Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Elinkeinot
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
5(59
Suomi (Elinkeinot)
566
Liikenteen pienuuden (useiden ulkomaiden
jät-liliiissatamain laivaliikenne 011 paljoa suurempi
kuin kaikkien S:n satamain laivaliikenne
yhteensä) ja epäsäännöllisyyden takia on S:n ja
ulkomaiden välille syntynyt vain verraten
harvoja höyrylaivalinjoja säännöllisin kulkuvuoroin,
etupäässä Itämeren rannoilla olevien satamien
kanssa. Ainoatakaan laivalinjaa ei ole vielä
ulkoeurooppalaisiin maihin, mutta suurvaltainsodan
jälkeen valmistaudutaan avaamaan suoranainen,
säännöllinen höyrylaivaliikenne yhtaikaa
Pohjois-ja Etelä-Ameriikan kanssa. — Suurvaltainsodan
edellä toimineista höyrylaivalinjoista ja niille
myönnetyistä avustuksista ks.
Laivaliikenne, palstat 457-458 ja Suomen
höyry-1 a i v a o s a k e yhtiö. — Kotimainen
rannikkoliikenne on läntisiin naapurimaihimme
verrattuna sangen kehittymätöntä, varsinkin mitä tulee
Pohjanlahden rantaseutuihin. Rannikkoliikenteen
suuruudesta ei ole mitään tarkkoja tietoja, koska
kotimaista rannikkoliikennettä harjoittavat
alukset vain eräissä tapauksissa ovat
klareerausvel-volliset. — Liikenne sisävesistöillä on hyvin
vilkasta, mutta ei siitäkään ole tilastosta saatavana
tarkkoja tietoja; sen suuruus ja merkitys ilmenee
kuitenkin jo yksistään kanavain kautta
kuljetetusta tavaramäärästä, joka 1912 oli 2,326,722 ton.
(siitä puutavaroita 2,048,083 ton.), vastaten
sara. v. valtionrautateillä kuljetettua 4,618,356
tonnia (siitä puutavaroita 2,121,519 ton.); vrt.
Kanava. — Laivaliikenteen turvaamisesta ks.
Luotsi- ja majakkalaitos.
Matkailusta ks.
Matkailijayhdistys, Matkailu, Matkailutoimistot
ia Matkakirjallisuus.
Kauppa. Kotimaisesta kaupasta ks. M a
a-kauppa. — Ulkomainen kauppa suuntautui
pakanuuden ajalla osaksi kaakkoon päin
Venäjälle ja Venäjän kautta vielä etäämmälle, osaksi
lounaiseen, Gotlannin kautta Itämerenmaihin.
Suomalaiset eivät itse tuotteitaan vieneet
ulkomaille, välittäjinä toimivat Venäjän ja Gotlannin
kauppakansat. Tärkeimmät S:sta viedyt
kauppatavarat olivat turkikset. Useasta sen ajan
kauppapaikasta syntyi seuraavana aikana kaupunkeja.
Ruotsinvallan aikana kauppa suuntautui yhä
tnemmän länteen käsin, vaikka Itä- ja
Pohjois-S:ssa vanhat kauppasuhteet Venäjään vielä kauan
pysyivätkin voimassa (Viipurin Novgorodin- sekä
Oulun seutujen Vienan-kauppa). Ulkomaan
kauppamme joutui suurimmaksi osaksi hansalaisten
(Lyypekin, Tallinnan) käsiin. Liikenneneuvojen
parantuessa ja asutuksen edistyessä
moninaistuivat kauppatavarat; turkikset alkoivat vähitellen
menettää merkityksensä elintarpeiden viennin
rinnalla. Tuontitavaroita oli rauta, suola,
kankaat, juomatavarat y. m. Kaupungiksi
muodostuneista kauppapaikoista tärkeimmät olivat
Viipuri, Turku, Porvoo, Ulvila, Rauma. Uuden ajan
alussa Kustaa Vaasan hallituskausi musersi
hansalaisten mahdin, avasi hollantilaisille tien
Itämerelle ja laski samalla perustan kotimaisten
kaupunkien aktiiviselle merenkululle ja kaupalle.
Valtiomahdin tukemana ja holhoomana
ulkomaankaupan kehitys kulki edelleen aloitettuun
suuntaan. Ulkomainen kauppa keskitettiin muutamiin
harvoihin kaupunkeihin (tapulikaupungit), jotka
sitten paremmin voisivat kilpailla ulkomaiden
suurkaupunkien kanssa. Tapulikaupungit S:ssa
olivat Viipuri (sen jouduttua Venäjän haltuun
Hamina ja vihdoin Loviisa), Helsinki ja Turku.
