Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sveitsin kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
709
Sveitsin kirjallisuus
Ferdinand Meyer (ks. t.), joka di
kuitenkaan ole ylitä puhtaasti sveitsiläinen kuin
Keller. Muista aikaisemmista ja myöhemmistä
kirjailijoista mainittakoon vielä winterthurilainen
Ulrich II egil e r (1759-1840), jonka
romaanit ovat täynnä voimakasta paikallisväriä,
zii-richiliiinen j. M. Usteri (1763-1828), joka
runoili kotiseutunsa murteella, sekä samasta
kaupungista kotoisin olevat Heinrich L e u
t-hold (1827-1879), August Corrodi
(1826-1885) ja Leonhard Widmer (1808-1868),
joka viimeksimainittu on sepittänyt muutamia
tunnettuja ja suosittuja sveitsiläislauluja.
Etupäässä lyyrikoita ovat myöskin berniläinen
J. 1?. W*y s s (1781-1830), iuzernilainen J. Cx.
K r a u e r ja berniläinen G. J. Kuhn (1775-1845),
joka paikkakuntansa murteella lauloi Alpeista,
niiden asukkaista ja elämästä. Naiskirjailijoista
ansaitsee mainitsemista Johanna Spyri
(1829-91), jonka nuorisokertomukset ovat
yleisesti suosittuja. Nykypäivien Sveitsin
saksankielisten kirjailijain luku on sangen
huomattava ja kaikkia eri aloja viljellään ahkerasti.
Tässä mainittakoon muutamia: J. V. W i
d-m a n n (s. 1842), joka on sepittänyt suuren
joukon näytelmiä, romaaneja, novelleja ja runoelmia,
osoittautuen niissä voimakkaaksi
luonteenkuvaa-jaksi, mielikuvitusrikkaaksi runoilijaksi ja
taitavaksi kielenkäyttäjäksi. Huomattava
kirjalli-suushistorioitsija Adolf Frey (s. 1855) on
esiintynyt myöskin runoilijana; hänen isänsä
Jacob’ Frey (1824-1873) on jättänyt
jälkeensä muutamia novelleja, jotka kuuluvat S. k:n
parhaimpiin saavutuksiin. Ernst Zahn
(s. 1867) on voimakas ja myöhemmissä
teoksissaan harvinaisen kypsynyt kertoja. Herman
Hesse (s. 1877) on julkaissut miellyttäviä
runoja ja novelleja. Muita vähemmin huomatuita
kirjailijoita ovat M. Lienert, Arnold Ott. Carl
Spitteler, Fritz Marti, W. Siegfried, J. C. Herr,
G. Strasser y. m.
Sveitsin ranskankielinen
kirjallisuus on paljoa nuorempi, merkitykseltään
vähemmän huomiota ansaitseva ja vähemmän
..sveitsiläis-kansallinen" kuin maan saks.
kirjallisuus. Ennen uskonpuhdistusta ei sen alalta ole
juuri muuta mainittavaa kuin ritari Otto
Gran-sonilaisen (k. 1397) runot, jotka Chaucer tunsi,
muutamia kronikoita ja miraakkelinäytelmiä.
Vasta uskonpuhdistus herätti henkiin
vilkkaamman kirjallisen toiminnan; Genève tuli henkisen
elämän ja uskonnollisen liikkeen keskustaksi
Calvinin asettuessa sinne asumaan. Aika ei
kuitenkaan ollut otollinen runoudelle, sillä
uskonnolliset kysymykset ja niistä johtuva kirjallisuus
olivat etualalla. Mainita saattaisi vain
pappis-mies Blaise H o r y’n (k. 1595) runot sekä ne
sepustukset, jotka aiheutti GenSven
vapautuminen Savoyen herttuan vallasta (n. k. ..Escalade",
v. 1602). Näiden joukossa oli esim. Samuel
Ch a pp u z e a u’n (1625-1701) draama „Gen&ve
delivrée" (1662). 18:nnella vuosis. ransk.
Sveitsissä vallitsee jälleen vireä henkinen elämä, jonka
herättivät etusijassa ransk. pakolaiset, jotka
N*antes’in ediktin kumoamisen jälkeen f 1085)
olivat jättäneet isänmaansa ja muuttaneet
Sveitsiin. Genève oli tällöinkin etualalla, ja 18:nnen
vuosis. jälkipuoliskolla Rousseau ja välillisesti
myös Voltaire tekivät sen kuuluisaksi. Kirjalli-
sista ilmiöistä mainittakoon madame de Mont o
1 i e u’n (1751-1832) romaanit, jotka saavuttivat
suurta menestystä, sekä pappi Philippe B r
i-delin (1757-1S45) „Poésies helvétiennes" (1782).
