Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suoviljelyskoeasema ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
637
Suoviljely skoeasema—Suoviljelysyhdistykset
tasaisemmaksi, minkä lisäksi suohon saadaan
runsaasti kasvinravintoaineita. Kasvuaika käy
näin ollen pitemmäksi, hallanvaara pienemmäksi,
viljan kypsyminen varmemmaksi ja sadot
suuremmiksi. Kivennäismaa sekoitetaan tavallisesti
pintakerrokseen (paitsi n. s. peittomenetelmissä,
kuten Rimpaun-menetelmässä, jossa hiekan
sekoitusta suomaahan vältetään). Sekoitusmenetelmä
saavuttaa yhä enemmän käytäntöä. Suomessa se
on vanhastaan tunnettu ja sitä käytetään meillä
kenties laajemmin kuin missään muualla. Sille
onkin ehdotettu nimitystä ..suomalainen
sekoitusmenetelmä suomailla". Savea t. hiekkaa
käytetään tav. 100-400 m3 ha:lle. Suomessa
saveaminen uudistetaan usein muutaman vuoden perästä,
tavallisesti kun viljelys kesannon jälkeen
kylvetään monivuotiseksi nurmeksi. Suuremmissa
saveamistöissä käytetään menestyksellä
siirrettävää kenttärataa.
4) Kalkitseminen. Saveaminen tekee
kalkitsemisen tavallisesti tarpeettomaksi, jos savi on
kalkinpitoista eikä sisällä kasveille vahingollisia
aineita (rikkirautaa), joiden neutralisoimiseen
kalkitseminen on tarpeellinen. Eri
viljelyskasveilla on erilaiset vaatimuksensa kalkitsemiseen
nähden, mikä yleensä on tarpeellinen esim.
palkokasvien kehitykselle, jotavastoin varsinkin kaura
näyttää kärsivän kalkitsemisesta. Yleensä on
viime aikoina ryhdytty käyttämään pienempiä
kalkkiannoksia kuin aiemmin suositeltiin.
5) Bakteeri-istutus on usein, eritoten
rahkasuolla, välttämätön viljelyskasvien (varsinkin
palkokasvien) viihtymiselle tarpeellisten
bakteerien tuomiseksi. Karjalanta ja myöskin
saveaminen on omiansa parantamaan suomaan
bak-teerielämää. Jollei näitä parannuskeinoja
käytetä. on uutisviljelyksille vedettävä n. s.
istutus-maata s. o. ha:ia kohti muutama kuorma
ruokamultaa vanhasta, hyvässä viljelyksessä olevasta
pellosta, tai käytetään erikoisia valmisteita
(nitragiinia y. m.), jotka sisältävät haluttuja
bakteereja puhdasviljelyksinä. Viimemainituilla
ei kuitenkaan vielä ole saavutettu tyydyttäviä
tuloksia.
6) Kasvien ravinnontarpeen tyydyttäminen
maanlaadun ja eri viljelyskasvien tarpeiden
mukaan sovitetulla lannoituksella, jolloin ensi
sijassa kalin- ja fosforihaponpitoiset apulannat
tulevat käytäntöön. Kalia annetaan etupäässä
kalisuoloina, fosforihappoa tuomasfosfaattina,
luujauhoina t. superfosfaattina. Myöskin
puuntuh-kaa käytetään usein pienehköjen viljelysten
lannoitukseen. Varsinkin rahkasoilla on käytettävä
myös typenpitoisia lannoitusaineita:
chilesalpie-taria. kalkkisalpietaria (Norjan-salpietaria) t.
rikkihappoista ammoniakkia. Mieluimmin anne-
(S.H ) Savenajo suolle raiiioteitse. Leleeosuolla Hattulassa
taan kuitenkin hieman luonnollista lantaa,
jolloin maan bakteerielämä myös parannetaan.
7) Olosuhteiden mukaan sovitettujen kasvien
ja kasvilaatujen viljeleminen. Kaikkia vallitse
vissa ilmastosuhteissa viljeltyjä viljelyskasveja
voidaan menestyksellä viljellä myös suomaalla,
varsinkin jos se on parannettu kivennäismaalla.
