Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suuri-Suolajärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
657
Suuri-Suolajärvi—Suur- ja pikkuliike
658
kannattajansa. Gregorius XI :n kuoltua (1378) näet
Kooman kardinaalit valitsivat Urbanus VI :n.
ransk. ja eräät it. kardinaalit taas Clemens VII :n,
joka asettui Avignoniin. Tällään jatkui hajaannus
seur. paavien aikana Pisan kirkolliskokoukseen
’ 1409) asti, joka erotti virasta Rooman paavin
Gre-gorius XII:n ja Avignonin paavin Benedictus
XIII:n sekä valitsi uuden paavin, Aleksanteri
V:n. Erotetut eivät kuitenkaan taipuneet, ja
niin oli kristikunnalla kolme paavia yhtaikaa.
Vasta Konstanzin kirkolliskokouksen (ks. t.)
onnistui lopettaa s. s. siten, että se pani viralta
kaikki kolme paavia ja julisti Martinus V:n
kirkon ainoaksi päämieheksi. [Valois, „La France
et le grand schisme" (4 os., 1896-1902) ; Souchon,
Papstwahlen" (2 os., 1898 ja seur.).J
Suuri-Suolajärvi (engl. Grcat sait lake),
Poli-jois-Ameriikan Yhdysvalloissa, Utahin valtion
luoteisosassa, 1,270 m yi. merenp., n. 130 km pitkä,
50 km leveä, keskimäärin 4 m syvä
(enimmäkseen vain 1 m), n. 5,500 km= (suuruus
vuosikymmenien aikana tuntuvasti vaihdellut). S:ssä on
useita isoja saaria, Antelope, Stansbury y. m.
Siihen laskevista joista (saavat kaikki vetensä
S:n itäpuolella olevilta Kalliovuorilta)
huomattavimmat Jordan (Utah-järvestä), Weber ja Bear
river. S. on nyk. laskujoeton, mutta
kvartääri-aikana, jolloin sen pinta-ala hyvin selvän
rantaviivan mukaan oli n. 51,000 kma
(,,Bonneville-järvi"), se laski pohjoiseen käsin Snake-joen
Columbia-joen lisäjoki) kautta. Vesi on nyk.
hyvin suolanpitoista, sisältäen keittosuolaa,
kloori-magnesiumia y. m. 22-25%, vaihdellen
vesimäärän mukaan. Järven kasvillisuus ja eläimistö
hyvin köyhää. — Vedestä valmistetaan
melkoiset määrät suolaa. — Suosittuja kylpypaikkoja.
— S :n poikki kulkee Southern paeific-rata. —
Ensimäisen tiedon S:stä antoi La Hontan 1689,
joka siitä oli kuullut intiaaneilta. E. E. K.
Suuri valiokunta, Suomen eduskunnan
kahdeksan päivän kuluessa valtiopäiväin avaamisesta
asetettava 60-jäseninen valiokunta, johon jäsenet
valitaan suhteellisilla vaaleilla (V. J. 37, 34 §§).
Keisarin ja suuriruhtinaan esityksen tai
edus-kuntaesityksen kautta nostettua
lainsäätämiskysy-mystä käsiteltäessä on asia aina ensimäisen
käsit-relyn jälkeen, jossa esitellään asiaa käsitelleen
valiokunnan mietintö ja annetaan eduskunnan
jäsenille tilaisuus lausua mielensä asiasta,
lähetettävä, päätöstä itse asiasta tekemättä s:een v:aan,
jonka on annettava siitä lausunto ja tehtävä ne
ehdotukset, joihin se katsoo aihetta olevan. Toi
sessa käsittelyssä esitellään eduskunnalle s:u v:n
mietintö, jolloin eduskunta ryhtyy lakiehdotusta
tutkimaan ja tekee päätöksen kustakin sen eri
kohdasta. Jos s:n v:n ehdotus kaikin puolin
hyväksytään, julistetaan toinen käsittely
päättyneeksi. Ellei s:n v:n ehdotusta
muuttumattomana hyväksytä, lähetetään lakiehdotus,
sanamuodoltaan semmoisena kuin se eduskunnan
päätöksellä on hyväksytty, takaisin s:een v:aan,
jonka tulee puoltaa ehdotusta semmoisenaan tahi
muutettuna taikka esittää se hylättäväksi. Jos
s. v. on ehdottanut muutoksia, päättää eduskunta
niiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä, jonka
lälkeen asian toinen käsittely julistetaan
päättyneeksi (§ 57). Asian toisen käsittelyn
kestäessä s. v. voi vaatia uuden lausunnon siltä
Taliokunnalta, joka ensiksi on asiaa valmistellut.
