Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Valtiolaitos
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
575
Suomi (Valtiolaitos)
576
rin (ks. t.) asema hallituakonseljin
puheenjoh-tajana ja toimeenpanevan vallan päällikkö ini.
Senaatti käsittää kaksi osastoa, oikeusosaston,
joka toimii maan korkeimpana tuomioistuimena,
ja talousosaston, joka hoitaa maan yleistä
siviilihallintoa ja hallinnollista lainkäyttöä viimeisessä
oikeusasteessa. Kumpaankin osastoon kuuluu
ainakin kymmenen senaattoria, joista yksi ou
varapuheenjohtaja. Kenraalikuvernöörin ohella
011 olemassa kenraalikuvernöörin
apulain e 11, joka kenraalikuvernöörin poissa ollessa
toimittaa hänen tehtäviänsä, sekä
kenraali-kuvernöörinkanslia (ks. t.), jossa on
suuri joukko eriarvoisia virkamiehiä.
Senaatin prokuraattorin (ks. t.) tehtävänä 011
valvoa, että viranomaiset noudattavat maanlakeja
ja asetuksia niin, ettei heidän toimiensa kautta
yksityiset joudu kärsimään. Maan
syyttäjäviranomaiset ovat hänen alaisiaan.
Senaatin (ks. t.) talousosastoon kuuluvat
seuraavat toimituskunnat: oikeustoimituskunta,
siviili-toimituskunta, valtiovaraintoimituskunta,
ka-maritoimituskunta, kirkollisasiain toimituskunta,
maanviljelystoimituskunta sekä kauppa- ja
teol-lisuustoimituskunta ja talousosaston kanslia.
Senaatin talousosasto hoitaa siviilihallintoa
erityisiä hallinnon haaroja varten järjestettyjen
orgaanien avulla. Näistä
keskusvirastoista 1. ylihallituksista ovat toiset
kollegisia 1. monijäsenisiä, toiset toimisto 1.
päällikkövirastoja, joissa päällikkö yksin
ratkaisee asiat. Kollegisesti järjestettyjä ovat
koulutoimen-, tie- ja vesirakennusten sekä painoasiain
ylihallitukset, lääkintä-, tulli-, rautatie-,
teollisuus-, metsä- ja maanviljelyshallitukset, sekä
valtiokonttori ja yleinen revisionioikeus (ks.
erikoisartikkeleja). Toimistovirastoja ovat
yleisten rakennusten sekä maanmittauksen
ylihallitukset, vankeinhoito-, posti- ja luotsihallitukset
sekä tilastollinen päätoimisto (ks.
erikoisartik-keleita). Yleistä paikallista hallintoa varten on
maa jaettuna kahdeksaan lääniin, kukin lääni
jakautuu kihlakuntiin ja jokainen
kihlakunta nimismiespiireihin.
Nimismiespii-rin alueena saattaa olla yksi tai useampia 111 a
a-Iaiskuntia, harvemmin kuntain osiakin.
Läänissä olevat kaupunkikunnat sekä omana kuntana
olevat kauppalat ovat yleensä kihlakuntain ja
nimismiespiirien ulkopuolella. Kutakin lääniä
varten on olemassa lääninhallitus (ks. t.),
jonka päällikkönä on kuvernööri (ks. t.) 1.
keisarin ja suuriruhtinaan
käsky n h a 1 t i a. Lääninhallitus jakautuu kahteen
osastoon, lääninkansliaan ja lääninkonttoriin.
Lääninvirkakuntaan maalla kuuluvat
virkamiehet toimivat poliisi-, täytäntöönpano- ja
ulosottoviranomaisina, sekä veronkantomiehinä.
Kunnallisen itsehallinnon muodostavat S.ssa
alkeiskun-nat, nim. kaupungit ja maalaiskunnat sekä eri
kuntana olevat kauppalat (ks. Kunta).
Ylempi-asteisia kunnallisyhdyskuntia, joihin kuhunkin
aina olisi yhdistetty useampia varsinaisia
kuntia, ei ole olemassa. [Ståhlberg, „Suomen
hallinto-oikeus", „Yleinen osa" (1913) ja ,,Sisäasiain
hallinto" (1915); Herinanson, „Föreläsningar öfver
inhemsk förvaltningsrätt"; Rauhala, „Suomen
keskushallinnon järjestämisestä vuosina
1808-1817" (1910), sama, ..Keisarillinen Suomen
senaatti" (1915).]
