Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suuri-Suolajärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
659
Suurkauppa
.—Suurlakko
660
u. s. nmiiufaktuureja (ks. t.), joissa suurempi
joukko työläisiä koottiin samaan
tuotantopaikkaan. Niissä käytettiin kyllä jonkun verran
eläin- ja vesivoimaa, mutta tuotannon
päätekijänä oli niissäkin käsityö. Siitä huolimatta
voitiin jo niissä työn tarkoituksenmukaisella jaolla
ja järjestelyllä lisätä sen tuottavuutta, ja samalla
voitiin myöskin saavuttaa säästöjä sen kautta
että yleiset kustannukset vähenivät ja että
raaka-aineita voitiin saada huokeammasta. Mutta
suurliikkeen ratkaisevat edut tulivat kuitenkin
täysiin oikeuksiinsa vasta sitten kuin konetekniikka
18:unen vuosis. jälkipuoliskolta lähtien vähitellen
pääsi valtaan yhä laajemmilla teollisen tuotannon
aloilla. Mitä useampia höyrykoneen hevosvoimia,
mitä useampia kehruukoneen kehriä tulee yhden
työläisen osalle, sitä suurempi on konetyön
vallitessa sekä kansantaloudellinen että tavallisesti
myöskin yrittäjän yksityistaloudellinen voitto.
Mutta koneita käyttävä tehdas voidaan perustaa
vain suurella pääomalla ja se on sen vuoksi aina
suurliike. Riittäväin pääomain tarve on
vaikuttanut, että osakeyhtiö on tullut hyvin yleiseksi
suurliikkeen yritysmuodoksi. Koneiden ohessa on
myöskin kulkuneuvojen kehitys edistänyt
suurliikkeiden valtaan pääsyä, sillä se on yhä
suuremmassa määrässä avannut maailmanmarkkinat
teollisuustuotteille ja tehnyt mahdolliseksi
tuotannon jatkuvan laajentamisen. Kaiken tämän
johdosta ovat käsityöliikkeet monella
teollisuusalalla tulleet kokonaan tai melkein kokonaan
syrjäytetyiksi. Kuitenkin ovat paikallista
tarvetta tyydyttävät pikkuliikkeet eräillä aloilla
säilyneet ja saattavat yhä edelleen pysyä
pystyssä, jos niillä on pohjanaan jonkun verran
pääomaa ja sen lisäksi käytettävänään helposti
saatavissa olevaa ja huokeata luottoa sekä
teknillistä taitoa. Tällaisia teollisuusaloja ovat:
rakennusteollisuus kaikkine eri haaroilleen:
puu-sepän-, maalarin- y. m. liikkeet, edelleen
teurastus- ja leipomoteollisuus, ja suureksi osaksi
myöskin vaatetusteollisuus. Myöskin kirjapaino- ja
kirjansitomoteollisuudessa sekä valokuvaus- ja
monella taideteollisuuden alalla voivat pienet ja
keskikokoiset liikkeet pysyä pystyssä.
Teollisuuden alalla suurliikkeet pyrkivät yhä
laajentumaan. Kuitenkin on olemassa raja, jonka
yli mentyä suurliike ei enää tuota teknillisiä
etuja. Jos liikeyritystä tahdotaan vielä siitä
laajentaa, niin on usein tarkoituksenmukaisempaa
perustaa uusi liikelaitos. Tällaisen laajennuksen
kautta saavutettavat edut eivät enää ole
teknillistä, vaan yleistaloudellista laatua; näitä etuja
ovat markkinain tehokkaampi hallitseminen,
mahdollisuus ottaa suorittaaksensa isompia
tilauksia, y. m. — Työväen kannalta olisi
pikkuliikkeille annettava etusija, jos ne todella tekisivät
varattomalle työläiselle mahdolliseksi itsenäisen
aseman saavuttamisen. Tällaiset toiveet ovat
kuitenkin hyvin vähäiset, koska pientenkin
liikkeitten käyttöä varten tätä nykyä tarvitaan jonkun
verran pääomaa. Muuten on palkkatyöläisten
asema suurissa liikkeissä yleensä parempi kuin
pienissä. Viimemainitut eivät yleensä voi
maksaa yhtä suuria palkkoja eivätkä muutenkaan
tarjota yhtä edullisia työehtoja kuin suurliikkeet.
Sitä paitsi on viimemainitulta helpompi
laillisesti pakottaa eräänlaisiin työväen etua
tarkoittaviin suorituksiin.
