Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sveitsi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Sveitsi
linen merkitys. V:sta 1876 molemmat ovat
liittovaltion valvonnan alaisia. — Metsiä
raiskattiin aivan rajattomasti, kunnes 1874 (ja 1902)
metsäinkäyttö asetettiin liittovaltion
tarkastuksen alaiseksi. Metsiä on senjälkeen istutettu
paljo ja entisten hoitoa parannettu.
Vuori työ ja teollisuus. S:n
vuori-perusta on hyvin köyhää; muutamia malmeja,
rauta-, lyijy- y. m. malmeja kyllä tavataan,
mutta niin mitättömissä määrissä, että niiden
louhiminen enimmäkseen ei kannata.
Kivihiili-kerrokset ovat niinikään sangen vähäpätöisiä;
koko kivihiilentuotanto nousee vuosittain vain n.
40,000 tonniin. Sitävastoin on sangen suuria
turvekerroksia Välimaalla. Niinikään murretaan
paljo rakennus- y. m. s. kiveä (graniittia,
katto- ja kivitaululiusketta, hiekkakiveä j. n. e.),
samoinkuin varsinkin Juran kalkkia käytetään
suuressa määrässä sementti teollisuuden
tarpeisiin. Suolaa ja asfalttia saadaan vähemmän.
Mineraalinpitoisia terveyslähteitä on n. 500, useat
niistä maailmanmainioita. —
Teollisuudella, maan pääelinkeinolla, on osaksi vanhat
juuret; muutamissa suuremmissa kaupungeissa,
joista useat, kuten Basel ja Schaffhausen,
olivat aikanaan saks. valtakunnankaupunkeja, se
alkoi jo keskiajalla. Myöhemmin, uskonsotien
ja valtiollisten vainojen aikana, jolloin S.
sorretuille tarjosi suojaa, S:iin koteutui yThä uusia
teollisuudenhaaroja; niinpä Ranskan hugenotit
ja Alankomaiden evankeliset toivat mukanaan
silkki- ja kelloteollisuuden, edellisen Baseliin ja
Ztirichiin, jälkimäisen Jura-alueelle. Vasta
uusimmalla ajalla S:n luonto alkoi hyödyttää
asukkaita niiden teollisuudessa monien, helposti
käytettävien koskien sähkövoiman muodossa.
Sähkö- ja sementtiteollisuus ovatkin ainoat
teol-lisuushaarat, joihin S:n luonto tarjoo
edellytykset, jotka siis ovat paikkaperäiset, eivätkä
historiallisesta kehityksestä riippuvaiset. Korkealle
kehittyneen liikennelaitoksen ja kutomo- y. m.
teollisuuden tarpeita tyydyttämään syntyi
koneja metalliteollisuus. — Koska melkein kaikki
raaka-aineet täytyy tuoda ulkomailta, lisäksi
rautateitse, on luonnollista, että S:n teollisuus
on korkealle kehittynyttä kvaliteeteollisuutta.
jonka tuotteissa on käytetty mahdollisimman
vähän raaka-ainetta ja mahdollisimman paljo
työtä. Sellaiset tuotteet (taskukellot,
koru-ompelutyöt y. m. s.) ovatkin S:n erikoisuutena,
maailman markkinoita melkein kilpailutta
vallitsevia. — S:n teollisuus jakautuu pääasiallisesti
neljään alueeseen: koilliseen (Sankt Gallen,
molemmat Appenzellit, Thurgau ja Schaffhausen),
erikoisuutena koruompelutyöt, luoteiseen
(Basel-Stadt, Basel-Land, Aargau, Solothurn),
erikoisuutena silkki- ja varsinkin
silkkinauhateolli-suus, J ura-alueeseen kelloteollisuuksineen ja
Ziirieh-järven alueeseen, jossa kukoistavat
rinnan silkki-, puuvilla- ja koneteollisuus. — V. 1905
suoritetun laskun mukaan S:ssä oli 130,294
teollisuuslaitosta, joissa kaikkiaan työskenteli
625,299 henkeä (käyttövoima oli 540,961 hevosv.).
Suuri merkitys tehdasteollisuuden rinnalla on
vielä vanhalla kotiteollisuudella, jota sam. v.
harjoitti 92,162 henkeä. Tärkeimmät
tehdasteollisuus-kanttonit olivat: Ziirich (108,618 työntekijää),
Bern (88,293), Sankt Gallen (61,273), Vaud
(46,158), Aargau (41,367), Basel-Stadt (30,981),
Neuchfttel (29,029), Genöve (26,176), Thurgau
(26,127), Solothurn (25,891) ja Luzern (21,065).
