Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sveitsi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
691
Sveitsi
692
Vesistöt. S:n hydrografisena keskuksena
on Sankt Gotthard, jolta S:n kolme piiävirtaa,
Rein sekä sen lisäjoki Aare ja tämän lisäjoki
Reuss, RliOne ja Ticino lähtevät. N. 70% S:stä
kuuluu Reinin ja sen lisäjoen Aaren (ja tämän
lisäjokien Orbe-Thiölen, Reussin ja
Linth-Limmatin), 17% Rhönen, 6% Tieinon ja 4 %
Innin piiriin; loput laskevat vetensä Addaan
ja Adigeen. Liikennemerkitystä joilla ei ole,
mutta suurten (yhteensä n. 1 ’/a milj. hevosv.) ja
helposti käytettävien koskiensa vuoksi ne ovat
S:n teollisuudelle mitä arvokkaimmat.
Vesimäärä on suuri kesälläkin, koska useimmat joet
lähtevät jäätiköiltä (kaikkiaan n. 1,000, joista
17 suurta, yli 15 km® laajuista). Parhaimmat
kosket ovat Alppialueen ja Välimaan rajamailla. —
Järviä on paljo, suurin osa pieniä alppijärviä;
vain viiden pinta-ala on yli 100 kin2. Suurimmat
ovat: Genève-, Boden-, Neuchätel-, Lågo Maggiore-,
Viervvaldstätter-, Ziirich-, Lugano-, Thun-, Biel-,
Zug-, Brienz-, Murten- ja Walen-järvet.
Ilmasto. S. on Länsi-Euroopan
valtameri-ilmaston, Itä-Euroopan mannerilmaston ja
Etelä-Euroopau välimerenilmaston raja-alueella,
suurimmaksi osaksi kuitenkin kuuluen
ensinmainitun valtapiiriin. Ilmaston suurta
vaihtelevaisuutta lisäävät vielä huomattavat
korkeuserotuk-set. Sademäärä on runsas, kasvaen ylöspäin
mentäessä. Koska sadetta tuovat, lauhkeat
lounaistuulet kulkevat vuoristojen pääkulkusuunnan
mukaisesti, ei tav. voi erottaa sateetonta ja
sade-rinnettä. Umpilaaksoissa sademäärä on
vähäisempi. Seuraavasta taulukosta selviää
muutamien eri paikoilla ja eri korkeuksilla olevien
paikkojen keskilämmöt ja vuotuinen sademäärä.
yi. rae- taramik:n heiuitk:n v:n sadem.
renp. keskilämpö C mm
Sankt Gallen 703 m — 2,s° -f 16.6° +7.2° 1.341
ZUrich 493 m - 1,.° +18.4’ +8,5° 1.139
Lugano 275 m +1.3° +2U« +1U» 1.708
Da viis 1.560 m - 7,4° +12,)° +2,7° 930
Säntis 2,504 ra —8.s° +5.o’ —2.e’ 2,500
Omituinen, S:n asemasta ja sen vuoristojen
suunnasta johtuva paikallistuuli on föhn
(ks. t.). Jurassa puhaltaa kylmä koillistuuli,
b i s e. Lumivyöryt tuottavat syksyin ja keväin
usein suurta tuhoa. — Yleensä S:n kevyt ja
puhdas ilmasto on terveellinen, varsinkin
hermoja rintatauteja poteville; monet seudut ovat
suuressa suosiossa talvenviettopaikkoina.
Kasvistossa yhtyvät Keski-Euroopan,
Välimeren- ja alppikasvisto. Välimerenkasviston
edustajia tapaa alimman kasvillisuusvyöhykkeen,
viiniköynnösvyöliykkeen (ulottuu
Alppien pohjoisrinteellä 550 m, länsi-ja etelärinteellä
700 m yi. merenp.) lämpimimmissä osissa. Tämän
vyöhykkeen yläpuolella olevassa
lehtimetsävyöhykkeessä (nousee n. 1,350 m:iin yi.
merenp.) vallitsevat keskieurooppalaiset muodot,
leimanantavana pyökki (Jurassa saksankuusi) ;
erikoisen suotuisilla paikoilla, Tieinon rinteillä,
Rhönen ja Reinin laaksoissa, Alppien
pohjois-juurella olevien järvien alueella y. m., kastanja
esiintyy 600-1,000 m:n korkeudella.
Lehtimetsävyöhykettä seuraa havumetsävyöhyke
(keskimäärin n. 1.S00 m:iin yi. merenp.,
pohjoisessa 1,680 m:iin, etelässä 2,150 m:iin), jonka
valtapuita ovat kuusi, lehtikuusi (Keski-S:ssa),
sembramänty ja mänty. Havumetsävyöhykkeessä
viljan ja vihannesten sekä juurikasvien viljelys
saavuttaa ylimmän rajansa, Alppien
pohjoisrinteellä ruis ja ohra jo 1,230 m yi. merenp.,
peruna 1,560 m yi. merenp., etelässä melkoista
ylempänä, Monte Rosan ryhmässä esim. ruis
vasta 2,075 m yi. merenp.
