- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
673-674

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Šuvalov ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Suvalov—Su voro v

674

S. oli taistelutantereena, kunnes saksalaiset
kesällä 1915 saivat sen kokonaan haltuunsa. — 2.
Edellämain. kuvernementin pääkaupunki,
kuver-nementin länsiosassa. Czarnu Haneza nimisen
joen ja rautatien varrella, kahden pikkujärven
välillä; 32.962 as. (1910), enimmäkseen
juutalaisia ja puolalaisia. — Kaunis ja siisti kaupunki,
muutamia eri uskontokuntien kirkkoja, pari
sairaalaa. pari lukioa. Nahka-, saippua-,
myllv-y. m. teollisuutta. — S. syntyi 1500-luvulla. Tuli
1867 kuvernementin pääkaupungiksi. E. E. K.

Suvalov /-«’-/. 1. Ivan Maksimovits S.
(k. 1736), ven. sotilas ja hallitusmies; otti osaa
pohjoismaiseen sotaan, pakotti 29 p. heinäk. 171-1
Savonlinnan antautumaan, oli näinä aikoina
Viipurin komentajana ja Viipurin ja Käkisalmen
läänin hallitusmiehenä toimien monessa suhteessa
asukasten parhaaksi; otti osaa Uudenkaupungin
rauhantekoon ja Ruotsin ja Venäjän välisen rajan
määräämiseen; kuoli Arkangelin kuvernöörinä.

J. F.

2. Petr Andrejevits S. (1827-89),
hallitusmies ja diplomaatti, palveli Venäjän
sotilas-asiamiehenä Pariisissa, tuli 1865
Itämerenmaa-kuntien kenraalikuvernööriksi ja 1866 salaisen
poliisikunnan päälliköksi, g. sai sittemmin
suorittaa eräitä huomattavia diplomaattisia tehtäviä,
oli 1874 79 lähettiläänä Lontoossa, toimi 1878
Venäjän toisena edustajana Berliinin kongressissa.

3. Pavel Andrejevits S. (1830-1908),
kenraali, kreivi, edellisen veli, nimitettiin 1859
keisarin sivusadjutantiksi, toimi sittemmin
sisäasiainministeriössä departementinpäällikkönä oi
Ien osallisena m. m. maaorjien vapauttamista
koskevissa toimissa, oli divisioonanpäällikkönä
Turkin sodassa 1877-78, määrättiin lähettilääksi
Berliiniin 1885, toimi Puolan kenraalikuvernöörinä
1895-97. K. W. R.

Suvalovo, rautatieasema (III 1.)
Viipurin-Pietarin radan Venäjän-puolisella osalla, Pargalan
ja Oserkin asemain välillä; 118 km Viipurista,
11 km Pietariin.

Suvannon Taipale ks. Taipale.

Suvanto ks. Vuoksi.

Suvantokulle, poveton nuotta, jolla siikoja
apajoidaan Pohjois-Suomen jokiluodoilta
soutamalla kulle saarrettujen kalojen ympäri
kaksinkertaiseksi renkaaksi (ks. Ajoverkko,
Kalastus). U. T. 8.

Suvasvesi, lähes 50 km pitkä järvi
Kallaveden kaakkoispuolella, Soisalon saaren
koillis-reunustalla; suurin lev. n. 15 km, pinta-ala
340 km2, pinta n. 81 m yi. merenp.; pituussuunta
käy pohjoisesta etelään, eteläisin osa S:ttä
tunkeutuu syvälle Soisalon saaren keskustaan. S. on
erittäin saarekas järvi; rannikot hyvin
epäsäännölliset, täynnä pieniä mutkikkaita lahtia ja
niemiä. S:n yhdistää pitkä ja kapea
Vehmersalmi Kallaveteen. S. laskee
Kärängänvirran-Varisveden-Karvionkosken kautta Kermajärveen
(ks. t.). Vv. 1892-95 S:n ja Kermajärven välinen
vesireitti perattiin ja rakennettiin siihen
Kar-vion kanava. S:n kautta kulkee Soisalon
itä-puolitse Savonlinnasta-Kuopioon käyvä
laivaliikenne. L. n-nen.

