Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sveitsi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
»>97
Sveitsi
tajaa (enemmän ’ kuin tehdasmaisessa
koru-urapeluteollisuudessa), joista 58,« % Saukt Gal
lenin kanttonissa, silkkikangasteollisuudessa
12,478 (39,j % Ziirichin ja 17,e % Sclnvyzin
kanttonissa), kelloteollisuudessa 12,071 (40,i %
Bernin ja 38,7 % Neuchätelin kanttonissa),
silkkinauhateollisuudessa 7,557 (Basel-Landin
kanttonissa 78,s %), korrenpunontateollisuudessa
5,355 (Aargaussa 45,g %) ja
puuvillakangasteolli-suudessa 4.840 (Appenzell Ausser-Rhodenissa
76.« <y0) kotiteollisuudenharjoittajaa.
Puunleik-kaustaito on S:ssä vanhastaan ollut maineessa.
Eniten kotiteollisuudenharjoittajia on Sankt
Gal-lenin (22,506 henkeä), Appenzell Ausser-Rhodenin
«11,032), Ziirichin (9,814), Bernin (8,141).
Aargau n (6,265), Basel-Landin (6,235) ja
Thur-gaun (6,085 henkeä) kanttoneissa.
Liikenne ja kauppa. Vaikeista
luonnon-suhteista huolimatta S:n liikennelaitokset
vastaavat korkeimpia vaatimuksia. Suurinta
huomiota herättävät rautatiet, joiden rakennustaito
S:ssä on huippuunsa .kehittynyt. Tunneleita
(kuuluisimmat Sankt Gotthardin, Simplonin ja
Lötschbergin), siltoja, lumivyörysuojuksia ja
vuoriratoja on enemmän kuin missään muualla.
Ensimäinen rautatie valmistui 1847, Badenin ja
Ziirichin välille. Kaikki radat olivat yksityisten
yhtiöiden ja kanttonien hallussa, kunnes
liittovaltio kansanäänestyksen (1898) päätöksen
mukaisesti lunasti (v:sta 1901) suurimman osan.
V. 1913 S.ssä oli 5,132 km normaali- ja
kapearaiteisia rautateitä sekä hammasratoja (169 km),
josta liittovaltiolle kuului 2,794 km. Lisäksi oli
47 km köysiratoja ja 468 km raitioteitä.
Rautatieverkon taajuudessa S:n voittavat vain Belgia
ja Englanti ja rinnalle pääsee Saksa.
Rautateiden rakennuskustannukset 1913 v:n lopulla
olivat 2.030,527.820 mk., köysiratojen 30,792,444 mk.
ja raitioteiden 78,089,595 mk. Liikenne
rautateillä oli 2,690,8 milj. henkilö- ja 1,457.8 milj.
tonni-km tuottaen 3,j» <Jr korkoa rautateiden
pääomalle. — Vesiliikenteellä on
paikallinen merkitys; 1913 S:n järvillä oli 137
mat-kustajahövryalusta ja 6 lauttaa. —
Tiedon-antoliikenne. Postitoimistoja 2,099 (1914),
postilähetyksiä 419,» milj. kpl. (joista ulkomaille
meneviä 79,i milj. kpl.; 1913).
Sälikölennätin-linjoja 3,506 km. -lankoja 26.831 km.
Puhelinlinjoja 22.777 km, -lankoja 401.519 km. —
Tärkeimmät liikennekeskukset ovat Basel, Genève,
Ztirieh, Bern, Luzern, Lausanne, Winterthur,
Sankt Gallen, Lugano, Romanshorn, Rorsehacli,
Buchs ja Chiasso. -— Liikennelaitosten
harvinaisen korkea kehittyminen johtuu osaksi S: ii n
suuntautuvasta suunnattomasta
matkailija-virrasta ja sangen huomattavasta
kauttakulkuliikenteestä. Lasketaan S:ssä vuosittain käyvän
n. 500,000 sellaista muukalaista, jotka viipyvät
maassa n. 2 viikon ajan. Matkailijoita vetää
puoleensa suurenmoinen luonto mukavasti
saa-vutettavine (vuoriratoja) näköalapaikkoineen
(J ungfrau, Rigi, Pilatus j. n. e.), jonka
vetovoimaa lisäävät lukemattomat, hyvin hoidetut
ilmastoparantolat (Montreux. Lugano, Davos,
Arosa, Gersau, Oberengadin. Ursern y. m. m.),
terveyslähteet (St. Moritz. Tarasp-Schuls, San
Bernardino. Fideris, Baden, Alvaneu, Gurnigel,
Sehinznach, Ragaz j. n. e.), huvittelupaikat
ensi-luokkaisine hotelleineen (kaikkiaan 1905 oli
1,924 hotellia ja majataloa, joissa 124,100 vuo
detta; pääoma-arvo oli 777,5 milj. mk.) ja
tiiys-hoitolat (ransk. S:ssä kielenopiskelua varten).
