Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Elinkeinot
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
5(59
Suomi (Elinkeinot)
562
XXIV
V. 1913 oli [-Työpaikkoja Kiisi-tytin-tekijOittt-] {+Työpaik- koja Kiisi- tytin- tekijOittt+} Valmist. arvo
Uudenmaan lälänissli 2,276 7.064 15.707.400 mk.
Turon j.i Porin „ 1.572 4.436 8.874,800 „
Vaasan 1,379 3.567 8.380.600 „
Viipurin 1.253 3,527 7.499.000 „
Hameen 1.343 3,485 7.187,800 „
Kuopion „ 794 2.065 3.694.400 „
Oulun „ 548 1.513 3.617.300 „
Mikkelin 526 1.220 2.069.900 .,
Koko maassa Kaupungeissa Maaseudulla 9.691 3.863 5,828 26,877 14.571 12.306 57.031.200 mk. 31,729,700 „ 23,301,500 „
Kaupungeista Helsinki (ks. t.) on kaikkein
tärkein. Sen osalle tuli 33,kaupunkien
työpaikoista, 34,1^5, työntekijöistä ja
36,valmisteiden arvosta. — Tärkeimmät käsityöryhmät ja
niiden valmistuksen arvo 1913 olivat:
ravinto- ja nautintoaineteollisuus 16,161.000 rak.
kutomateollisuus 14,^05,600 „
nahkateollisuus 12,036 900 „
metalliteollisuus 6.7:13,900 „
terva-, öljy-, kumiteollisuus 2,918.200 „
puuteollisuus 2,695,400 „
Kotiteollisuudesta ks. Kotiteollisuus.
Liikenne. Sisämaisen liikenteen kehitystä
vaikeuttaa ennen kaikkea asutuksen harvuus,
jonka takia taajan liikenneverkon
aikaansaaminen tulee suhteettoman kalliiksi.
Toiseltapuo-Ien on S:ssa teitä rakennettaessa eräitä
etujakin, joita useissa muissa maissa ei ole; sellaisia
on maanteiden ja rautatiepenkereiden
rakentamiseen tarvittavan soran ja hiekan helppo saanti
ja useiden sisävesien kanavoimisen helppous.
Maanteiden ja rautateiden rakentaminen on
mainitusta ja muutamista muista syistä
(maanlunas-tuskustannukset verraten alhaiset, työvoima
suhteellisen halpaa j. n. e.) tullut verraten huokeaksi.
Suuremmilla aluksilla kuljettavia sisävesiteitä on
S:ssa kaikkiaan n. 3,600 km (Kuotsissa esim.
vain 1,094 km 1912), josta Saimaan vesistössä
yli 2,000 km, Päijänteen vesistössä yli 600 km,
Pyhäjärven vesistössä 730 km ja Pohjois-S :ssa
yli 250 km. On kuitenkin pidettävä muistissa,
että sisävesiteittemme arvoa suuresti alentaa se.
että vain Saimaan vesistöstä on suoranainen
vesitie, Saimaan kanava (ks. t.) mereen. Paitsi
suuremmilla aluksilla kuljettavia vesiteitä, on
etupäässä Pohjois-S :ssa veneväyliä n. 2,900 km.
Arvaamattoman tärkeitä molempien
pääteollisuuksiemme kehitykselle ovat tukinuittoväylät,
joita on 10,000 km pelkästään pääväyliä,
sivuväyliä lukuunottamatta. Uittoväyliä myöten saadaan
tukit kuljetetuksi rannikolle niin kaukaa
sisämaasta, ettei muilla liikenneneuvoilla mitenkään
kannattaisi. — Sisämaisen liikenteen eri
haaroista ks. lähemmin Tie, Kyyditys,
Rautatie, Suomen rautatiet, Rautateiden
yhdysliikenne, Rautatiepolitiikka,
Kanava, Laivaliikenne, Postilaitos,
Sähkölennätin, Telefoni.
Kauppalaivasto alkoi sen taantumuksen
jälkeen, joka sitä viime vuosis. jälkipuoliskolla
oli kohdannut, vähitellen vuosisadan
loppupuolella voimistua; vaurastumista on tälläkin
vuosisadalla jatkunut. Vv. 1892-95 S:n
kauppalaivaston vetoisuus oli keskimäärin 255,285
rek.-ton. netto, 1901-05 341,851 rek.-ton., 1909 391.206
rek.-ton. ja 1913 432,717 rek.-ton. netto.
