Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suonioppi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
6X9
lääniä myöten (mistä toistaiseksi on mitättömän
vähän suotutkimustuloksia) on mahdollisuuksia
kannattavasti laajentaa kasvullisen
metsämaa-alan suuruutta ja siis lisätä metsiemme
tuotantoa. Ojituskelpoinen alue osoittautuu täten
runsaasti 3 miljoonan ha:n suuruiseksi ja met
siemme vuotuista tuotantoa voitaisiin täten lisätä
n. 7 miljoonalla m3:llä, joka yksin ehkä olisi
riittävänä vastapainona nykyiselle liikahakkaukselle.
Suoukuivaustöiden merkitys ei kumminkaan
supistu vain siihen, että se on meille tärkeä keino
tuottavan maa-alamme ja metsätuotantomme
lisäämiseksi. Kuivatetut suot ovat helpot kulkea,
ne tekevät ennen erillisten metsälohkojen
yhtenäisen hoidon mahdolliseksi ja metsäntuotteiden
kuljetus talvisin voi niillä entistä paremmin ja
aikaisemmin käydä päinsä. Jos ojaverkosto oikein
suunnataan .ja ojat sitävarten erikoisesti
suunnitellaan, saattaa valtaojia edullisesti käyttää
metsäntuotteiden (varsinkin halkojen ja muiden
pienempien) uittoväylänä. Epäilemättä on
kumminkin kysymyksessä olevien, laajassa mittakaavassa
toteutettujen kuivatustöiden kauimmas kantava
merkitys maallemme se, että ainoastaan niiden
avulla voimme käydä sotaa suurta vihollistamme,
kasvullisten metsämaiden soistumista vastaan,
joka on niellyt ja nielee meiltä yhä vuosi
vuodelta arvaamattomat alueet. A. T-u.
Suonne ks. Suo n teen järvi.
Suonnejoki, Suouteenselästä (ks. t.) Iisveteeu
laskeva 7 km pitkä joki; putous 1,57 m.
Suupuolessaan S. muodostaa kaksi pientä koskea,
Ylä-Suon nekosken ja Mylly- 1. Ala-Suonnekosken.
S:ea syventämällä laskettiin Suonteenselän pin
taa vv. 1827-29 l.s 111. Ala-Suonnekoskessa oli
aikaisempina aikoina vanutuslaitos, mylly y. m.;
näistä, vielä 1850-luvulla toimivista
teollisuuslaitoksista ei enää ole mitään jälellä. — S. 011
nykyjään pitkät matkat vesikasvistou täyttämää;
rannat yleensä mataloita niitty- ja metsämaita.
L. H-nen.
Suonnejoki 1. Suonenjoki. 1. K u 11 t a,
Kuopion 1., Rautalammin kihlak.. Suonnejoen
nimismiesp.; kirkonkylässä Suonnejoen
rautatieasema. Pinta-ala 008,2 km’-, josta viljeltyä maata
(1910) 5,794 ha (siinä luvussa luonnonniityt
2,727 ha, viijaakasvava kaskimaa 130 ha).
Manttaalimäärä 35,0775, talousavuja 302. torpansavuja
148 ja muita savuja 200 (1907). 7.434 as. (1914);
1,320 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 920:11a (1901). 539 hevosta, "2,816
nautaa (1913). — Kansakouluja (1915) 10 (13
opettajaa). Säästöpankki. Piirilääkärin (Rautalani
min piiri) ja piirieläinlääkärin asuinpaikka.
Apteekki. — Teollisuuslaitoksia: Savon puunjalos
tustehdas; Kymin o.-y:n saha; II. Peuran salia
ja rullatehdas; Ilirvolan ja Levän myllyt. — 2.
Seurakunta, konsistorillinen, Kuopion
liiip-pak., Kuopion rovastik.; muodostettiin
Pieksämäkeen kuuluvaksi rukoushuonekunnaksi
Pieksämäen, Rautalammin ja Leppävirran pitäjäin
osista kunink. käskykirjeellä 11 piitä tammik.
1781, sai oman kirkon 1785, kappelioikeudet ja
oman kappalaisen 1795, siirrettiin Pieksämäestä
Rautalampiin kuuluvaksi kappeliksi 1811,
määrättiin erotettavaksi omaksi khrakunnaksi sen.
päät. 4 piitä helmik. 1856 (ensimäinen khra vista
1870). — Kirkko (toinen järjestyksessä) puusta,
iak. 1865. — 3. Rautatieasema (IV 1.)
G20
Pieksämäen-Kuopion rataosalla, 38 km
Pieksämäeltä, 51 km Kuopioon; etäisyys Kouvolasta
222 km. — S: 11 asemalta lähtee 7 km pitkä haara
rata Iisvedelle. L. H-nen.