— Ulkomaankauppa on asukasmäärään
verrattuna (850 mk. as. kohden 1913; n. kolme
kertaa suurempi kuin Suomessa) suurempi kuin
minkään muun maan, lukuunottamatta
suunnatonta kauttakulkukauppaa harjoittavia
Alankomaita ja Belgiaa. V. 1913 tuonti oli arvoltaan
I,919,8 milj. (lisäksi rahaksi lyötyä jalometallia
58,i milj. mk:n arvosta), vienti 1,376,4 milj. mk.
(lisäksi 34,4 milj. mk:n arvosta rahaksi lyötyä
jalometallia). Kauppabilanssin passiivisuuden
korvaa runsaasti matkailu- ja
kauttakulkuliikenteen sekä ulkomailla työskenteleväin
sveitsiläisten maahan tuoma raha. Tuonnissa ovat
ravintoaineet, raaka-aineet ja teollisuudentuotteet (ynnä
puolivalmisteet) melkein yhdenarvoiset (31,s %,
35,7% ja 33,i’% koko tuonnista), jotavastoin
viennissä vallitsevat teollisuudentuotteet (74,8 %
koko viennistä) suhteellisesti suuremmassa
määrässä kuin minkään muun maan viennissä
(ravintoaineiden osuus on 14.o raaka-aineiden
II.i%). V. 1913 olivat tärkeimmät
tuontitavarat (milj. mk )
vilja ja jauhot 213,4
silkki 171,0
kivihiili 106.»
kemialliset tuotteet 70.«
rauta 65,7
jalometallit 64.4
karja 60,1
viliatavarat 60.4
puuvillatavarat 59,6
puuvilla 57 0
viini 52,i
vientitavarat (milj. mk.)
puuvillatavarat 237,2
kellot 183.2
silkkitavarat 137.o
koneet 99,s
silkkilangat 86,«
juusto 70.i
kemialliset tuotteet 67,5
suklaa 58,2
raakasilkki 64,s
maito 47,7
vuodat 25,4
Kauppatuttavista tärkeimmät ja kauppavaihto
(milj. mk.) niiden kanssa:
tuontimaat Saksa 630.9
Ranska 348,o
Italia 207,o
Yhdysvallat 117.8
Engianti 112,7
Itävalta-Unkari 108.5
Venäjä 7tfi
vientimaat
Saksa 305,7
Englanti 236,2
Ranska 141,s
Yhdvsvallat 136,4
Italia 89,2
Itävalta-Unkari 78.4
Venäjä 58,7
Suomen kauppatilaston mukaan ovat S:n ja
Suomen väliset suoranaiset kauppasuhteet
verraten vähäpätöiset, käsittäen yksinomaan
vientiä S:stä Suomeen, 1913 1,071,528 mk:n arvosta
(taskukelloja 44,412 kpl., arvoltaan 674.972 mk.).
— Mitat ja painot v:sta 1852 metriset.
Kansainvälisten nimitysten rinnalla on
käytännössä vanhoista mitoista ja painoista lainattuja:
Qnintal (100 kg), Zentncr (50 kg), Pfund C/2 kg)
y. m. — Raha ja rahalaitokset. Vista 1852
on rahayksikkönä Frank 1. franc = 100 Rappen
1. centimcs. V:sta 1865 on voimassa latinalainen
rahasopimus. — Yksityispankkeja 1913 oli 42,
niiden maksettu osakepääoma yhteensä 244,7 5
milj. mk. V. 1907 avattiin liittovaltion
kansallispankki (pääkonttorit Bernissä ja Zürichissä),
jolla on yksinomainen setelinanto-oikeus (1916
oli sen seteleitä liikkeessä 416 milj. mk:n
arvosta|.
Sivistys- ja oppilaitokset. —
Kansanvalistus on sangen korkealla kannalla;
asevelvollisista vain O.i % oli lukutaidottomia 1910.
Opetusolojen ylin valvonta kuuluu (v:sta 1874)
liittovaltiolle, yksityiskohtainen järjestely ja
hallinto kanttoneille ja kunnille, jotka myös suo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
