Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suurvaltain sota ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
671
Su u tel u raha—Su wäl ki
672
ja se oli sittemmin halveksimisen merkkinä.
Käden suuteleminen on kuulunut hovitapoihin ja se
on siellä täällä kauan pysynyt hienoston
keskuudessa miesten kunnioituksenosoituksena
naisia (eritoten vanhempia) kohtaan. —
Alkukristillisessä kirkossa s:Ila oli tärkeä sija ja pyhä
suudelma („rauhansuudelma") otettiin rituaaliinkin.
Sitä käytettiin kasteessa, vihkimisessä,
hautajaisissa, ehtoollisessa j. n. e.— Eroottisen suudelman
ylistystä lauletaan kaikkien aikojen runoudessa.
Suuteluraha (ransk. bajoire; oik. baisoire),
raha, jossa on kuvattuna profiilissa kaksi
ihmisen päätä, niin että toinen puoleksi peittää
toisen (tav. häämitaleja).
Suutin, „s u u k a p p a 1 e", joka on sovitettu
putken päähän t. johonkin aukkoon ja jonka
tarkoituksena on antaa suunta ja muoto aukosta vir.
to-avalie höyrylle t. kaasulle, nesteelle t.
taikina-maiselle aineelle; esim. painehöyryturbiinieu
sup-pilomaisesti laajeneva ja jnoksupyörän siipiin
ohjaava höyrynjolidin, samoin muutamien
paine-vesiturbiinien sekä ruiskuletkujen
suppilomaisesi supistuva suihkujohdin, edelleen tiilikoneen,
lyijyn-, messingin- t. muun helposti sulavan
metallin pusertimen aukkoon sovitettava suukappale,
joka määrää puserrettavan tiilen, putken,
tangon, langan t. listan muodon ja suuruuden;
myöskin puhallussoittimissa soittajan suuhun tai
huulille tuleva osa; tupakkapiipun hammasluu.
P-o P-o.
Suutulehdus (stomatitis), suun limakalvon
tulehdus, joka erilaisten syiden aiheuttamana
esiintyy milloin vesimäisiä rakkuloita (s.
vesicu-laris) tai märkähaavoja muodostavana (s.
ulce-rosa), milloin difteriittisiä muodostuksia
synnyttävänä tulehduksena (s. membranacea).
Elohopea-myrkytys aiheuttaa myöskin erikoisen s;n
muodon (s. mercurialis). vrt. Suu katarri.
Suuvesi, liuos, jota käytetään suun ja
hampaiden puhdistamiseen. Entisaikoina annettiin
suuri arvo s:n aromaattisille, makua ja hajua
parantaville ominaisuuksille. Nyk. pääpaino
pannaan s:n desinfisioiville (bakteereja tappaville)
ominaisuuksille. Mutta vaikka siiliä ulkopuolella
suuta toisinaan onkin vahvasti bakteereja
tappava vaikutus, ei se ominaisuus suussa tule
läheskään samassa määrässä käytäntöön, sillä suun
lima suureksi osaksi estää sen. Suun
puhdistamisessa pidetäänkin senvuoksi nyk. hampaiden
mekaanista puhdistamista — esim. syömällä
kovaa tai sitkeää ruokaa tai harjaamalla
hampaita ja ikeniä kohtalaisen kovalla
hammasharjalla — pääasiana, s:n vaikutusta verraten
vähäisenä. Parhaimpia s:iä on n. s. fysiologinen
keittosuolaliuos, sisältävä 8-9 g keittosuolaa
litraan vettä, ruumiinlämpöisenä käytettynä.
31. Ä. <£- E. O.
Suvaitsevaisuus (ruots. tolerans < lat.
tole-rti’re = sietää, suvaita) vaatii yksilöä tai
kansalaisryhmää ymmärtämään muitakin käsitys- ja
käytöstapoja kuin mitä itse on omaksunut ja
suomaan niillekin esiintymisen oikeutta,
kunhan ne vain eivät ole selvässä ristiriidassa
siveellisen tietoisuuden kanssa. Erityisesti s.