Pohjanlahden rantamaat jäivät ilman mitään
täydellistä tapulikaupunkia; rajoitettu
tapuli-oikeus oli Porilla, Raumalla ja
Uudellakau-pungilla. Pohjanmaa, jonne ensimäiset
kaupungit 1600-luvun alussa perustettiin, oli
pakotettu keskittämään kaiken ulkomaisen kauppansa
Tukholmaan, koska sillä oli vain maakaupunkeja.
Tänä aikana vientitavarani joukossa
huomattavimman aseman saavat metsäntuotteet, ensin
terva, sitten puutavarat. Turkisten vienti menetti
kaiken entisen merkityksensä ja elintarpeiden
viennin koetti hallitus suunnata etupäässä
Tukholmaan. Tuontitavaroista tärkeimmät oli yhä
suola ja rauta sekä niiden ohella kankaat ja
juomatavarat; uusia oli tupakka, jonka kasvava
tuonti ja kulutus todisti nousevaa varallisuutta.
Ajan taloudellisten periaatteiden mukaisesti
koetettiin ylimalkaan tuonti supistaa
mahdollisimman vähään ja vientiä lisätä mahdollisimman
suureksi. Tapulikaupunkien ulkomaisista
kauppa-tuttavista tärkeimmät olivat Pohjanmeren
ympärillä olevissa maissa. S:n kaupalle ja
merenkululle oli 1700-luvun jälkipuolisko yleensä
hyvin edullinen. Tapulipakon lakkauttaminen 1765
laajensi Pohjanlahden kaupunkien kauppapiiriä.
Sen erottaminen Ruotsista ja yhdistäminen
Venäjään pakotti katkaisemaan vanhoja
kauppasuhteita ja solmiamaan uusia. Vasta 1800-luvun
jälkipuoliskolla alkanut, talouselämämme
uudenaikais-tuminen ja ennen aavistamaton kehittyminen ja
siihen liittyvä uusi, vapaampi talouslainsäädäntö,
aloittivat maamme ulkomaankaupassakin uuden
ajanjakson. Ulkomainen kauppavaihto, joka 1856
oli 53,5 milj., 1863 107,4 milj.. 1870 110,8 milj. mk.,
kohosi 1880 261,a milj:aan! 1900 468,4 milj:aan.
1010 672,! milj:aan sekä 1913 897,2 milj:aan
mk:aan. V. 1856 ulkomaisesta
kauppavaihdosta tuli 1 as. kohden n. 34 mk., 1863 n. 64 mk.,
1870 n. 68 mk., 1880 n. 138 mk., 1900 n. 197 mk..
1910 n. 253 mk. ja 1913 n. 327 mk. Kauppavaih-
XXXI
1913 1909 [-1896-1900-] {+1896- 1900+} 1886-90
vilja ja jauhot 9.9,o 36,3 88,8 49,2 19,o
ruisjauhot 28,7 18,5 C,i
vehnäjauhot 33.7 31,2 13,6 6,4
rukiit 11,3 11,4 6,2 1,7
siirtomaantavaral 55,8 4/, 9 27,8 21,2
kahvi 22,5 15,8 10,7 9,2
sokeri 19,7 17,3 7,6 5,6
tupakka 7,8 4,9 4,0 1,6
metallit ja metallitcokset 37,2 22,8 18,3 8,0
kankaat y. m. s. ja langat 30,1 29,0 — —
koneet 33, 1 20,1 i.5,o 3,9
mineraalit 2.9,5 18,1 8.6 3,7
kivihiili 13.4 8,9 3,8 1,1
sementti 5,0 3,8 0,8 0,8
kehruuaineet 27,5 22,3 11, 6 7,4
puuvilla 16,R 14,5 7,0 5.1
villa 5,I 4.8 — —
väkirehu, siemenet y.m.s. 22,9 16,e 5,5 1,9
vuodat ja nahat 22,1 10,8 8.8 «,3
öljyt ja rasvat 17,e 13,s fi,5 4,1
polttoöljy 6,5 5,7 2,6 1,1
kumi, kumiteoksct,
hartsi y m. 13,7 9,1 _ —
karjantuotteet 13,s 9.7 0,9
juomatavarat 11,1 6,2 6,1 3,7
valmiit vaatteet 9,8 7,8 — —
koko vienti •I9ö,i 307,1 226,8 118,1
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