Suurliikkeiden ja pikkuliikkeiden ohessa voi
teollisuuden alalla myöskin puhua keskikokoisista
liikkeistä. Saksan teollisuustilastossa luetaan
pikkuliikkeiksi ne, joissa on 1-5 työläistä, keski
kokoisiksi 6-50 henkilöä ja suurliikkeiksi 51 ja
useampia henkilöitä käsittävät liikkeet. Kaupan
alalla ilmenee suurliikkeen ja pikkuliikkeen
välinen vastakohta pääasiallisesti vähittäiskaupassa,
sittenkuin on ruvettu perustamaan
suurmyymälöitä (ks. t.). S. ja p. l:n esiintymisestä mau
taloudessa ks. Suurviljelys ja Pienvil
j e 1 y s. ./. F.
Suurkauppa ks. Suur- ja pikkuliike ja
S u u r m y y m ä 1 ä t.
Suur-Kreikka ks. Kreikka, historia.
M a g n a-G r æ e i a, II e 1 1 a s.
Suurkunta (unk. nngyközség), kauppalan tapai
nen maalaiskunta Unkarissa, jolla ei ole
järjestettyä maistraattia, mutta kuitenkin kunnanval
tuusto (tuomari, neljä lautamiestä, lääkäri, rahas
touhoitaja) ja kunnankirjuri, vastakohtana
pienkunnalle (kisközség), jonka
kunnanvaltuustossa on vähemmän jäseniä ja jolla on
yhteinen kirjuri (piirikunnankirjuri) useamman
muun pienkunnan kanssa.
Suurkäräjät ks. Norja, palsta 1287.
Suurlakko. Venäjällä 1904-05 Japanin sodan
tappioiden johdosta vauhtiin päässyt
vallankumouksellinen liike puhkesi 25 p. lokak. 1905,
ensi sijassa rautatie-, posti- ja
sähkölenuätin-laitosten alalla toimivien keskuudessa, yleiseksi
valtiolliseksi lakoksi, josta oli tuloksena 30 p.
lokak. annettu n. s. lokakuunmanifesti (ks. t.).
Myöskin Suomessa, missä tyytymättömyys silloin
vallitsevaan hallitusjärjestelmään oli yleinen,
heräsi ajatus, että täälläkin olisi pantava
toimeen valtiollinen suurlakko. Viipurissa pääsi
lakko alulle jo 28 ja 29 p:nä lokak., ja pian
se alkoi levitä muuallekin. Myöskin Helsingissä
lakkoajatus sai kannatusta, varsinkin
työväen-piireissä, ja tiistaina 31 p. lokak. alkoi
pääkaupungissa yleinen lakko. Kirjapainot, tehtaat,
kauppaliikkeet suljettiin, virastot ja koulut
lakkasivat toimimasta, rautatie- ja ajuriliikenne
taukosi, j. n. e. Viimeiset sanomalehdet
ilmestyivät main. päivän aamuna; sen jälkeen ei yleisö
viikon päiviin saanut luotettavia tietoja, ja mitä
hälyyttävimpiä huhuja voitiin levittää pitkin
maata. Helsingissä ja muissa kaupungeissa pidet
tiin suuria kansankokouksia, joissa tehtiin sangen
merkillisiä ja laajakantoisia päätöksiä. Kaikki
puolueet vaativat laillisten olojen palauttamista,
mutta aseman vastaiseen järjestelyyn nähden vai
litsi erimielisyys. Perustuslailliset vaativat yli
määräisiä valtiopäiviä, sosialistit yleisen ja
välittömän äänioikeuden pohjalla valittavaa kansallis
kokousta, jonka tuli panna toimeen eduskunta
laitoksen muuttaminen yksikamariseksi, y. m.
Suomalainen puolue esitti välitysehdotuksen, että
ylimääräiset valtiopäivät oli viipymättä
kutsuttava kokoon, mutta että niille oli annettava
esitys siitä, että oikeus käsitellä eduskunnan
muuttamista koskevaa ehdotusta siirretään
kansalliskokoukselle. Senaatti, joka jo lokak. 30 p:nä
oli päättänyt erota, ilmoitti lokak. 31 p:nä
kenraalikuvernöörin talon edustalle kokoontuville
kansanjoukoille luopuvansa. Järjestyksen
ylläpitämiseksi päätettiin opiskelevan nuorison ja
työväen keskuudessa muodostaa kansalliskaarti.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