kohdistuu uskonnon alaan vaatien yhteiskunnassa
tilaa eri uskontunnustuksille ja
uskonnonharjoituksille (ks. Omantunnonvapaus,
Uskonnonvapaus). Kuinka pitkälle s. on
elämän todellisissa oloissa ulotettava, ei ole kerta
kaikkiaan annetuilla säännöillä ratkaistavissa
varsinkaan, koska siveellinen tietoisuus on
moninaisesti vaihteleva; käsitysten ja mielipiteiden
ilmaisemiselle on luonnollisesti myönnettävä laa
jempi ala kuin käyttäytymiselle ja toiminnalle
S. voi myöskin joutua ristiriitaan sellaisen
totuudenkäsityksen kanssa, jonka mukaan
ehdoton totuus on ihmisen käsitettävissä yhtenä
määrättynä ajatussisällyksenä. Ken pitää omaa
vakaumustaan sinä ainoana totuutena, jonka
löytämiseen kaikkien on pyrittävä, joutuu leimaa
maan s:n katsantotavaksi, joka houkuttelee
ihmistä vakaumuksettomuuteen ja liialliseen
laajamielisyyteen (vrt. Indifferentism i).
S. oikein ymmärrettynä ei kuitenkaan tarkoita
estää ketään pitämästä horjumatta kiinni omasta
vakaumuksestaan, vaikka se kyllä olennaisesti
perustuu siihen elämän vahvistamaan tosiasiaan,
että totuus erittäinkin korkeimmilla hengen
aloilla on ihmisen vain puolittain ja
suhteellisesti käsitettävissä. Oikea s. on siinä, että
samalla kuin uskollisesti ja lujasti pidetään
kiinni omasta vakaumuksesta myöskin yminär
retäiin, niiksi toisiakin vakaumuksia on
olemassa, ja tunnustetaan näillekin elämässä liik
kuma-alaa.
Siihen, että uudenaikaisissa monipuolisissa
sivistysyhteiskunnissa s. on päässyt
tunnustetuksi periaatteeksi erittäinkin uskonnon suhteita
koskevissa asioissa, ovat voimakkaimmin
vaikuttaneet ne kokemukset ja aatteet, jotka olivat
tuloksena uskonpuhdistuksen aiheuttamista
taisteluista ja ristiriidoista. Erittäinkin
valistusajan ajattelijat ovat s:n periaatetta puoltaneet.
Aikaisemmista s:n puoltajista merkittäköön
John Locke (,,Letter on toleration" 1685), myö
hemmistä J. St. Mill („Vapaudesta", 1859).
Z. C.
Suwalki [-a’-]. 1. Kuvernementti (ven. Su
vulkskaja gubernija) Puolan koilliskulmauksessa,
melkein kokonaan Niemenin, Bobrin ja
Itä-Preussin rajoittama; 12,551 km2, 704,800 as. (1913),
56 km2:llä. — S. on verraten tasaista, alavaa;
keskeltä sen poikki kulkee matala selänne, joka
Itä-Preussin rajalla kohoaa 300 m:iin yi. merenp.
Tavattoman järvirikasta. Metsät peittävät 22%
pinta-alasta (1907). — Asukkaista liettualaisia
52,s%, puolalaisia 23%, juutalaisia 10,s%,
venäläisiä 9,i%, saksalaisia 5,s%; uskonnoltaan
roo-nial.-katolisia 76,2%, juutalaisia 10,i%,
kreik.-katolisia 7,2%, protestantteja 6,i %. Lukutaitoisia
37,4% (Puolassa vain Varsovan kuvernementissa
enemmän); kansakouluissa (289) 16,898 oppilasta
(1912). Maataloutta harjoittaa 72, s%,
teollisuutta 7%, kauppaa ja liikennettä 4,7% väestöstä.
— Verraten korkealla kehitysasteella oleva
maanviljelys tuottaa ruista 157,800 ton., kauraa
105,500 ton., ohraa 52,300 ton., vehnää 31.500
ton., perunoita 414,900 ton. (1913). Nautakarjaa
109,500, hevosia 101,700, lampaita ja vuohia
136,400, sikoja 73,200 kpl. (1913). Tehdasteollisuus
vallan mitätön; tehdastyöväestö 790 henkeä (1910).
Suuret määrät väkeä käyvät työansiolla muualla
Venäjällä ja Saksassa (ajoittain 80.000 henkeä
vuosittain). — Kuljettavia vesiteitä (Niemen,
Sehescliuppe, Augustowin kanava) 498 km, niistä
höyryaluksille sopivia 310 km. Rautateitä 236
km (1912). — Hallinnollisesti S. jakaantuu 7
piirikuntaan. — Suurvaltainsodan alusta alkaen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
