Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Elinkeinot
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
5(59 Suomi (Elinkeinot) 8
ilon arvo on siia myöskin asukasmäärään verrat
tuna kasvanut sangen nopeasti. — Ulkomainen
kauppabilanssimme on säännöllisesti ollut
passiivinen; vv. 1856-00 tuonnin osalle tuli
keskimäärin 09,7%, 1860-70 00,5%, 1876-80 50,»%,
1886-00 57,»%, 1896-1900 50,o%, 1906-10 57,4%, 1912
58,i%, 1913 55,8% koko ulkomaisesta
kauppavaihdolta. Kauppabilanssin arvot ovat kuitenkin
virheelliset, sillä kauppatilasto ei anna suoraan
toisiinsa verrattavia tietoja tuonnista ja viennistä;
ks. Kauppabilanssi. — Edellä olevassa
taulukossa esitetään tärkeimmät
tuontitavararyh-mät (ja muutamat alaryhmät) sekä niiden
tuontiarvot (milj. mk:oin) seur. vv. (XXXI taulukko).
Tärkeimmät vientitavarat ja niiden
vienti-arvot olivat (milj. mk:oin; XXXII taulukko):
XXXII
1913 1009 1896 1900 1886-90
puutavarat 138,* 93,6 37,2
laudat 75,7 47,0 — —
battenslt 52,7 32,i — — ■
lankut 2!),7 16.» — —
propsit 16,« 11,8 — —
mastot, tukit y.ra. s. puuteokset (rihma- 9,4 +,4 —
rulial y ra.) 8,5 4,8 — —
veistetyt tai osaksi
sahatut puutavarat 7,4 6,1 — —
paperipuut 5,4 2,7 — —
puuvanuke ja paperi 71,s 4?,6 17,» 8,»
karjantuotteet 43,6 33,0 2»,s, 13,8
voi 35,8 29,4 26,s 12,8
maito 3,6 1,6 0,4 0,2
juusto 2,4 M 0,4 0,1
vuodat ja nahat 12 fi 9,2 3,8 2,2
kehruu• ja kutomot.
tuotteet 9,4 s,» 7,6 6,4
kone- ja metallit tuot-
teet 8,0 8,8 4 fi
mineraalit (kivi, lasi
y.m.) e,a 3,0 — —
kala 6,2 6,0 2 fi 2,0
elävä kaija 6,5 2,2 _ _
koko vienti 401,9 254,5 / 78,i 88,0
Pääelinkeinojen ja niiden alaosastojen mukaan
ryhmiteltynä vienti 1913 jakaantui seuraavasti
(XXXIII taulukko):
XXXIII
metsätalous ja puutavarateollisuus 228,e milj. mk. 57,o%
paperiteollisuus 77,6 „ 17.8 „
maatalous 6.9.8 „ „ 17,2 „
teollisuus (paitsi paperit.) 31, e „ „ 7,0 „
kehruu- ja kutomoteollisuus 9,4 „ 2,4 „
metalliteollisuus 7,6 „ 1,0 „
mineraiiliteollisiius 6,2 „ 1,’’ „
nahkateollisuus 4,7 „ 1,2 „
tupakkateollisuus 1.4 „ 0,3 „
muut n,4 „ „
Pitämällä silmällä valmistusastetta ja
tuotteen käyttötarkoitusta jakaantuu tuonti ja
vienti seuraaviin ryhmiin (arvot milj. mk.:
XXXIV taulukko) :
XXXIV
j tuonti »/„
tuonnista vienti % vien nistil
raaka-aineet ja puolivalmisteet 158,e 32,i 270,7 67,4
koneet, kuljetusneuvot y. m. 52,2 10,6 12,o 3,o
muut teollisuudentuotteet 91,o 18,4 64,7 16,i
ravinto- ja nautintoaineet 193,4 39,0 54,4 13,5
kaikkiaan 495,4 100,o 401,« 100,o
S:n tärkeimmät kauppatuttavat ovat Saksa,
Venäjä ja Englanti; kauppavaihtoa näiden
maiden kanssa paljoa pienempi on kauppavaihto
Hanskan, Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden,
Belgian sekä Espanjan kanssa. Huomattava on,
ettei kauppatilasto m me pidä silmällä tuotteiden
