Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suonioppi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
617
Suonioppi—
Suonkuivaus
618
Suonioppi (angiologia), oppi
verenkiertoelimistä.
Suonirauta, rauta, jolla toimitetaan suonen
isku (ks. t.).
Suoniside ks. Liga tuuri 1.
Suonisolmu ks. S u o n i k o h j u.
Suoiiityrä ks. Suonikohju.
Suoniylitymä ks. A n a s t o m o o s i.
Suonkuivaus. 1. Maanv. ks. Suoviljelys.
— 2. Mctsänh. Metsitysojitukset ja vesiperäisten
maiden metsänkasvun parantamista tarkoittavat
ojitukset ovat olleet tunnettuja useissa Euroopan
ulaissa osiltain jo 1700-luvun loppuvuosilta alkaen,
mutta pääasiallisesti kumminkin vasta viime
vnosisadan alkupuolelta ja puolivälistä. Toden
näköistä on, että kanavoimiset ja ojitukset, joita
on toimitettu uusien uittoväylien saamiseksi,
lisävesien hankkimiseksi näihin ja
teollisuuslaitoksiin, ilmaston ja terveydellisten olojen paranta
miseksi toimitetut kuivatustyöt ja rappeutumaan
jätetyt viljelvsojitukset sekä kulkuteiden
parantamiseksi tehdyt suonkuivaukset ovat
varsinaisten metsitysojitusten edelläkävijöitä. On
nimittäin tultu huomaamaan, kuinka metsää nousee
miltei kaikkialle kuivatetuille soille, jos nämä
jätetään luonnon haltuun, ja kuinka ennestään
kituva metsä toipuu ja jouduttaa kasvuaan
vesi-peräisen maan tultua kuivatetuksi. Maissa, missä
metsien hoidolle annetaan arvoa, ovat tällaiset
huomiot johtaneet varsinaisiin metsitysojituksiin.
— Ainakin Venäjällä, Saksassa, Itävallassa,
Ranskassa, Irlannissa, Tanskassa, Norjassa ja
Ruotsissa on meikäläisiä vanhempia
metsäojituksia.
Mainitsematta niitä etupäässä kruunun- mutta
myös yksityisten mailla viime vuosisadan
puolivälissä ja loppupuolella maassamme toimitettuja
ojituksia, jotka enemmän tai vähemmän
satunnaisesti ovat jätetyt metsittymään, ovat tämän
vuosisadan alusta edistyneinimät
metsänomistajat, yksityiset pienessä, yhtiöt melko suuressakin
määrin, mutta ennen kaikkea valtio sitten
v:n 1008 ryhtyneet varsinaisiin metsitystä ja
metsänkasvun edistämistä tarkoittaviin
ojituksiin. Viimemainituista töistä on täydellinen
tilasto vvrlta 1908-12, josta käy selville, että
suonkuivausmetsänhoitajien johdolla on 1909-12
kuivatettu vesiperäisiä maita kruununmetsissä
5.147,aa ha ja että suotutkimus-,
ojitussuunnitelman teko- ja kuivatuskustannukset yhteensä
tekevät. virkailijain palkkiot mukaan luettuina,
keskimäärin hehtaaria kohti ensi vuosilta Smk. 47 : 12
ja v :lta 1912 Smk. 39:51. Enimmäkseen ovat
nämä ojitukset kumminkin vaillinaisia 1.
valmistavia käsittäen ojaverkoston rungon. Tarkoitus
on toimittaa täydennysojitukset, joita osittain
jo on aloitettukin vanhimmilla ojitusaloilla, maan
riittävää kuivattamista varten ja näihin
edellytetään kuluvan keskimäärin 10-15 mk. hehtaaria
kohti. V:n 1916 puoliväliin mennessä on valtio
käyttänyt metsäojituksiin jokseenkin tasan
91)0,000 mk. Kuivaustyötä on tähän saakka (1916)
suoritettu Orihveden. Aureen, Parkanon,
Kankaanpään, Virtain, Multian. Jämsän, Toivakan,
Iisalmin. Pyhäjoen, Suomusjärven. Soanlahden ja
Mikkelin hoitoalueilla. -— Metsähallinnon
järjestämät ja suonkuivausmetsänhoitajien johtamat
kuivatustyöt ovat kehittyneet jokseenkin
omaperäisesta Suotutkimuksien vhteydessä selvitellään
I vesiperäisen maan metsänkasvukyky ja
kuivatuksen kannattavaisuus ryhmittelemällä tutkitut
alueet »suotyypeittään", ottamalla turveporan
avulla selko turpeen laadusta, turvekerroksen
vahvuudesta ja suon pohjan laadusta sekä
silmämääräisesti arvioimalla kuivatuskustannukset.
