Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suurliike ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
663
jolka muodostivat sen asujamiston, olivat
nykyisten slovaakkien esi-isiä. S. v. oli saksalaisten
yliherruuden alaisena, mutta yritti alituisesti piiälstä
riippumattomaksi. Siinä tarkoituksessa pyysi
ruhtinas Rostislav Bysantista lähetyssaarnaajia ja
863 saapuivatkin Kyrillos ja Methodios Määriin,
jossa jo aikaisemmin oli harjoitettu lähetystyötä
saksalaiselta taholta. Määristä tuli ensimäinen
kristillinen slaavilaisvaltio Tonavan
pohjoispuolella, siellä syntyi slaavilainen kirkollinen sivistys,
ensimäinen slaavilainen kirjakieli ja oma
kirkkokunta. Mutta samalla nousi täällä myöskin
ensimäinen kulttuurikamppailu saksalaisuuden ja
slaavilaisuuden välillä ja se päättyi v:n 885
jälkeen slaavilaisuuden tappioon. Saksalainen kirkko
sai Määrissä ylivallan ja slaavilaisapostolien
oppilaat karkoitettiin. Rostislavin seuraajan
Sventopelkin eli Svatoplukin aikana valtakunta
laajeni joka taholle: siihen kuului paitsi Määriä
ja luoteista Unkaria myöskin Böömi ja
puolalais-alue Veikselin latvan ympärillä. Silloin se saikin
Suurmäärin nimen. Svatoplukin kuoltua 894
syntyi hänen poikainsa välillä eripuraisuus, joka
helpotti äsken saapuneiden unkarilaisten
valloi-tustyötä ja 905 oli S. v. kukistunut. Itäosa
joutui Unkarin haltuun ja varsinainen Määri tuli
toista sataa vuotta myöhemmin Böömille. [E.
Dtimmler, „Geschiehte des ostfränkischen Reiehes"
I-TTI (1887-88); B. Bretholz, „Geschichte
Mähren»" 1 (1895).]
Suurperhoset (Macrolepidoptera), suuri- tai
keskikokoisia perhosia, joihin kuuluvat seur.
heimot: päiväperhoset (Rhopalocera),
kiitäjät (Closterocera), kehrääjät
(Bomby-cina), y ö k ö t (Noctaina) ja mittarit
(Geo-metrinä). Ne eivät muodosta mitään selvää,
systemaattisesti yhtenäistä ryhmää. Suomessa
tavataan n. 700 lajia. U. 8-s.
Suur-Puola, entisen Puolan valtakunnan
luoteinen tasankoalue; Pikku-Puola,
valtakunnan kaakkoinen, vuorinen osa.
Suurpää, Lauri (k. 1506). Turun piispa,
kuului keskiajan lopulla Turussa ja Tallinnassa
tavattavaan arvokkaaseen porvarisukuun; hänen
isänsä Mikael S. mainitaan Turun pormestarina
1450-luvulla. Tultuansa Pariisin yliopistossa
haccalaureukseksi ja maisteriksi S. valittiin
Maunu Särkilahden jälkeen 1490 Turun
tuomiorovastiksi ja 1500 piispaksi. Hänen sanotaan
olleen lempeä ja hyvänsävyinen mies. Hän otti
osaa myös valtiotoimiin ollen Suomen säätyjä
johtamassa, kun ne 1504 vahvistivat Svante Sturen
vaalin valtionhoitajaksi, auttaen häntä lainoilla
ja koettaen turvata Suomen rannikoita
tanskalaisten merirosvouksilta. Valtaneuvoskunnan
puoleen S. kääntyi esityksellä Suomen suurien
pitäjien jakamisen tarpeellisuudesta, jotta
kristinopin tieto vakaantuisi, eikä kansa eläisi
lappalaisten ja pakanain tavoin. Tarkastusmatkalla
Ahvenanmaalla S. sai halvauksen, joka vei hänet
hautaan. K. G.
Suursaaren meritaistelu. Heinäkuun 17 p:nä
1788 tapahtui Suursaaren pohjoispuolella
kuusituntinen kiivas taistelu Ruotsin ja Venäjän
laivastojen kesken; edellistä johti Kaarle herttua,
jälkimäistä amiraali Greigh. Voitto jäi
ratkaisematta, mutta Ruotsin laivasto vetäytyi
taistelun jälkeen Viaporiin korjauttamaan
vaurioitaan.
664
Suursaaren saha (omistaja A. Ahlström
o.-y. Noormarkussa) sijaitsee Vuoksen varrella.