Samaa menettelytapaa on myöskin noudatettava,
kun kysymys koskee säännöksiä, joiden mukaan
suostuntaa tai pysyväistä veroa, jonka
päättäminen on eduskunnan asiana, on suoritettava,
taikka valtiolainan ottamista (§ 61). Paitsi
edellämainittuja asioita eduskunta voi s:een v:aansa
lähettää muitakin (§ 62).
Valtiopäiväjärjestyksen mukaan ei ketään voida valita valiokuntaan,
jossa tilinteko hänen virkatoimistaan voi tulla
tarkastettavaksi. Tällainen rajoitus ei
kuitenkaan ole voimassa s:n v:n jäsenten vaaliin
nähden. Senaatin jäsen ei sitävastoin voi olla
jäsenenä s:ssa v:ssa enemmän kuin muissakaan
valiokunnissa (§ 38). S:n v:n päätettävissä on,
saavatko senaatin jäsenet ottaa osaa valiokunnan
kokouksiin ja keskusteluihin (§ 51). K. G. I.
Suurivaltaisin. Armollisin Keisari ja
Suuriruhtinas, Hallitsijalle (senaatille) jätettävissä
kirjelmissä, esityksissä, anomuksissa,
muutoksenhauissa y. m. käytettävä lausetapa. Yksityisen
kirjelmä senaatille laaditaan seuraavaan muotoon
S. A. K. ja S.
Olen alati
S. A. K. ja S.
Teidän Keisarillisen Majesteettinne
uskollisia ja nöyrin alamainen
N. N.
Suuri venäläissota ks. Suomi (historia),
palsta 589.
Suur- ja pikkuliike. Suomen kielessä sanaa
liike käytetään merkitsemään sekä liikeyritystä
(saks. Unternehmung) että ..liikelaitosta" 1.
työpaikkaa (saks. Betriei). Liikelaitos on
liikeyrityksessä (ks. t.) teknillinen kokonaisuus (yksikkö).
Yksi liikeyritys saattaa käsittää useita
liikelaitoksia, joista jokainen on teknillisesti
itsenäinen, samalla kuin ne ollen saman yrittäjän
hallussa ovat keskenänsä taloudellisessa
yhteydessä. Sääntönä on kuitenkin, että liikeyrityksen
muodostaa yksi ainoa liikelaitos, ja etupäässä
tätä edellyttäen puhutaan seuraavassa
suurliikkeistä ja pikkuliikkeistä.
Liikkeen suuruutta arvostellaan etupäässä
siihen sijoitetun pääoman suuruuden mukaan
kuitenkin ottamalla myöskin huomioon liikkeen laatu.
Niinpä kauppatoimen alalla kaikkia niitä
liikkeitä, jotka eivät myy vähittäin viimeisille osta
jille, katsotaan suurkaupan alalle kuuluviksi ja
pidetään tavallisesti suurliikkeinä, vaikka niillä
usein on vain kohtalainen pääoma
käytettävänään. Samaten tehtaita käsityöliikkeiden
vastakohdaksi asetettuina tavallisesti pidetään
suurliikkeinä, vaikka edellistenkin keskuudessa vielä
voitaisiin erottaa toisistaan suuret ja pienet
liikkeet.
Vanhalla ajalla oli orjuuteen perustuvia,
pikku-teollisuuden rajojen ulkopuolelle meneviä
liikkeitä, joita voidaan sanoa suurliikkeiksi.
Keskiajan ammattikuntalaitoksen nimenomaisena
tarkoituksena sen sijaan oli pidättää teollinen
tuotanto käsityömäisen pikkuliikkeen asteella.
Suurliike kehittyi ensin kustannusjärjestelmän (ks. t.)
muodossa, mutta suurliikkeen taloudellisista ja
teknillisistä eduista päästiin tuntuvammin
osallisiksi vasta tehdasjär jestelmässä.
Kustannus-järjestelmän (kotiteollisuuden, ks. t.) ohessa
syntyikin jo keskiajan lopulta lähtien tehtaita,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
