Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sveitsin kirjallisuus - Svekofennialainen jakso ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
711
teellä (ks. Retoromaanin kieli, palstat
1728-29) ovat huomattavimmat uudemmat kirjai
lijat: Theodor v. Castelberg (1748-1830), joka
on esiintynyt runoilijana ja kääntäjänä,
ansiokas lyyrikko Anton liuon der,
romaaniukir-joittaja Alexander Balletta (1842-87) ja
tuottelias kotiseutunsa kuvaaja J. C. Muoth
(1844-1906). Engadinin (ladinin) murteella ovat
kirjoittaneet runoilija Conradin v. Flugi
(1787-1874) ja monipuolinen J. F. C a d é r a s (1830-91),
jota pidetään huomattavimpana uudemmista
retoromaanisista kirjailijoista. [K. Weber, ,,Die
poe-tisehe Nationalliteratur der deutsehen Schweiz"
(3 nid., 1806-67) ; Bäehtold, „Gesehichte der
deutsehen Literatur in der Schweiz" (1887);
Bartseh, „Die Schweizer Minnesänger" (1887);
Tobler, ,,Schweizerische Volkslieder" (2 nid.,
1882-84); II. E. Jenny, „Die Alpendichtung der
deutsehen Schweiz" (1905); Godet, „Histoire
littéraire de la Suisse frangaise" (2:nen pain.,
1895); Rossel, „Histoire littéraire de la Suisse
romande" (1889-91; 2:neu kuvitettu pain. 1903);
Semmig, „Kultur- und Literaturgeschiehte der
französischen Schweiz" (1882); „La Suisse au
XIX :me siècle" (1889-1900); Rausch, „Geschichte
der Literatur des rhäto-romanischen Volkes"
(1870).] E. W-8.
Svekofennialainen jakso, alkuvuoreen
kuuluva muodostumajakso. joka ulottuu poikki
Etelä-Suomen ja Keski-Ruotsin likimain idästä länteen,
mikä suunta myös on alueen liuskevuorilajien
vallitseva liuskeisuussuunta. Tähän kuuluu
graniittien lävistämiä gneissejä, amfiboliitteja ja
kalkkikiviä. Sekä Ruotsin että Suomen puolella
siinä esiintyy lukuisia rautamalmimuodostuksia,
meillä kuitenkin vain vähäpätöisiä. P. E.
Svekomaani (vrt. Svekomania),
„ruotsi-kiihkoinen", ruotsinmielinen.
Svekomania (lat. svécus = ruotsalainen, ja
kreik. mani’a = kiihko), „ruotsikiihko",
ruotsinmielisyys.
Sven, Tanskan kuninkaita.
1. S. Tjugeskägg s. o. Pörhöparta
(k. 1014). oli kuningas Harald Blätandin (ks. t.)
poika, mutta pohjoismaisten tärinäin mukaan
avioliiton ulkopuolella syntynyt ja eli huonossa
sovussa isänsä kanssa. Isän hallituksen lopulla
hän asettui ankarasta kohtelusta tyytymättömän
kansan etunenään ja nousi kapinaan (986).
Mutta silloin ilmestyi Ruotsin kuningas Eerik
Voitollinen ja valloitti koko Tanskan; S;n
täytyi paeta ja hän oleskeli muutamia vuosia
vii-kinkiretkillä Englannissa. Mutta Eerikin
kuoltua (993) S. palasi ja sai jälleen valtakunnan,
ehkä naimisliitossaan Sigrid Storrådan (ks. t.)
kanssa. Otti osaa liittoon Olavi Trygvenpoikaa
vastaan. Vaikka kertomukset toimeenpannusta
kristittyjen vainosta näyttävätkin olevan
perättömät, on kuitenkin uusi kuningas ilmeisesti
ollut kylmäkiskoinen kristinuskoa kohtaan.
V:sta 1003 alkaen hän uudestaan lähti
viikinki-ja valloitusretkille Englantiin ja valloitti
vihdoin 1013 suurimman osan maata, mutta seur. v ;n
alussa odottamaton kuolema teki hänen
yrityk-sestänsä lopun. S. Pörhöparta on, päättäen niistä
vaillinaisista tiedoista, jotka meille hänestä
kertovat, ollut voimakas ja seikkailukas
viikinki-kuningas, joka ei ole paljoa rauhan toimista
piitannut. Ilänen aikanansa sanotaan Tanskassa
712
säädetyn laki naisten perintöoikeudesta, joka oli
oleva puolet miehen osuudesta.