Muolaan Pölläkkälässä. Sen perusti Antti
Ahlström 1890. Valmistus käsittää sahattua puu
tavaraa, säännöllisissä oloissa 14,500 standerttia.
arvoltaan 2.600,000 mk. (1914 11,500 standerttia
2,100,000 mk.), sekä sysiä. Laivareitti Antreaan
josta puutavarat junalla kuljetetaan Viipu
riin ja sieltä Uuraaseen laivoihin lastatta
viksi. — Sahan yhteydessä on useita maa- ja
metsätiloja, joilla harjoitetaan järkiperäistä
maanviljelystä ja metsänhoitoa. — Työväestö
325-350 henkeä (1914), asuu osaksi yhtiön Iiuo
neistoissa; yhtiön rakentama seuratalo, jcssa
lukusali ja kirjasto.
Suursaari (ruots. H o g 1 a n d, vanhempi muoto
Högland), 11 km pitkä, 1 1lt-3 km leveä
saari keskellä Suomenlahden leveintä kohtaa,
pituussuunta luodepohjoisesta kaakkoetelään
pinta-ala 20,s4 km2; S:n (pohjoispään) yli käy
2° it. pit. Helsingistä, eteläisin kärki on
60° 0’ 56" pohj. lev. — S. kohoaa merestä
valtavana, huomiotaherättävän korkeana ja
jyrkkä-vuorisena yksinään, ilman ympäröivää saaristoa:
lukuunottamatta muutamia kallioluotoja ovat
lähimmät saaret Viirit 10,« km lounaispuolella.
Lupi n. 15,4 km pohjoiskoillisessa, Ruuskeri
(Rödskär) 17 km lounaassa, Tytärsaari 18,s km
kaakkoetelässä ja Haapasaaret n. 20-25 km
koillisessa. Lähin manner on pohjoisessa Kotkan
seutu, jonne S:sta 43 km; etelälounaaseen Viron
rannikolle on n. 56 km (Port Kundaan 61,s km).
— S:n muodostaa joukko peräkkäisiä vuoria,
joista huomattavimmat (pohjoisesta etelään
luettuina) ovat Polijoiskorkia (106 m yi.
merenp.), Haukkavuori (142 m), V ä 1 i k a
1-lio (118 m) ja Lounatkorkia (158 un.
Yllämainittuja, ynnä saaren monia muita vuoria
(Tervamäki, Järvenmäki y. m.), erottavat
toisistaan lukuisat notkot ja alavammat maat, joissa
kiinteä kallioperusta on irtonaisten maalajien,
soran, hiekan tai suon peittämänä, tarjoten siten
sijaa rekevämmälle kasvullisuudelle, metsälle, pie
nille niittypalasille ja vieläpä pikkujärvillekin 1.
oikeammin lammille, joita saaressa on
kaikkiaan 5 (Lounatjärvi [suurin], pit. 0,« km:
Liivalahdenjärvi 0,45 km, Ruokolalidenjärvi
0,35 km, Veteljärvi ja Pahalampi). — Ränni
kot ovat verraten eheät, ainoastaan pienehköjen
poukamain mutkistamat; huomattavin lahti ja
S:n ainoa suojaisa satama on S:n pohjoisosan
itärannikolla S a t a m a 1 a h t i Suurkylän edus
talla (sataman turvallisuutta on vielä lisätty
rakentamalla suulle aallonmurtaja). S:n
rantaviivan pituus 30,2 km. — S:n suurin osa (kor
keammat vuoret ja koko itäpuoli) on vuori
lajiltaan kvartsiporfyyriä; sen lisäksi esiin
tyy vähemmässä määrin dioriittigabhroa
(varsinkin Kiiskin kylän ympäristöillä poikki saaren),
gneissiä ja gneissigraniittia sekä liuskeita (länsi
rannikon kalliot), graniittia, kvartsiittikonglo
meraattia (Purjekalliossa ja Somerinkalliossa).
labradoriporfyriittiä (Pyttykalliossa ja Majakat
liossa), kvartsiporfyyrituffia (Mäkiinpäällyksen
ja Haukkavuoren juurella). — S:n
aikaisemmista geologisista vaiheista on saa
-rella paljon merkkejä nähtävissä, varsinkin
lukuisia vanhoja rantavalleja ja laajoja, vedenhuuhto
mia somerikkoja (,,kivipeltoja"). Rannikolla on
Suurperhoset—Suursaari
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