alkuperäisiä lähtö- ja lopullisia määrämaita,
vaan luokittelee tuotteet viimeisen lähtö- ja
ensi-mäisen määrämaan mukaan. Siitä syystä
varsinkaan tuontitilasto ei ilmoita todellisia
kauppa-tuttaviamme, koska monet tavarat tulevat meille
vasta välikäsien (Saksan, Englannin, Tanskan
y. m.) kautta. Vientitilasto on tässä suhteessa
oikeampi, koska vientitavarat yleensä suoraan
joutuvat kulutusmaihinsa. Kauppatilaston
mukaan ulkomaankauppamme jakautui
kauppatut-taviemme kesken seuraavalla tavalla (milj. mk;
XXXV taulukko) :
XXXV
1913 1904
tuonti vienti [-yh-teensä-] {+yh- teensä+} tuonti vienti [-yhteensä-] {+yh- teensä+}
Saksa 202,6 5I,« 254,i 94,o 19,6 114,6
Venäjä 139,6 112,8 252,» 104,9 58,3 163,2
Englanti 60,6 I0S,s 169,i 26,8 63,» 90,7
Rjinska 7,1 38,6 45,6 5,5 20.7 26,»
Ruotsi 27,6 15,6 43,o 12,8 7,8 19,e
T;.n*ka 29,4 11,8 40,7 11,5 lO.o 21,5
Alankomaat 10,4 21.0 31,4 0,» 13,4 13,7
Belgia 8,1 2,7 19,o 27,i 4,7 10.» 15,8
Espanja 12,3 14,9 1,9 9,o 10,9
Norja 0,6 1,6 2,i 0,8 0,2 0,5
Saksasta, Venäjältä, Ruotsista ja Tanskasta
tuodaan siis S:een enemmän kuin näihin maihin
S:sta viedään, Englantiin, Ranskaan,
Alankomaihin, Belgiaan, Espanjaan ja Norjaan viedään taas
enemmän kuin sieltä tuodaan. — Tuonti
Saksasta on ollut kaikkein monipuolisin;
tärkeimmät tuontitavarat ja niiden tuontiarvot 1913 olivat:
vilja 49.» milj., kahvi 21,« milj., koneet 15,? milj.,
vuodat ja nahat 14,i milj., kehruuaineet 13,o milj.,
metallit ja metalliteokset 10.» milj.. kankaat 9,«
milj., väkirehu, siemenet y. m. 6,i milj., valmiit
vaatteet 5,8 milj., kumi ja kumiteokset 5,o milj.,
värit 4,7 milj., juomatavarat 4,e milj., hedelmät
4,i milj., langat 4,i milj., tupakka 3,8 milj.,
instrumentit 2,7 milj., kemialliset tuotteet 2,s milj.,
öljyt 2,3 milj., korutavarat 2,o milj., sementti
1.» milj., paperi 1,8 milj., vaunut 1,7 milj.,
kirjallisuus 1,2 milj., alukset ja laivat l,i milj. mk.
Tuontitavarat Venäjältä ja niiden
tuontiarvot olivat: vilja 37,s milj., sokeri 19.i milj.,
väkirehu y. m. 13,8 milj., öljyt ja rasvat 11,a
milj., (polttoöljy 6,5 milj.), karjantuotteet 9,o
milj.. kankaat 7,» milj., metallit ja metalliteokset
5,7 milj., kumi ja kumiteokset 5,3 milj.,
kehruu-aineet 3,8 milj. (pellava 2,7 milj.), tupakka
3,i milj., vuodat 2,7 milj., langat 2,2 milj.,
vaatteet 1,4 milj. mk. Englannista: kivihiili
12,4 milj., kehruuaineet 9,4 milj., metallit ja
metalliteokset 6,4 milj., koneet 5,i milj., kankaat
4,6 milj., langat 2,i milj., kemialliset tuotteet
l,» milj., alukset ja laivat l,s milj., vuodat
l,i milj., vaatteet l,o milj. mk. Tanskasta:
metallit ja metalliteokset 3,4 milj., koneet 2,o milj.,
sementti 2,4 milj., kankaat 2.» milj., vuodat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