Laivastoa on lisätty etupäässä ulkomailta ostetuilla,
vähemmässä määrässä kotimaassa rakennetuilla
aluksilla. Tonnimäärältään S:n laivasto nyk. on
neljästoista, ollen vain n. puolet Ruotsin eikä
täyttä neljättäosaakaan Norjan kauppalaivaston
tonnimäärästä. Tällöin on vertailussa vielä
otettava huomioon se seikka, että S:n
kauppalaivaston tonnimäärästä yli ’/s tulee purjealusten osalle
vielä nyt, jolloin kehitys kaikissa muissa
merenkulkumaissa on mennyt niin pitkälle, ettei
missään muussa maassa lähes puoltakaan
kauppalaivaston tonnimäärästä tule purjealusten osalle;
useimmissa maissa purjealusten tonnimäärä on
vain vähäinen murto-osa kauppalaivaston koko
tonnimäärästä. Tämä seikka on laivastojen
voimasuhteita vertailtaessa S:lle sangen epäedullinen,
koska purjealuksen kuljetuskyky on tuntuvasti
pienempi kuin samankokoisen höyryaluksen;
tavallisesti lasketaan 1 höyryalus-rekisteri-tonnin
suorittavan saman työn kuin 3,e
purjealus-rek.-tonnia, mutta meidän merenkulkutilastomme on
ottanut suhdeluvuksi 3. Koska maamme
kauppalaivaston tonnimäärästä 1913 purjealusten osalle
tuli 356,136 rek.-ton. ja höyryalusten osalle
76,551 rek.-ton. netto, oli kauppalaivastomme
muutettu 1. purjealustonnimäärä (pitäen
suhdelukuna 3) 585,879, joka on vain n. 1/1 Ruotsin
kauppalaivaston muutetusta tonnimäärästä, t. s.
vaikka Ruotsin kauppalaivaston absoluuttinen
koko on vain 2 kertaa S:n kauppalaivastoa
suurempi, on sen toimintakyky kuitenkin 4 kertaa
suurempi. — S:ea suurempi purjelaivasto onkin
vain Yhdysvalloilla, Englanuilla, Norjalla,
Ranskalla, Saksalla, Japanilla ja Italialla. Kaikissa
maissa, myöskin S:ssa, purjelaivasto lisääntyy
hitaammin kuin höyrylaivasto, useimmissa maissa
vain pienempien ja kaikkein suurimpien
purjealusten luokka kasvaa, jotavastoin purjelaivasto
kokonaisuudessaan vähenee. S:n purje- ja
höyrylaivaston kehitystä sekä niiden osuutta koko
kauppalaivastosta valaisee seuraava
taulukko (XXV) :
XXV
Keskimäärin Purjealuksia Hüyrvaluksia
rek.-ton. netto °/o rek.-ton. netto %
1892 1895 230.474 90.a 24,811 9.7
1896-1900 261.792 86.5 41.009 13.6
1901-1905 290.239 84,9 51.612 15,1
1906-1910 31-’.070 82,6 66,000 17.6
v. 1913 356,136 82.8 76,581 17,7
Vielä on huomattava S:n kauppalaivaston
työkykyä arvosteltaessa, että S:n alukset yleensä
ovat kooltaan sangen pieniä; siihen viittaa jo
alusten lukumääräkin, joka 1913 oli 3,617 (3,077
purje- ja 540 höyryalusta), esim. Ruotsin
omistaman laivastojen laivojen lukumäärän ollessa
vain 2,822. Vain 8 maalla onkin laivoja
lukumäärältään enemmän kuin S:11a. S:n
kauppalaivaston alusten keskimääräinen vetoisuus on
vain 120 rek.-ton. netto, oltuaan 1892-95
keskimäärin 138 rek.-ton. Purjealusten keskikoko on
pienentynyt, höyryalusten koon pysyessä
jokseenkin muuttumattomana. V. 1913
kauppalaivastossamme oli vain 6 yli 2,000 rek-tonnin vetoista
purjealusia (suurin 2,417 rek.-ton.) ja vain yksi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