Neuchàtelissa olivat madame de Charriöre
(1740-1805) ja David Chaillet (k. 1823)
koonneet ympärilleen kirjallisen piirin, johon m. m.
Benjamin Constant (ks. t.) jonkun aikaa kuului.
Edellisen teoksista on mainittava pari romaania,
jotka aikoinaan olivat suuressa maineessa („Le
inari seutimental", 1783; „Lettres de Mistress
Henley", 17S4). Ranskan vallankumous toi
myöskin Sveitsiin joukon kirjallisella alalla
huomatuita henkilöitä, jotka vaikuttivat virkistävästi
henkiseen elämään. Mutta varsinainen
omaperäinen ranskankielinen kirjallisuus syntyi Sveitsissä
vasta v:n 1814 jälkeen, jolloin maa irroitettiin
Ranskasta ja ranskankieliset maakunnat liittyi
vät yhteiseen Sveitsin valaliittoon. Varsinkin
Genevestä tuli vilkkaiden kirjallisten
harrastusten keskus. Sieltä oli kotoisin Rodolphe T ö p f f e r
(1799-1846), joka on julkaissut kokoelman ket
toelmia nimellä ,,Nouvelles genevoises" sekä
kuvauksia matkoistaan Sveitsin vuoristoissa.
Siellä muodostui myöskin ryhmä nuoria runoili
joita (n. k. ..Caveau genevois"), jotka viljelivät
varsinkin valtiollista runoutta. Näistä
mainittakoon J.-F. Chaponnière (1769-1856: pääteos
..Le barbier optimiste") ja Jean-Amé G a u d
y-Lefort (1773-1850; tunnetuin teos „Fables et
contes"). Samaan piiriin oli kuulunut myöskin
Jean Antoine P e t i t-S e n n (1792-1870). terävä
satirikko ja humoristi. Muista vanhemmista
kirjailijoista mainittakoon vielä lausannelainen
Jean Jacques Porchat (1800-1864), tunnettu
etupäässä eläinsaduistaan ja oivallisista
käännöksistään; isänmaallinen runoilija Juste Oli
vier (1807-1876); neuchätelilainen maalari
Auguste Bach el in (1830-90), joka on
kirjoittanut muutamia onnistuneita romaaneja
kansanelämästä. Samasta kaupungista oli kotoisin
nuorena kuollut Alice de Chambrier (1861-82),
jonka jälkeenjääneet runot herättivät harvinaista
huomiota. Nykypäivien huomatuimmista
kirjailijoista ansaitsevat mainitsemista Philippe G o d e t
(s. 1850), etevä runoilija ja
kirjallisuushistorioit-sija; Édouard Rod (s. 1857) on tullut tunnetuksi
romaaninkir joittajana, Adolphe R i b a u x (s. 1864)
on onnistunut kertoja ja lyyrikko.
Historiallisia romaaneja on kirjoittanut Charles du Boi
s-M e 11 y ja Neuchätelin porvariston piireistä
valitsee aiheensa Oscar Hugli en in.
Naiskirjailijoista ansaitsevat mainitsemista Adéle H u
guenin (s. 18.56, salanimi T. Combe), joka
liikkuu sosiaalisen romaanin alalla, ja Isabelle
Kaiser (s. 1866), joka on sepittänyt muutamia
ansiokkaita runokokoelmia ja vaikuttavia
romaaneja. Hän on esiintynyt, kirjailijana myöskin
saksan kielellä.
Sveitsin italiankielinen
kirjallisuus on vähäpätöinen ja vailla omaperäistä
sveits. sävyä. Lyyrillisistä runoilijoista
mainittakoon Pietro Peri (1794-1869) ja J. B. Buzzi
(1825-98) sekä nuoremmat F. Chiesa. ja M. A.
Nessi; dramatikko oli Carlo Coccari (1829-91).
Retoromaanin kielen eri murteilla 011
syntynyt pieni kirjallisuus, joka kuitenkin
yhteisen kirjakielen puutteessa toistaiseksi on vain
heikosti päässyt kehittymään. Romontseh-mur-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