2. S. E s t r i d i n p o i k a (k. 1076) oli Knuut
Suuren sisaren Estridin ja urhean Ulf jaarlin
poika. Hänen isänsä oli Kuuut Ukki pikaisuudessa
surmauttanut ja S. E. oleskeli sittemmin kauan
aikaa maanpakolaisuudessa Ruotsissa. Maunu
Hyvä asetti hänet 1042 „Tanskan jaarliksi" välit
tämättä vanhan Einar Tambarskjelverin varoi
tuksesta: „liian mahtava jaarli, liian mahtava
jaarli 1" Ja pian S. E. nousikin kapinaan, vaikka
aluksi vähällä menestyksellä. Hänen hallitus
aikansa luetaan tavallisesti Maunun kuolemasta
1047,-vaikka hänen senkin jälkeen vielä täytyi
17 vuotta vaihtelevalla onnella taistella
kruunusta Norjan kuningasta Harald Hàrdrådea vas
taan. S. E:u aikana järjestettiin lopullisesti
Tanskan kirkkolaitos; hänen lempituumansa oli
saada erityinen arkkihiippakunta Tanskaa ja
Pohjoismaita varten, mutta se ei toteutunut hänen
eläessään. S. E. oli komea ja väkevä mies, suuri
urheilija; hän oli aikaansa nähden saanut hyvän
kasvatuksen, osasi latinaa ja on osaltaan Br>
menin kanungille Adamille antanut niitä tie
toja Pohjoismaista, joita tämä kertoo tunnetussa
kirkkohistoriassaan. Englantiin tehtiin pari epä
onnistunutta sotaretkeä S. E:n aikana.
3. S. Grate (k. 1157), edellisen pojanpojan
poika, Eerik Emunen poika, tuli 1147 Tanskan
saarien ja Skånen kuninkaaksi, samaan aikaan
kuin Knuut Maununpoika hallitsi Juutinmaalla.
Pian syttyi kuitenkin heidän välillään sota,
jossa S. G. aluksi oli voitolla; molemmat
kääntyivät apua pyytäen Saksan keisarin Fredrik
Barbarossan puoleen. Kolmantena
vallantavoit-tajana esiintyi vielä Valdemar (ks. Valdemar,
Tanskan kuninkaita 1), Knuut Lavardin poika.
V. 1156 tehtiin sitten serkusten kesken muka
sopimus, jossa valtakunta jaettiin kolmeen osaan,
ja S. G. kutsui kanssakuninkaansa pitoihin
Roskildeen, missä Knuut kavalasti murhattiin,
mutta Valdemar, jolle sama kohtalo oli
valmistettu, pahasti haavoittuneena pimeässä pelastui.
Uudessa sodassa S. G. menetti kruunun ja hengen
Graten kentällä Juutinmaalla (siitä S:n
lisänimi). K. G.
Sven (ruots.), asemies (ks. t.).
Sven Alfivanpoika (k. 1036), Norjan
sijaishallitsija, Knuut Suuren ja engl. jaarlintyttären
Ylfivan avioton poika, tehtiin 1030 Norjan
sijaishallitsijaksi saaden äitinsä holhoojakseen.
mutta ei onnistunut norjalaisten suosiota
voittamaan. Nämä kutsuivat Olavi Pyhän pojan Maunu
Hyvän Novgorodista kuninkaaksensa ja S. A:n
täytyi paeta Tanskaan, jossa pian kuoli.
K. G.
Sven Haakoninpoika (k. 1016), norj. jaarli,
oli „suuren" Haakon jaarlin (ks. t.) poika, pakeni
isänsä surman jälkeen Ruotsiin, missä meni
naimisiin Olavi Sylikuninkaan sisaren Holmfridin
kanssa. Svoldrin taistelun jälkeen hän tuli hai
litusmieheksi Ruotsin saamaan Norjan osaan.
Kun Olavi Haraldinpoika saapui Norjaan, joutui
S. H. tappiolle Näsjan taistelussa keväällä 1016
ja pakeni uudestaan Ruotsiin, josta lähti
viikinki-retkelle Karjalaan, mutta kuoli jo sam. v:n
lopulla. K. G.
Svendborg, kaupunki Tanskassa, Fynin
saaren etelärannalla, S :n-salmen pohjoispuolella
Svekofennialainen jakso—Svendborg
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
