Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suontienjärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
<521
Suontienjärvi—Suoraviivainen johto
622
rakennuttama Kuivataipaleen kanava; aluksi
tukkiiiikenuettä varten kaivettu, valmistui
täydellistä laivaliikennettä varten 1890). — S:u
[liutaa laskettiin 1827-29 1,» m, syventämällä S: n
laskujokea Suonne jokea (ks. t.) ; työliön
käyte,tiili 61» ruplaa valtionvaroja ja 2,009
osa-kaspäivätyötä. — S. saa pohjoisosaansa lisävesiä
Lvlyjärvestä, eteläosaansa Isojärven, Uhijärven
ja Hinkkasen järven lisävesistöt. — Piikin S:n
länsirannikkoa kulkee Savon rata. [E. Blomqvist,
..Kymijoki ja sen vesistö", teksti, sivv. 40-41
(..Lisiä Suomen hydrogratiaau" 11).] L. 11-nen.
Suontienjärvi ks. Suonteenjär v i.
Suonviljelysyhdistykset ks.
Suoviljelys-j h u i s t y k s e t.
Suopa, kalisaippua 1. pehmeä saippua,
erinäisten rasvahappojen kaliumsuola. S:aa valmistetaan
suuria määriä talouden ja kutomot roll isuuden
tarpeiksi halpahintaisista kasviöljyistä sellaisista kuin
puuvillansiemenöl jy, pellavansiemeuöljy, kalan
-traanista y. m. kalilipeässä keittämällä niitä.
Jluo-dostuuut saippualiima kaadetaau puuastioihin. Se
on livytelömäinen, ruskean tai viheriänvärinen,
öljynhajuinen, vapaata alkalia sisältävä vetinen
massa. Vähän kiinteämpää s:aa haluttaessa
lisätään kalilipeän asemasta hieman natronlipeää.
Parhaissa s.-lajeissa on hieman kiteytynyttä
stea-riinihappoista kalia. S. voi olla läpinäkyvää tai
sameata. 100:sta osasta käytettyä öljyä saadaan
n. 230-250 osaa s:aa. S :aan lisätään usein
hartsia, vesilasi-, potaska- tai kaliumkloridiliuosta,
gelatiinia ja perunajauhoja väärennysaineiksi
(vrt. Saippua;. S. S.
Suopayrtti ks. Saponaria officiualis.
Suopelto, huvilaseutu ja höyrylaivalaituri
Sysmän pitäjässä Päijänteen Tehinselän itärannalla,
n. 35 km pohjoiseen Vesijärven kanavalta;
säännöllinen höyrylaivaliikenne Lahdesta
(Vesijär-veltä). — Majatalo (etäisyys Sysmän kirkolta
n. 8 km). — S:n äärellä sijaitsee
Päijät-salon (ks. t.) luonnonihana näköalapaikka. —
S. on yksi Päijänteelle rakennetuista kolmesta
ensimäisestä laivasillasta (toiset Anianpelto ja
Judinsalo), jotka valtion kustannuksella saatiin
aikaan 1850-luvulla; v. 1867 jäi silta ja sillan
hoito valtiolta kunnan huostaan. L. Tl-nen.
Suopunki,
pyydvstysniu-Tona käytetty, silmukalla
varustettu heittonuora, ks.
Heittoaseet.
Suopursu (Ledurn palustre),
kanervakasveihin kuuluva,
korkea, väkevätuoksuinen varpu,
jolla on kapeat, vuorottaiset,
talvehtivat lehdet ja valkeat,
huiskilossa olevat kukat.
Käytetään joskus syöpäläisten ja
köiden karkoittainiseksi ja
lääkkeeksi. S. kasvaa
yleisesti rämeillä koko maassa.
Lapissa myös kankailla.
K. L.
Suopöllö ks. Pöllöt.
Suora 1. suora viiva, geometrian
peruskäsitteitä, on vaikeasti määriteltävissä.
