Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suurliike ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
tilil
Suurliike—SuurmääriIäinen valtakunta
66-2
Mutta pian syntyi tässäkin asiassa erimielisyyttä.
Sosialistinen työväki muodosti silloin kapteeni
Kockin johdolla oman ,.punaisen kaartinsa" ja
ylioppilaat samaten oman suojeluskaartinsa.
Mielet olivat tavattomassa jännityksessä, useita
ajattelemattomia tekoja tehtiin ja sotaväen
sekaantuminen näytti olevan lähellä.
Kenraalikuvernööri Obolenski siirtyi Slava nimiseen
sotalaivaan, ja Kruuuuuvuoren selällä lisääntyi
sotalaivojen luku. Perustuslaillisten piirissä oli sillä
välin valmistettu laillisuusmanifestiu ehdotus,
johon kenraalikuvernööri yhtyi ja jota
luotsi-laitoksen laiva ..Eläköön" 2 p:nä marraks. iähti
viemään Pietariin. Seur. päivänä suuri
työväen-kokous hyväksyi tamperelaisten julistuksen,
jonka mukaan Helsingin asukasten oli
avonaisella äänestyksellä, johon saisivat ottaa osaa
kaikki 21 vuotta täyttäneet, valittava
väliaikainen hallitus, joka astuisi heti toimeensa. Vaali
toimitettiinkin seuraavana, marraskuun 4 p:nä,
mutta viime hetkessä tyydyttiin vain ehdokasten
valitsemiseen. Samana päivänä iltapäivällä
saapui kaupunkiin ..Eläköön" laiva tuoden
mukanaan keisari-suuriruhtinaan samana marrask. 4
p:nä allekirjoittaman manifestin, joka tyydytti
porvarillisten piirien vaatimukset ja joka
julkaistiin marrask. 6 p:nä (ks. Marraskuun
julistuskirja). Viimemain. p:nä
julistettiin s. loppuneeksi. J. F.
Suurliike ks. Suur- ja pikkuliike.
Suur-Merijoki, maatila (rälssitila) Viipurin
pitäjässä 10 km Viipurin kaupungista länsiluo-
(S.H.)
Suur-Merijopn paärnkennus.
teeseen. käsittää alustiloineen, joista mainittavin
on Pien-Merijoki (ks. t.), 2,ss manttaalia,
1.616 ha, josta n. 600 ha viljeltyä. Yli 400
lehmää. Saha ja mylly, liinaöljy- ja vernissatehdas
(per. 1910). — S:n omistivat 1500-luvulla m. m.
Pietari Juusten (k. 15.10) ja hänen vävynsä
pormestari Henrik Bjur; seur. vuosis:lla
seoIiLillje-sköld-suvulla. Sittemmin se kuului siilien
lahjoitusmaahan, joka 1726 Viipurin pitäjästä
annettiin kenraali I. Suvaloville. Viime vuosis :11a
se oli eri venäläisillä henkilöillä ja 1890-1900
tilanomistaja W. Breitensteinillä. Nyk. omistaja
(1916; v:sta 1900) tilan- ja tehtaanomistaja
Max Neuscheller. — Linnamainen tiilinen
päärakennus rakennettiin 1902-03; piirustukset laati
arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren ja
Saarinen. Sisustus on myös suom. taiteilijain (V.
Blomstedt, G. Engberg, Felix Nylund v. m.) tvötä.
,-i. Es.
Suurmestari, ritarikunnan korkein
viranomainen; tätä nykyä ritarikuntien s:eina ovat
yleensä hallitsijat. J. F.
Suur-moguli (pers. moghoi = mongoli),
Babe-rin, Timur Lenkin jälkeläisen, Etu-Intiassa 1526
perustaman muhamettilaisen valtakunnan hallit
sijain arvonimi. Suur-mogulin valtakunta hajosi
18: unen vuosis. alkupuolella. S. nimiset ruhti
naat menettivät kaiken todellisen valtansa
Englannille 1803 ja osanottonsa johdosta 1857
puhjenneeseen kapinaan myöskin nimellisen
valtansa. vrt. Intian keisarikunta, palsta
1017-1018. J. F.
Suur-mogulin valtakunta ks. S u u t
moguli ja Intian keisarikunta.
Suurmufti ks. M u f t i.
Suurmyymälät (ransk. grands magasins, saks
Warunhuuser), ovat kauppaliikkeitä, joissa vähit
täiskauppaa har joitetaan suuressa mitassa. Tukku
kaupasta suurmyymälä eroaa siinä, että se ei
myy suurissa erissä eikä toisille kauppiaille, vaan
suorastaan kuluttajille, niinkuin muukin
vähittäiskauppa. S. käsittävät suuren, periaatteelli
sesti rajattoman määrän mitä erilaisimpia
tavararyhmiä ja toimivat suurella pääomalla ja
suurella henkilökunnalla; ne ovat siis erotettavat
suurista erikoisliikkeistä, jotka rajoittuvat yhteen
tai muutamiin harvoihin tavararyhmiin. Kun
nopea liikevaihto ja suuri ostajapiiri ovat niille
välttämättömiä, menestyvät ne paraiten suurissa
kaupungeissa, mutta ovat haaraosastoja perus
tamalla tai malleja ja hintaluetteloja
lähettämällä hankkineet itselleen ostajapiirin myöskin
maaseudulta, vieläpä ulkomailtakin. Tärkeänä
syynä niiden menestymiseen on se, että ne
voivat käyttää hyväkseen kaikkia suurliikkeen
etuja: niiden perustamis- ja ylläpitokustannukset
tulevat suhteellisesti huokeiksi, työvoimaa
voidaan käyttää tarkemmin, niiden suuret pääomat
tekevät niille mahdolliseksi ostaa ja hankkia
tavaransa edullisilla hinnoilla-, liikevaihdon
suuruuden ja nopeuden sekä käteiskaupan johdosta
ne voivat jokaiseen yksityiseen myyntiesineeseen
nähden tyytyä hyvin pieneen voittoon. S. ovat
\ ähittäiskauppiaille vaarallisia kilpailijoita,
minkä vuoksi nämä ovatkin vaatineet niiden anka
raa verottamista. Ranskassa ja eräissä Saksan
valtioissa onkin olemassa erityinen s u u r m y
y-m ä 1 ä v e r o (1 Yarenhuussteuer).
S:itä syntyi 1840-luvulta lähtien ensin
Englannissa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa, vasta
1880-luvulta alkaen Saksassa. Pariisin s:stä
mainittakoon muotikaupat Magasins du bou marché
ja Grands magasins du Louvre (vanhimmat ja
suurimmat, per. 1850-luvulla), Printemps,
Sama-ritain ja Belle JardiniGre, Lontoon s:stä White
ley, Berliinin s:stä Wertheim, Tietz, Gerson.
Herzog, Jordan. Huomattavia ovat myöskin eräät
virkamiesten osuus-s:t, esim. Englannissa Army
and navy cooperative societv ja Saksassa
Waren-haus fiir Armee und Marine sekä Warenliaus für
deutsche Beamte. [Mataja, „Grossmagazine und
Kleinhandel"; Iluber, ,,Warenhaus und
Kleinhan-del"; Lux, ,,Studier iiber die Entwickelung der
Warenliäuser in Deutschland".] J. F.
Suurmääriläinen valtakunta I. m ii ii r i I ii i
nen valtakunta syntyi v :n 830 jälkeen ny
kyisessä Määrissä ja Tonavan pohjoispuolella
olevassa Länsi-Unkarissa. Ne slaavilaiset heimot.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
