Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Henkinen viljelys. Yhteiskunnallinen toiminta - Kirkko ja uskonto - Valtiolaitos
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
573
Suomi (Kirkko ja uskonto—Valtiolaitos)
574
siä ja laitoksia ks. Suonien
talousseura, Maanviljelysseura,
Maamiesseura, Suomen
kalastusyhdis-tys, Karjanjalostus, Suomen
kylvö-siemenyhdistys, Suomen
liikemies-yhdistys, Suomen
maakauppias-liitto, Suomen meijeriyhdistys,
Suomen metsätieteellinen seura,
Metsänhoitoyhdistykset,
Suovilje-lysvhdistykset, Maanviljelyskö
e-toiminta, Pellervo.
Kansanvalistus- y. m. s.
pyrkimyksistä ks. Kansanvalistustyö,
Kansanvalistusseura, Nuorisoseuraliike, Suomen nuorison liitto,
Kirjastot, Kansankirjastot,
Kotiseutututkimus, Suomalaisen
kansakoulun ystävät, Ruotsalaisen
kansakoulun ystävät, Työväenopetus,
Lomakurssit.
Aikakautinen kirjallisuus ks. S
a-nomalehti.
Hyväntekeväisyyslaitokset ja
-seurat ks. Vaivaishoito,
Diakonissa, Diakoni, Sisälähetys,
Pelastu s a r m e i a, Työsiirtolat, M a i t o p
i-sara, Valkonauha, Turvakodit,
Kuuromykkäin opetus, Tylsämielisten
kasvatus, Sokeainkoulu,
Vankeus-yhdistys Suomessa.
Suojeluskasvatuksesta ks. t.
Terveydenhoito ja 1ääkintä1 aito s
ks. Suomen lääkintälaitos.
Urheilu ks. t. ja Voimistelu- ja u
r-heilu yhdistykset.
Yhteiskunnalliset liikkeet ks.
Suomenmielisyys,
Sosiaalidemokratia, Ammattiyhdistys, Naisasia,
Naissivistys, Raittiusliike,
Rait-tiusopetus, Raittiusseurat,
Väki-juomalainsäädäntö, Osuustoiminta.
Kirkko ja uskonto.
Kirkolliset olot ja uskonto ks.
Suomen kirkkokunnat ja Suomen
seurakunnat.
Valtiolaitos.
Valtiosääntö ja valtiomuoto.
Porvoon valtiopäivillä 1809, jotka keisari
Aleksanteri I itse avasi 28 p. maalisk., luettiin Suomen
säädyille Porvoon tuomiokirkossa
hallitsijavakuu-tus, jossa keisari teki tiettäväksi, että hän,
Jumalan sallimuksesta otettuaan haltuunsa S:n
suuriruhtinaskunnan, hallitsijavakuutuksen kautta
tahtoi „vakuuttaa ja vahvistaa maan uskonnon ja
perustuslait sekä ne eri- ja muut oikeudet, joita
itsekukin sääty mainitussa suuriruhtinaskunnassa
erittäin, ja kaikki sen asujamet yhteisesti, niin
ylhäisemmät kuin alhaisemmat, tähän asti,
valtio-asetuksen mukaan ovat nauttineet; luvaten
säilyttää kaikki nämä edut ja asetukset lujina ja
järkähtämättöminä täydessä voimassansa". Kun
hallitsijavakuutus oli luettu, vannoivat säädyt
uskollisuus- ja kuuliaisuusvalan sekä tunnustivat
keisarin S:n suuriruhtinaaksi. Oikeudellinen
suhde syntyi siis S:n kansan ja hallitsijan välillä
jo ennen rauhan päättämistä Ruotsin kanssa,
joka tapahtui vasta 14 p. syysk. 1809. Haminan
rauhalla on merkitystä ainoastaan
kansainvälisoikeudellisessa suhteessa; Ruotsi luopui siinä
oikeuksistaan S:een Venäjän hyväksi. Kaikki
myöhemmät Venäjän hallitsijat ovat myöskin
antaneet samansisältöisen vakuutuksen kuin
Aleksanteri I, nim. Nikolai I 24 p. jouluk. 1825,
Aleksanteri II 3 p. maalisk. 1855, Aleksanteri III
14 p. maalisk. 1881 ja Nikolai 11 25 p. lokak.