Kappaleen kääntyessä kahden kiinteäksi ajatellun
pisteensä ympäri pysyy joukko muitakin kappaleen
pisteitä paikoillaan. Kaikki nämä pisteet yhteensä
muodostavat s:n. S:sta on tehty aikoinaan pal-
(S.H.) Suopursu.
jon epäpäteviä määritelmiä. Epätyydyttävä on
esim. määritelmä: „S. on kahden pisteen lyhin
väli", koska s:n mittaaminen edellyttää, että
käsite s. on edeltäpäin selvitetty. Ei s.
myöskään ole määriteltävissä viivana, jonka kaiken
aikaa samaa pistettä kohti suuntaansa
muuttamatta kulkeva piste muodostaa, sillä suun
taa ilmaistaan juuri s:lla. — S :aa, joka päät
tyy pisteeseen yhtäälle päin, mutta on rajaton
toisaalle päin sanotaan säteeksi.
Kummaltakin puolen rajoitettua s:n osaa sanotaan j
a-n a k s i. Kahden samassa tasossa olevan s:n
sanotaan leikkaavan toisiansa, kun niillä
on (tarpeeksi jatkettuina) yksi yhteinen piste,
ne ovat yhdensuuntaiset, jos ne eivät leik
kaa toisiaan, jatkettakoon niitä kuinka pitkälle
tahansa. Kahden s:n, jotka eivät ole samassa
tasossa, sanotaan kävvän ristikkäin.
U. S.-n.
Suorakaide, suorakulmainen suunnikas (ks. t.).
Suora polvi, suoraan etenevä tai takeneva
sukulaisuus, vastakohtana sivupolvelle 1. -suku
laisuudelle.
Suorasanainen (puhe, tyyli) ks. Proosa.
Suorasiipiset (Orthoptera), hyönteisiä, joilla
on vähittäinen muodonvaihdos ja purevat suuosat.
Etusiivet muuttuneet nahkeiksi peitinsiiviksi.
joiden alla on ohuet lenninsiivet. Takasiivet
usein viuhkamaisesti kokoonlaskeutuvat. Monesti
siivet puuttuvat kokonaan. Keskiruumiin ensi
nivel vapaa. S. ovat levinneet yli maapallon.
Eniten niitä tavataan lämpimissä maissa.
Suomesta tunnetaan vain n. 35 lajia. S. jakautuvat
seur. ryhmiin: 1) juoksujalkaiset
(Cnr-soria), joihin kuuluvat pihtihäntäiset
(Forficu-lidce) ja torakat (Blattidrej, 2) astuma- 1.
kävelyjalkaiset (Gressoria), joihin
kuuluvat rukoussirkat ( Mantidce) ja kummitussirkat
(Phasmidæ), 3) hyppy j aikaiset
(Saltatoria), joihin kuuluvat sirkat (Gryllidæ),
hepokatit (Locustidce) ja heinäsirkat (Acrididce). —
Ennen luettiin s:iin myöskin korennoiset
(Pseudoneuroptera) ja jyrsijäkorennoiset (Corrodentia).
— [v. Borek, ,.Skandinaviens rätvingade insekters
naturalhistoria" (1848); v. Wattenvyl,
..Prodro-mus europäischen Orthopteren" (1882); Tiimpel,
..Die Geradflügler Mitteleuropas" (1901);
Hisinger, ..öfversigt af Finlands hittills kända
Orthopterer" (1859); Nyb-rg, ..Suomen s." (1901) ;
Fieandt, ..Suomen s." (1916).] U. S-s.
Suoraviivainen johto, laite, jonka avulla joku
piste tahi kappale johdetaan suoraviivaisesti.
Yksinkertaisimmin aikaansaadaan s. j. kuvan 1
mukaisella laitteella, jossa prismanmuotoinen
kappale P liikkuu vastaavassa reiässä, mikä on tehty
toiseen, kiinteään kappaleeseen R. S. j. tulee
etupäässä kysymykseen koneteollisuudessa, jolloin
kuvan 1 mukaisissa laitteissa kappale P yleensä
on pyöreä, sorvattu kappale, esimerkiksi P on
höyry- tahi pumppukoneen mäntä ja R vastaava
silinteri, P männänvarsi ja R tiivistysholkki, P
ristikappale 1. ristipää ja I! vastaava ohjauskap
pale y. m. Väliin on kappaleen R asemasta pyö
rivat rullat (kuva 2) joko molemmin puolin tahi
ainoastaan toisella (tukkien ja lautojen kuletus
laitteet sahalaitoksissa y. m.). Usein käytetään
s:na j:na myöskin n. s. ohjausta n kola
i-tetta (saks. Lenlcer). Sellaiset ohjauslaitteet
usein ovat helpommat sovittaa kuin prismamuo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