Ojituskelpoisille maille tehdään (tavallisesti vasta
seur. v. tai myöhemmin ojitussuunnitelma ja
kustannusarvio. Metsäojitussuunnitelma poikkeaa
yleensä melkoisesti pelto-ojitussuunnitelmasta.
Edelliselle on ominaista, että, riittävän
kuivatuksen aikaansaamiseksi mahdollisimman
huokealla, kuivatettava alue on eristettävä ojilla siltä
puolen, mistä vesi valuu tai imeytyy suoalueelle.
Alueen tasainen kuivattaminen jää sivuasiaksi,
sen sijaan että se viljelysojituksissa on pää-asia.
Meikäläisille metsäojituksille on
tunnusmerkillistä ojien viisto suuntaus maan suurimpaan
kal-tevuussuuntaau nähden (p o i k k i o j i t u s), itse
kussakin ojassa tuon tuostakin vaihteleva syvyys
mikäli mahdollista tasaisen vieton
aikaansaamiseksi ja ojien kunnossapysymisen edistämiseksi,
ynnä lisäksi ojien sivuluisun jyrkkyys (luiska
enimmäkseen 1[o,a, usein 1/o,i, harvoin ’/o,e,
poikkeustapauksissa 1/11. Koska metsän kasvu ei
myöskään kärsi lyhytaikaisista pohjaveden
korkeusvaihteluista. tehdään ojat kustannusten
säästämiseksi yleensä kapeapohjaisiksi. — Jotta
saataisiin selville, millaisia soita on ensi sijassa
ojitettava. on metsähallinnon suonkuivaustöiden
yhteydessä tehty tutkimuksia siitä, mitenkä kasvullisia
metsämaita maamme vanhimpien
tilapäisojitus-ten kautta on erilaisista soista saatu, eli
oikeastaan tutkimuksia siitä, miksi metsätyypiksi mikin
suotyyppi muuttuu kuivatuksen vaikutuksesta.
Toistaiseksi on ojituskelpoisiksi katsottu
ainoastaan sellaiset suot, jotka muuttuvat lehtomaisiksi
kankaiksi, mustikka- tai puolukkakankaiksi
(ks. Metsätyyppi), mikäli tällaisten soiden
kuivattaminen käy päinsä kohtuullisilla
kustannuksilla. Suonkuivausmetsänhoitajien tekemistä
suoluetteloista selviää, että soiden laatu
edellämainitussa suhteessa vaihtelee suuresti eri
seuduilla :
Tutkitun hoitoalueen nimi
Tutkitun
vesiperttisen
maa-elan
laajuus
ha
[-Ojituskelpoista tutkitusta-]
{+Ojituskel-
poista tutki-
tusta+} olasta
%
Kankaanpää. •........ 17.611,-5 24.8
Yläne............ 4.673.M 26.»
Karstula........... 2.867.02 31,0
Jonsunjoki .......... ’.1.702,52 35.2
Pyhäjoki........ . . 12.064 38.7
Suomusjärvi......... 11..’45.00 45,9
Multia............ 7.(188.80 49.7
Toivakka........... 3.770 87 59.3
1 1,576.78 65.7
Parkano ........... 15.750.o4 69.5
Soanlahti........... 3.908 45 70,o
ll.652.ss 70,8
Mikkeli ......... 1.46:1,8» 78,4
2,328,54 82.4
Iisalmi........... 5.146,29 83,0
Orihvesi........... 860.18 85.7
Rajajoki........... 4.210.49 85.7
Vertaamalla näitä numeroita samalla lailla
yksityisten ja yhtiöiden mailta vesiperäisten mai
den ojituskelpoisuudesta koottuihin numeroihin
voidaan jommoisellakin varmuudella laskea,
minkä verran maamme eteläpuoliskolla Oulun
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
