181,o 33,o „ „ „
perunan „ „ 28,849.4 Iti,7 „ „
ohran „ ., 17,623,5 10,1 „ „ „
nauriin „ „ 3,167.a 1.» „ „ „
sekulin „ ., 2,159,: 1,2 „ „
herneen „ „ 1,482.3 O.t, „
vehnän „ „ 1,320,9 0,» „ „ „
Jälkimäisessä ryhmässä oli
heinänsadon arvo 111.574.9 77,s°/0ryhmän sadon arvosta
oljen „ „ 32. lii G,^ 22,3 „ * „
kehruukasvien
sadon arvo 685,s 0,5 ..
Läänittäin ryhmiteltyinä sadon arvot olivat
(1,000 mk:oinXVIII* taulukko) :
XVIII
Lääni Viljan Perunan Nauriin Heinän Oljen Kehruukasv.
Uudenmaan 16.181.» 2,705,» 451.» 8.86I.1 3,902,0 27,0
Turun ja Porin 31.695.2 4,356,7 618,8 16.639.fi 7,201.2 127.»
Hämeen 19,049.1 3,122,e 696.8 10.703,3 4,215,» lö6,o
Viipurin 20.125,o 4.507,» 275,0 15.693.2 4,500.7 112.,
Mikkelin 10,683.s 2.350.9 144.0 5.166.0 2,307.8 6K.3
Kuopion 12.502,3 4.640.2 342,2 15,658,7 2,764.2 85.»
Vaasan 21.767.! 4.985,2 570.1 22.561.4 5,259.1 92.6
Oulun 9,031,1 2.180.1 69,i 16.291.0 2,017,5 15.6
Koko maassa 141,034,? 28,849,4 3,167,s 111,575,0 32,166.»|685,s
Kaikkien yllämain. viljelyskasvien sadon arvo
Kaikkien yllämain. viljelyskasvien sadon arvo
oli
Turun ja Porin läänissä 60,m milj. mk.
Vaasan läänissä 55,24 „ ,.
Viipurin „ 45.21 „ „
Hämeen „ 37.94 „ „
Kuopion „ 35,99 ,. „
Uudenmaan „ 32,ia „
Oulun ., 29.60 ,.
Mikkelin „ 20,:; „
Siirrymme karjanhoitotilastoa tarkastamaan.
V. 1913 (1914 on poikkeuksellinen) eri lääneissä
oli 3 v. vanhempia hevosia ja 2 v. vanhempia
nautaeläimiä kaikkiaan sekä keskimäärin 100
as. kohden (XIX taulukko) :
XIX
Lääni Hevosia 100 as. kohden [-Nautaeläimiä-] {+Nauta- eläimiä+} 100 as. kohden
Uudenmaan 29.450 105,332 26
Turun ja Porin 52,399 10 179.395 35
Hämeen 37,358 10 123,677 33
Viipurin 48,119 9 155,205 28
Mikkelin 20.996 10 97.701 47
Kuopion 30.5N5 9 158.542 46
Vaasan 50.518 10 183,777 35
Oulun 27,758 8 138,128 40
Koko maa 297,183 9 1.141,757 36
Vv. 1896-1905 koko maata käsittävät vastaavat
arvot olivat 278.143, 10, 1,072,728, 40. Vaikka
hevosten ja nautakarjan lukumäärä onkin
kasvanut, on se asukasmäärään verraten kuitenkin
vähentynyt. Karjatalous ei kuitenkaan ole
taantumassa, sillä lukumäärän suhteellista
vähentymistä vastaa laadun huomattava paraneminen.
S:n karjatalous on suurimmassa osassa maata
uudenaikaisella meijeritalouden kannalla. Alla
olevassa taulukossa esitetään läänittäin tilastoa
meijereiden lukumäärästä, voinvalmistuksesta sekä
eri läänien suhteellisesta osuudesta koko
voin-valmistusmäärässä 1914 (XX taulukko):
XX
Lääni Meijereitä Valmistus 1,000 kg Koko
voin-valmlstuk-sesia •/„
Uudenmaan 61 423,4 3.1
Turun ja Purill 156 4,545,9 33,«
Hameen 68 1.314.» 9.7
Viipurin 41 291,» 2.,
Mikkelin 39 695,7 5.8
Kuopion 89 2.436,4 I8.0
Vitasan 108 2.279,7 16.»
Oulun’ 85 1,530,0 11 j
Koko maa 647 13,517,7 100
Uudenmaan ja Viipurin läänin suhteettoman
vähäinen voinvalmistus johtuu siitä, että
molemmista lääneistä maito suureksi osaksi myödään
maitona Helsinkiin ja Pietariin. Uudenmaan
läänissä lisäksi paljo maitoa kuluu
juustonvalmis-tukseen, jota useimmissa muissa lääneissä
harjoitetaan aivan mitättömästi, Turun ja Porin
sekä Hämeen lääniä lukuunottamatta. Mainitun
kolmen läänin juustonvalmistusmäärä sekä osuus
koko maan juustonvalmistuksessa 1914 oli
Uudenmaan läänissä 1,290,586 kg 53,5%
Turun ja Porin läänissä 623.305 „ 2ä.i „
Hämeen läänissä 302,949 „ 13,o „
Koko maassa 2,462,161 kg 100 °/o
Huomiota ansaitseva on se seikka, että voin
valmistus jo useita vuosia on lisääntynyt hyvin
hitaasti, juustonvalmistuksen sitävastoin nopeasti
kasvaessa. Niin oli 5 v. aikaisemmin, 1909,
voin-valmistusmäärä 12,059,000 kg, juuston
valmistusmäärän ollessa 1,541,000 kg. Mielenkiintoinen
on myöskin se tosiasia, että voita valmistetaan
etupäässä osuusmeijereissä (87,t <J0 1914), juustoa
taas yksityisissä ja yhtiömeijereissä (73,« %
sam. v.).
Eri läänien karjatalouden nykyisen
kehitystason ja viimeaikaisen kehityksen valaisemiseksi
liitetään oheen vielä taulukko nauriiden ja
muiden rehujuurikkaiden sadosta 1 lehmää kohden
1914 ja keskimäärin 1896-1905 (XXI taulukko) :
XXI
Uudenmaan läänissä 3.» hl 2,i hl
Turun ja Porin „ 3.0 „ 1.8
Hämeen „ 5.0 1.1 „
Viipurin „ 1,5 „ 0,7 „
Mikkelin „ 1,8 Oi
Kuopion 1,9 „ 0.7
Vaasan „ 2,9 0,6 „
Oulun „ 0.5 0.1 „
Koko maassa 2,5 hl 0,9 hl
Karjanhoidon edellytyksiä arvosteltaessa on
otettava huomioon, ettei heinänsadon määrä ole
läänittäin suhteellisesti samanlainen kuin
juurikkaiden sadon. V. 1914 se oli lehmää kohden
(XXII taulukko):
XXII
Uudenmaan läänissä 1.67 ton.
Turun ja Porin „ 1,«6 1
Hämeen ,, 1,82 „
Viipurin „ 2,oi „
Mikkelin ,, l,io
Kuopion „ 1,97 „
Vaasan „ 2,49 „
Oulun „ 2,99
Koko maassa 1,97 ton.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