Suontaka. 1. Maatila Tyrvännössä 11. 7 km
Parolan rautatieasemalta pohjoisluoteeseen, käsit
tää 8 V21 manttaalia, n. 1,570 ha (allodisäteri-,
rälssi- ja veroluontoisia tiloja). — S:n
omistajina mainitaan 1400-luvun alkupuolella Klaus
Lydekenpoika Diekn ja 1481 asemies Erland
Niilonpoika; 1500- ja 1600-luvuilla Sin tiloja oli
m. m. Lepaan suvulla, Bielke-, Kruus-, Fincke-,
Beureus- ja ffy Ilen hjerta (Rosencrantz)-sukiijen
jäsenillä sekä n. s. Katinalan rälssisuvulla.
Sittemmin on osia S: 11 kylästä kuulunut
Lalulen-taan ja Lepaan kartanoihin. Nyk. Sm suurtilan
omistaa (1916) vapaaherra E. R. Standertsk jöld.
— 2. Entinen aateliskartano (nyk.
ratsuvelvol-linen säteri) Vihdin pitäjässä, mainittu myös
nimellä Skoo tahi S.-Skoo, oli 1500-luvulta
alkaen llästesko-Fortuna-suvulla, jolta se
avioliiton kautta 1600-luvun lopulla siirtyi
Nassokin-suvulle, pysyen sen hallussa n. vuosisatasen.
A. Es.
Suonteenjärvi 1. Suonne, (murt. Suon
ti en järvi), järvi Sysmän reitissä (pääosa
Joutsan, itärannikko Hirvensalmen pitäjässä)
sijaitsee Puulaveden lounaispuolella; suurin pit.
33 km; eteläosassa järveä 011 7,2 km leveä
saare-kas selkä, poh joisosa 011 kapeampaa, vähemmän
saarista (suurin lev. siellä n. 4 km), pinta-ala
125,5 km2, vedenpinnan korkeus 92,ss m yi.
merenp. — Aikaisemmin Puulavesi laski
Pirtin-joen-Keskisen-Kälänjoen kautta Sieen, mutta
kun 1831-54 suurilla perkaustöillä (vrt. P u u 1 a
vesi) alennettiin mainitun järven pintaa n. 2,:.
111 ja johdettiin sen päälaskuväylä Mäntyharjun
reittiin, 011 vanha laskuväylä Sieen nykyjään
melkein kuivunut ja S. täten menettänyt entisen
valtavan lisävesistönsä; nykyisistä pienistä
lisävesistä ovat huoma’tavinimat Vallasjoki
Vallas-järvestä ja Säynäjoki Isosta-Säynäjärvestä. S.
laskee Vilieri nkosken-Viheri 11 järven-Jout
sankos-ken-.Joutsanselän-Angesselän kautta Jääsjärveen
j. n. e. Päijänteeseen (vrt. Sysmän reitti).
Samalla kun Puulavettä laskettiin (ja myös
Kä-länjoki perattiin), laskettiin myöskin Sin
pintaa n. 1,8 m, perkaamalla Viherinkoskea 1846-47
(työ maksoi valtiolle 277 ruplaa; sitäpaitsi
tehtiin 1.917 osakaspäivätyötä). — Säännöllistä
laivaliikennettä Sillä välittää
matkustajaliöyry-laiva. [K. Blomqvist, »Kymijoki ja sen vesistö",
teksti sivv. 68-69 („Lisiä Suomen
hydro-grafiaan" II).] L. H-nen,
Suonteenselkä, 21,s km pitkä järvi
Rautalammin reitissä, Suonnejoen pitäjässä; suurin lev.
3,5 km, pinnan korkeus 99.ie m yi. merenp.:
pinta-ala (siihen luettuna myös itäpuolella ole
vat Ruuhilampi ja Paasvesi) 62.s km2. Rannikot
keskikorkeat, yleensä metsäiset; viljelykset
sijaitsevat pääasiassa pohjoispäässä järveä, jossa
myös on Suonnejoen kirkonkylä. Sistä ero’taa
4 km pitkä, kapea Sikalanniemi (jonka
katkaisee Haapakosken tehdas o.-y in rakennuttama 80 m
pitkä Liperinvirran kanava) itäpuolelle
Ruulii-lammin; sen liittää leveähkö salmi Paasveteen,
jonka erottaa Saimaan vesialueeseen kuuluvasta
Kuvansijärvestä ainoastaan 350 m leveä
kannas (kannaksen katkaisee toiminimi Hackmanin
Suonne—Suonteenselkä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