1894. Nykyään on liallitsijavakuutuksen
tarkoituksena olla ainoastaan juhlallisena ilmauksena
siitä, että hallitsijalla on aikomuksena
noudattaa toiminnassaan maan valtiosääntöä.
Perustuslakien pätevyys ja oikeusjärjestyksen
voimassaolo eivät ole riippuvaisia siitä, onko hallitsija
valtaistuimelle noustessaan antanut tällaisen
vakuutuksen vai ei. Vahvistaessaan Ruotsin
aikuiset perustuslait S:ssa voimassa oleviksi, antoi
keisari Aleksanteri I S:lle oman hallitusmuodon.
S:n valtiosäännön muodostavat v:n 1772
Hallitusmuoto ja v:n 1789 Yhdistys- ja
vakuus-kirja samoinkuin muut perustuslainluontoiset
lait ja määräykset (ks. Perustuslaki).
Hallitusmuoto ja Yhdistys- ja vakuuskirja
määrittelevät molempien valtiomahtien, hallitsijan
ja kansan, keskinäiset suhteet, oikeudet ja
toimivallan. Huomattava kuitenkin on, että ne, koska
ovat jätetyt sanamuodoltaan koskematta
huolimatta niistä muutoksista, joita julkisessa
oikeudessamme on tapahtunut, sisältävät joukon
säännöksiä, jotka ovat käyneet merkityksettömiksi.
Korkein valta maassa kuuluu Keisarille ja
Suuriruhtinaalle, mutta tämä valta on rajoitettu
kansalle kuuluvien oikeuksien kautta (ks. Keisari
ja Suuriruhtina s). Valtiopäiväjärjestys
v:lta 1906 määrää kansan eduskunnan
järjestysmuodon ja toiminnan (ks. Eduskunta).
Lainsäädäntövalta kuuluu hallitsijalle ja eduskunnalle
yhteisesti, paitsi n. s. taloudellinen lainsäädäntö,
joka kuuluu hallitsijalle yksinään. S. on
Venäjään erottamattomasti yhdistetty autonominen
valtio. Se, joka Venäjällä voimassa olevan
perintöjärjestyksen mukaan on siellä
hallitsijana, on myöskin samalla S:n suuriruhtinas.
S:n valtio-oikeudellisesta asemasta johtuu, ettei
se voi tehdä mitään sopimuksia muiden
valtioiden kanssa. Venäjä edustaa. S:ea
kansainvälisoikeudellisissa suhteissa. S:ea ei edes tarvitse
välttämättömästi mainita Venäjän toisten
valtioiden kanssa tekemissä sopimuksissa.
Kansainvälisoikeudelliselta kannalta velvoittavat ne
Venäjää myöskin S:een nähden. [Mechelin, „Das
Staatsrecht des Grossfürstentums Finnland"
(Marquardsens Handbuch des öffentlichen Rechts,
1889) ; Hermanson, ,,Finlands statsrättsliga
ställ-ning" (1892), sama, „Anteekningar öfver
Fin-lands statsförfattningsrätt"; Erich, ..Das
Staatsrecht. des Grossfürstentums Finnland" (1912).]
Hallinto. S:n suuriruhtinaanmaan korkein
hallinto järjestettiin Porvoon valtiopäivien
myötävaikutuksella ohjesäännöllä 18 p. elok. 1809.
Maan hallinto annettiin silloin
„Hallituskonsel-jille", joka sittemmin, 1816 sai nykyisen nimensä
,,Keisarillinen Suomen senaatti". S:n asiain
hallitsijalle esittelemistä varten on Pietarissa
vai-tiosihteerinvirasto. jonka ohjesääntö
on vahvistettu 1826. Tämän ohella on asiain
valmistelua varten toisinaan ollut myöskin
erityinen S:n asiain komitea. V:sta 1834 tuli
esittelijän nimitykseksi, Suomen
ministeri-valtiosihteeri (ks. t.). V: n 1812
johtosäännöllä järjestettiin kenraalikuvernöö-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