1’ääteollisuusryhmät ja niiden työntekijäin luku
määrät olivat: rakennusteollisuus 107,530
henkeä (tierakennuksilla 70,103 henkeä),
kutomo-teollisuus 111,069 henkeä
(koruompeluteollisuu-dessa 30,536), metalli- ja koneteollisuus 108,300
henkeä (kelloteollisuudessa 38,867, valimoissa ja
konepajoissa 34,110), vaatetusteollisuus 100.949
henkeä, ravinto- ja nautintoaineteollisuus 63,633
henkeä ja graafillinen teollisuus 18,686 henkeä.
Yksityisistä teollisuudenhaaroista ensi sijalla
mainittava on puuvillateollisuuteen kuuluva
koru-ompeljiteollisuus, pääpaikkana Sankt Gallen; sen
tuotteita 1913 vietiin ulkomaille 202,7 milj.mk:n
arvosta (pääostajat: Yhdysvallat, Englanti ja
Saksa). Varsinainen puuvillateollisuus
(pääpaikkoina Ziirich, Glarus, Sankt Gallen, Aargau)
työskentelee myöskin suuressa määrässä vientiä
varten, mutta ulkomailta tuodaan myöskin
melkoisessa määrässä sen tuotteita, etenkin
puolivalmisteita. Puuvillakehräämöissä 1914
työskenteli 1,4 milj. kehrää. Varsinaista
puuvillateollisuutta huomattavampi on silkkiteollisuus
(silkkikankaita Ziirichin ja Zugin,
silkkinauhoja Baselin, Solothurnin ja Aargaun kantto
neissa) ; silkkikankaita vietiin 1913 ulkomaille
110,7 milj. mk:n, silkkinauhoja 42,i milj. mk:n
arvosta. Villa- ja pellavateollisuus yhtä
vähän kuin vaatetusteollisuuskaan eivät kykene
tyydyttämään täydelleen kotimaista tarvetta:
tuonti on vientiä suurempi. Metalli- ja
kone-teollisuudenhaaroista mainioin on
kelloteollisuus (keskuksina Genève, Chaux de Fonds, Locle.
Biel, Solothurn, St. Imier, Moutier); 1913
vietiin S:stä 16,855,345 kelloa, arvoltaan
183 milj. mk. (Englantiin, naapurivaltioihin ja
Yhdysvaltoihin). Kelloteollisuuteen liittyy me]
koinen jalometalli- ja jalokivikoristeteollisuus.
Muista kone- ja metalliteollisuuden haaroista
mainittakoon kutomo- ja kehruukoneiden,
veturien, automobiilien, dynamojen, siltojen
valmistus (keskuksina Ziirich, Winterthur, Sankt
Gallen, Luzern, Baden y. m.) sekä aluminiumiteolli
suus (Neuhausenissa) ; vienti on tuontia
melkoista suurempi. Sementtiteollisuuden pääpaikat
ovat Jurassa, kemiallista teollisuutta
harjoitetaan Baselissa, Genëvessä y. m. Ravinto- ja
nautintoaineteollisuus työskentelee luonnollisesti
enimmäkseen vain oman maan tarpeiksi; useita
tuotteita on lisäksi tuotava ulkomailta.
Mainittavimpia haaroja ovat olutteollisuus, joka
tyydyttää maan tarpeen, tupakkateollisuus (Länsi
S.ssä), suklaateollisuus (keskustoja: Geuève,
Lausanne, Vevey, Montreux, Nyön), jonka
tuotteita 1913 vietiin ulkomaille 58 milj. mk: n
arvosta, kondensoidun maidon (pääpaikat Vevey.
Peterlingen, Chain ja Diidingen; 1913 ulkomaille
vietiin 44,2 milj. mk: n arvosta kondensoitua
maitoa) ja lastenjauhon (Vevey, Cham; vienti
3,2 milj. mk:n arvoinen) valmistus, jalkine,
korrenpunonta- ja paperiteollisuus. — Vanhoilta,
ajoilta peritty, monessa suhteessa
uudenaikais-tutettu (käytetään paljo sähkövoimaa)
kotiteollisuus (jonka tuotteet sisältyvät yllämainittuihin
vastaavien tuotteiden arvoihin) on säilyttänyt
tavattoman tärkeän merkityksen kutoma- ja
kelloteollisuudessa. V. 1905
koruompeluteollisuu-dessa työskenteli 35,087 kotiteollisuudenharjoit-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