Oikeudenhoito. S. 011 oikeudenkäyttöä
varten, kaupunkeja lukuunottamatta, jaettu 62
tuomiokuntaan, joista kukin käsittää 2-7
käräjä-kuntaa. Kaupunkien ja maaseudun tuomiovalta
ovat erotetut toisistaan. Riita- ja rikosasioita
käsittelevät alioikeuksina maalla
kihlakunnanoikeudet ja kaupungissa raastuvanoikeudet. Toi
sen asteen tuomioistuimina toimivat
hovioikeudet, joita on kolme, Turun, Viipurin ja Vaasan.
Korkein tuomioistuin on senaatin oikeusosasto.
jonka tuomiot annetaan Keisarin ja
Suuriruhtinaan korkeassa nimessä (ks. Kihlakunnan
oikeus, Raastuvanoikeus,
Hovioikeus, Senaatti). Oikeudenkäynnin
perustuksena on pääasiassa 1734 v:n
Oikeudenkäymiskaari. Julkisuus on vallalla alioikeuksissa, joissa
asiain käsittely 011 suullinen ja pöytäkirjaan
merkitään asianomaisten ja todistajien lausunnot.
Yläoikeuksissa on oikeudenkäynti sitävastoin
melkein yksinomaan kirjallinen. N. s.
lakimääräinen todistustapa on vallalla, s. o. laissa on
määrätty ne edellytykset, joiden vallitessa on katsot
tava, että täysi todistus on olemassa, joskaan ei
siitä aina enää käytännössä jyrkästi pidetä
kiinni. Asianajolaitos on melkein kokonaan
järjestämättä (ks. Asianajaja). Maanjaoista
ja maanmittaustoimituksista aiheutuvia riitoja ja
valituksia tutkii ja ratkaisee ensimäisenä
tuomioistuimena maanjako-oikeus (ks.
Maanjako-oikeus). Muutosta maanjako-oikeuden
tuomioihin haetaan senaatin oikeusosastosta.
Jo pitkän aikaa on ollut vireillä kysymys
oikeu-denkäyntilaitoksen uudistuksesta, mutta se ei
toistaiseksi ole johtanut mihinkään tuloksiin.
Suunnitellun ehdotuksen mukaan ovat yleisiä
tuomioistuimia kihlakunnanoikeudet,
laamannin-oikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus.
Alioikeuksina toimivat kihlakunnanoikeudet ja laa
manninoikeudet; niiden toimitettavaa
oikeudenkäyttöä varten jaetaan maa tuomiokuntiin ja
lakikuntiin. Kaupunki, jota ei ole yhdistetty
maaseudun kanssa yhteiseksi tuomiopiiriksi, on
aina erityisenä tuomiokuntana. Sen ensimäistä
alioikeutta nimitetään raastuvanoikeudeksi.
Helsingin kaupunki on erityisenä lakikuntana.
Muutoin käsittää kukin lakikunta enintään kahdek
san tuomiokuntaa. Tuomiokunta on
kihlakunnanoikeuden tuomiovallan alainen ja on yleensä
yhtenä tuomiopiirinä. Paikallisolojen vaatiessa
voi tuomiokuntaan kuitenkin kuulua kaksi tai
useampia käräjäkuntia. Lakikunta on
laamannin-oikeuden tuomiopiiri. Kihlakunnanoikeudessa
tuomitsee kihlakunnan tuomari tuomiokunnan tai
käräjäkunnan lautakunnan kanssa.
Laamannin-oikeudessa tuomitsee laamanni puheenjohtajana
ja kaksi lakikunnassa palvelevaa kihlakunnan
tuomaria jäseninä. Rikosasioita käsittelemässä
on sitäpaitsi laamanninlautakunta.
Kihlakunnanoikeuden ja Iaamanninoikeuden pätevyys on
suunnitellussa ehdotuksessa lähemmin määritelty.
Laamanninoikeudella on yleensä tuomiovalta
vai-keammanlaatuisissa riita- ja rikosasioissa ja
sitäpaitsi jutuissa, jotka vedolla on sinne saatettu
kihlakunnanoikeudesta. Hovioikeudessa pitää olla
tarpeellinen määrä hovioikeudenneuvoksia ja
korkeimmassa tuomioistuimessa on oleva presidentti
sekä vähintään kymmenen oikeusneuvosta.
Suunnitellusta asianajolaitoksen järjestelystä ks.
Asianajajayhdistys. K. G. 1.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