Havumetsävyöhykkeen rajalla alkaa kukkanurmistaan kuuluisa
alppivyöhyke (ks. Alppikasvisto),
joka päättyy vasta jäätiköiden ja ikuisen lumen
juurella (Alppien pohjoisosissa 2,700 m,
eteläosissa 3,000 m yi. merenp.). — Eläimistö
on ihmisen vaikutuksesta suuresti muuttunut,
vaikka syrjäisimmissä seuduissa onkin säilynyt
monen muualta S:ssä sukupuuttoon hävitetyn
lajin yksinäisiä edustajia, kuten karhuja,
ilveksiä, villisikoja; susi sitävastoin lienee kokonaan
hävinnyt, samoin jo aikoja sitten vuorivuohi.
Yleisiä ovat ketut, metsäsiat, kärpät, saukot.
Gemssi elelee kaikkialla Alpeilla 1,600 m:n
yläpuolella. Saksanhirvi ja metsäkauris ovat huo
mattavasti vähentyneet. Merkillinen, vain Alpeilla
ja Pyreneillä tavattu alppi- 1. lumimyyrä
(Arvi-cola nivalis) tunkeutuu korkeammalle kuin
mikään muu nisäkäs, asustaen ikuisen lumen
rajamailla, jopa keskellä lumialuettakin
päivän-puoleisten rinteiden kesäisillä pälvipaikoilla
(3,600 m yi. merenp.). Petolintuja on monta
lajia. Matelijat, sammakot ja kalat ovat
Keski-Euroopan tavalliset. Korkealla olevien
alppijär-vien alemmassa eläimistössä tapaa jääkauden
aikaisen eläimistön jätteitä.
Väestö ja asutus. Asukkaista 1910 oli
S:n alamaisia 3.201.282, ulkomaalaisia 552.011
(Saksan alamaisia 219,530, Italian 202,809,
Ranskan 63,695, Itävallan ja Liechtensteinin
39,005). Kansallisuudeltaan (kieleltään) 1910 S:n
koko väestöstä oli 2,594,298 saksalaista (69,i %;
1900: 69,8 %), 793,264 ranskalaista (21.r%;
1900: 22,o%), 302,578 italialaista (8,i %; 1900:
6,7%) ja 40.122 retoromaania (l,i%; 1900:
1.s %). Ranskalaiset asuvat S:n länsipäässä,
italialaiset ja retoromaanit S:n kaakkoisosassa,
saksalaiset muualla. Saksalaiset, jotka kuuluvat
alemannilaiseen heimoon, ovat ehdottomana
enemmistönä Appenzell Inner-Rhodenin (99,i %
väestöstä), Unterwalden ob dem Waldin, Unterwalden
nid dem Waldin, Appenzell Ausser-Rhodenin,
Scliwyzin, Aargaun, Luzernin, Glaruksen,
So-lothurnin, Schaffhausenin, Basel-Landin, Uri’u.
Basel-Stadtin, Zilrichin, Zugin, Sankt Gallenin,
Thurgaun (93,i%) ja Bernin (81,«%)
kantto-neissa sekä suhteellisena enemmistönä
Graubün-denin (4S,7%) kanttonissa ja melkoisena
vähemmistönä Fribourg’in (30,«%i ja Valais’n (29,!%)
kanttoneissa; ranskalaiset ovat enemmistönä
Neuchätelin (83,« %), Vaud’n, Genèven,
Fri-bourg’in ja Valaisen (62,7%) kanttoneissa,
italialaiset Tessinin kanttonissa (95,7%), jotapaitsi
heitä on huomattava määrä Graubiindenissä
(17,7 %). Retoromaaneja on vain Graubiindenissä
(32,i%), muttei sielläkään enemmistönä. —
Ulkomailla sveitsiläisiä asuu melkoiset määrät, jo
1900 yli 305.000. Siirtolaisuus merentakaisiin
maihin on verraten tasaisesti tällä vuosis. ollut
vuosittain keskim. n. 4,000 henkeä (1908: 3,656
henkeä, 1913: 6,191 henkeä), saavutettuaan
1883 huippukohtansa (13,502 henkeä);
päämääränä ovat Pohjois-Ameriikka (4.663 henkeä),
Argentiina (S74 henkeä), Brasilia (257 henkeä) ja
Austraalia (114; 1913). — V. 1910 Yhdysvalloissa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