Typpirikkautensa vuoksi suomaa kuitenkin
parhaiten soveltuu rehukasvien viljelemiseen.
Viljakasveista kaura Suomessakin on erittäin sovelias
suomaalla viljeltäväksi, samoin parhaat
jiuiii-kasvisadot saadaan savetuilta suoviljelyksiltä.
Erikoisen sopivia ovat suomailla monivuotiset,
tarkoitusta varten sovitetuilla heinän- ja
palko-kasvinsieniensekoituksilla kylvetyt nurmet, joita
vuotuisesti kalisuoloilla ja fosfaateilla
päiiltä-lannoittamalla ja soveliaalla muokkauksella
(äestämällä ja jyräämällä) pitkät ajat voitlaan
pitää hyvässä kasvuvoimassa. Suomaalle voidaan
myös saada erinomaisia laidunnurmia, ja
rahkasoiden käyttöä tähän tarkoitukseen pidetään
Saksassa ja myöskin Ruotsissa erittäin edullisena.
[Suomen suoviljelysyhdistyksen vuosikirjat;
„Maahenki", ,,Suomen kartasto"n teksti (1910);
„Die Entwiekelung der Moorkultur in den
letzten 25 Jahren" (1908); Willi. Bersch,
„IIand-bucli der Moorkultur" (1912); M. Fleischer, „Die
Anlage und die Bewirtsehaftung von Moorwiesen
und Moorweiden" (1913); C. von Seelhorst,
„Handbuch der Moorkultur" (1914).] E. A. M.
Suoviljelyskoeasema ks.
Suoviljelys-y h d i s t y k s e t.
Suoviljelyslaitos ks.
Suoviljelysyhdistykset.
Suoviljelysyhdistykset. Kun suoviljelyksessä
(ks. t.) on käytettävä menettelytapoja, jotka
monessa suhteessa eroavat muiden maalajien
viljelyksestä, ja kun suoturvetta voidaan käyttää
turvepehkiui ja polttoturpeen valmistukseen, on
suoviljelyksen ja turvetcoUisuuden (ks. t.)
kehittämistä varten eri maihin perustettu
yhdistyksiä tai laitoksia, jotka tieteellisesti ja
käytännöllisesti tutkituttavat soita ja suorittavat
kokeilu- ja neuvontatyötä. — Ensimäinen täi.ai
neil laitos on 1870 Saksan
maanviljelysminis-teriön avuksi asetettu keskussuokomissioni
(„Central-Moorkommission") ja 1S77 perustettu
suoviljelyskoeasema Bremenissä (julkaisu ;
„Proto-kolle der Centralmoorkommission"). Ensimäinen
suoviljelysyhdistys perustettiin niinikään
Saksassa 1883 nimellä: ,.Verein zur Förderung der
Moorkultur im deutschen Reiche", joka toimii
sekä suoviljelyksen että turveteollisuuden edistä
miseksi (julkaisee aikakauskirjaa „Mitteilungen
des Vereins ––"). Pohjois-saksalaisista koe-
vil jelystiloista mainittakoon Neu-IIammerstein
Pommerissa ja Königsmoor lähellä Bremeniä.
Uaieriin asetettiin suoviljelyskomissioni 1895 ja
valtion koelaitos (,,Ivönigl. Moorkulturanstalt";
koeasemia Bernaussa y. m.). — Itävallassa
toimii v:sta 1901 maanviljelys-kemiallisen
koeaseman erit. suoviljelysosasto (,,Abteilung fiir
Moorkultur und Torfverwertung") ; koeasema
..Admont", aikakauskirja ..Zeitschrift fiir Moor
kultur und Torfverwertung". Böömissä toimii
..Deutsch-österreichischer Moorverein" niminen
suoviljelysyhdistys (per. 1900, julkaisu:
„öster-reichische Moorzeitschrift"). — Ruotsissa
perustettiin 1886 ..Svenska niosskulturföreningen"
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