Suveniiri ks. Souvenir.

Suvereeni (ransk. souvcrain), korkein, ylin,
riippumaton; valtio-oikeudessa: valtion
korkeimman vallan haltija.
22. IX. Painettu »/, 17

Suvereenisuus ks. Suvereniteetti.

Suvereniteetti 1. suvereenisuus (ransk.
souveraineté, < souverain, < rahvaan lat.
supcriVnus < lat. super = yläpuolella) on valtio
valta, jonka yläpuolella ei ole korkeampaa vai
taa, joka oikeudellisesti saattaisi määrätä valtion
tahtoa ja toimintaa. Kansainvälisoikeudellisessa
suhteessa s. tarkoittaa riippumattomuutta ja itse
näisyyttä muihin valtioihin nähden, valtio
oikeudellisessa suhteessa kykyä itse kaikilla
aloilla määrätä oma oikeusjärjestyksensä. Oikeus
tieteessä on pitkät ajat sekoitettu toisiinsa
s: ia ja valtiovaltaa ja pidetty s:ia
valtiovallan välttämättömänä tunnusmerkkinä. Itse
asiassa s. on kuitenkin ainoastaan valtiovallalle
yleensä, mutta ei suinkaan välttämättömästi.
kuuluva ominaisuus. S:iin sisältyvästä itsemää
räämisoikeudesta johtuu, että valtio voi oikeu
dellisesti velvoittaa itseään. Suvereenisenkin vai
tion toimintavapaus voi siis joissakin suhteissa
olla rajoitettu. Sitäpaitsi on olemassa
kansainväliseen oikeuteen kuuluvia oikeussääntöjä, joita
valtiot ovat velvollisia noudattamaan
toiminnassaan. K. O. I.

Suvorin [-&-], Aleksej Sergejevits
(1834-1912), ven. kirjailija ja sanomalehtimies.
S. aloitti uransa upseerina, toimi sittemmin kir
jailijana ja sanomalehtimiehenä, m. m. St. Pet.
Vedomostin toimituksessa. V:sta 1876 hän
julkaisi Novoe Vremjaa (ks. t.), aluksi
vapaamieliseen suuntaan; aloitti 1878 suuren
kustannusliikkeen; julkaissut myöskin romaaneja ja
näytelmiä.

Su vorov
vö’-Aleksandr Vasiljevits
(1729-1800), kreivi Rymnikskij, ruhtinas
Italijskij, ven. [-sotapäällikkö, kreivi. S. oli
syntynyt Suomessa
ylhäisestä suvusta, jonka
sanotaan olleen peräisin
Ruotsista; mentyään vastoin
isänsä tahtoa sotaväkeen
sai alkaa palveluksensa
pelkkänä sotamiehenä. Täi
löin hän tottui kaikessa
sotamiesten elintapoihin.
Päästyään pitkien
ponnistusten jälkeen
upseeriksi S. kohosi arvosta
arvoon ja saavutti
loistavaa menestystä. Oli
Turkin sodassa 1773-74, johti
voitokkaasti taisteluja
Kaukaasiassa 1780, ja nimitettiin 1783
kenraaliksi, löi turkkilaiset useissa taisteluissa 1787.
1788 ja 1789 m. m. Rymnikin luona, minkä
johdosta sai arvonimen Rymnikskij. Lähetettynä
kukistamaan vapaustaisteluun nousseita
puolalaisia S. valloitti 1794 Pragan ja Varsovan ja
korotettiin ylisotamarskiksi. Hän johti
ylipäällikkönä venäläisiä ja itävaltalaisia joukkoja
Italiassa 1799, voitti ranskalaiset useissa taisteluissa
ja vihdoin karkoitti heidät Pohjois-Italiasta, teki
sitten äärettömiä ponnistuksia kysyneen retken
St. Gotthardin yli Sveitsiin, mutta menetettyään
kolmannen osan armeiastaan ja voimatta saada
liittolaisilta tarpeellista tukea S:n oli pakko
lähteä peräytymisretkelle. Italiassa suorittamiensa
mainetekojen johdosta hän sai arvonimen Ttalij-

A. Suvorov.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:53:01 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0365.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free