Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Swinemünde ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
721
Swinemünde—Svinhufvud
722
hänen runoudelleen. Käytyään koulua Etonissa,
S. opiskeli Oxfordissa, etupäässä klassillisia
kieliä ja kirjallisuutta, suorittamatta kuitenkaan
mitään tutkinnoita. V. 1862 hän lähti pitkälle
ulkomaanmatkalle, päämääränään Italia, jossa
hän tutustui runoilijavanhukseen W. S.
Lando-riin. S:n äiti oli saanut kasvatuksensa
Firenzessä ja herättänyt pojassa jo varhain
rakkauden Italiaan, jonka kauneusmaailma nyt jätti
syvät jäljet nuoren runoilijan mieleen. Kotiin
palattuaan S. sai kokea jonkun suuren,
tarkemmin tuntemattoman surun, jolla oli huomattava
vaikutus hänen tuotantoonsa. V. 1879 hän
muutti maalle Putney’hin, Lontoon
läheisyyteen ja eli siellä sitten loppuikänsä yhdessä
ystävänsä runoilija ja arvostelija
Watts-Dunto-nin kanssa, omistaen aikansa kokonaan
kirjallisille harrastuksille ja matkustuksille. — S. oli
alkanut varhain runoilla, ja jo hänen
ylioppilasvuosiltaan on peräisin runsas lyyrillinen
tuotanto. Hän ihaili suuresti ransk. romantikkoja
ja sai voimakkaita herätteitä varsinkin
Baude-laireltä ja Victor Hugo’lta, sittemmin myös
engl. Rossetti’lta ja ennen kaikkea Shelley’ltä.
V.’ 1860, jolloin S. jätti Oxfordin, hän julkaisi
esikoisteoksensa, näytelmät ,,The queen mother"
ja ..Rosamond", jotka kaikessa
kypsymättö-myydessään ovat huomattavia todisteita
tekijänsä harvinaisista runoilijalahjoista. Seurasi
sitten lyyrillinen draama ..Atalanta in Calydon"
(1865), ihana antiikkisten esikuvain synnyttämä
runoelma, jonka aiheena on Meleagroksen elämä
ja traagillinen kuolema. V. 1866 ilmestyi
kokoelma „Poems and ballads" (myöhemmin kaksi
uutta sarjaa, 1878 ja 1889), joka äkkiä teki
runoilijan kuuluisaksi. Se herätti jyrkällä
radikaalisuudellaan ja hehkuvalla aistillisuudellaan
ankaraa paheksumista, mutta usea sen runoista
oli jokaisen huulilla, ja sointuvampana ja
sävel-rikkaampana engl. kieli tuskin milloinkaan vielä
sitä ennen oli kaikunut. S. puolustautui
häneen kohdistettuja syytöksiä vastaan
kirjoitelmalla „Notes on ’poems and ballads’" (1866).
Sam. v. kuin „Atalanta" ilmestyi jo muutama
vuosi aikaisemmin kirjoitettu näytelmä
„Chas-telard", joka yhdessä pelottavan laajan [-„Both-we]l"in-] {+„Both-
we]l"in+} (1874) sekä ..Maria Stuarfin (1881)
kera muodostaa valtavan trilogian Skotlannin
onnettoman kuningattaren elämästä. Nämä,
samoinkuin yleensäkin S:n näytelmät, uhmaavat
kaikkia teatterimahdollisuuksia. S. on ennen
kaikkea lyyrikko, jolla varsinkin runomuoto ja
kieli ovat vallassaan kuten tuskin kellään
toisella engl. runoilijalla. Hänen rikas ja
monipuolinen lyriikkansa sisältyy lukuisiin, pitkän
ajanjakson kuluessa ilmestyneisiin kokoelmiin:
..Songs before sunrise" (1871) on poliittinen
sävyltään ja parasta, mitä S. on sepittänyt;
..Songs of two nations" (1875) ylistävät Italian
valtion ja Ranskan tasavallan uudestisyntymistä,
ia edellisen maan vapaustaistelulle on myöskin
omistettu „Song of Italy" (1867). Muut
lyyrilliset runoteokset ovat: „Songs of the springtides",
valtavin rytmein kirjoitettuja hymnejä merelle;
..Studies in song" (1880) ; „A century of
roun-dels" (1883); „A midsummer holiday" (1884) ;
..Astrophel" (1894) ; A Channel passage and
oth-er poems" (1904). Kertovia runoelmia ovat
..Tristram of Lyonesse" (1882) ja „The tale of
Balen" (1890). Paitsi aikaisemmin mainituita
ovat S:n kynästä vielä lähteneet näytelmät:
antiikkisaiheinen „Erechtheus" (1S76); „Marino
Falliero" (1885); „Locrine" (1887);
nykyaikaisia kysymyksiä käsittelevä „The sisters" . (1892) ;
„Rosamund, queen of the Lombards" (1899) sekä
,,Duke of Gardia" (1908|. Lisäksi on mainittava
kirjeromaani „Love’s cross-currents" (1905). S.
on epäilemättä engl. kirjallisuuden suurin
lyyrikko, jonka mestarillinen runotekniikka ja
verraton kielenkäyttely varsinkin ovat olleet
aivan käänteentekeviä. Hänen säkeensä ovat
sointurikkaita kuin musiikki ja hän pukee
ajatuksensa runokuviin, jotka usein häikäisevät
loistokkuudellaan. Tällöin hän saattaa
kuitenkin välistä säveltavoittelussaan hairahtua
epäilyttävään sanahelinäänkin. S. rakastaa
intohimoisesti vapautta, ja hänen
kapinallishenki-nen runoutensa uhkuu hehkuvaa vihaa kaikkea
sortoa vastaan. Hallitsevin piirre siinä on
kuitenkin voimakas, syvä ja herkkä luonnontajunta,
joka kasvaa todelliseksi luonnotipalvonnaksi.
Aurinko, tuuli ja meri — nämä kolme valtavaa
tekijää luonnossa ovat ennen muita hänet
hurmanneet, ja niistä on meri hänelle kaikki
kaikessa. — Paitsi runoilijana on S. esiintynyt
myöskin kirjallishistoriallisena tutkijana ja
arvostelijana. Hänen teoksensa tällä alalla ovat
usein yksityiskohdiltaan nerokkaita, teräviä ja
lennokkaita, mutta kokonaisuutena yleensä vä
hemmän tyydyttäviä. Niistä mainittakoon:
,,William Blake" (1868); „George Chapman" (1875);
..Essays and studies" (1875) ; „Note on
Charlotte Brontë" (1877); „Study of Shakespeare"
(1879) ; „Study of Victor Hugo" (1886) ;
„Mis-cellanies" (1886); „Study of Ben Jonson" (1889);
„Studies in prose and poetry" (1894); „The age
of Shakespeare" (1909). — S:n kootut runot ja
näytelmät ovat ilmestyneet v:sta 1904 lähtien
11 niteenä (Chatto & Windus, London).
British Museumissa säilytetään käsikirjoituksina
joukko jälkeenjääneitä teoksia. IStepherd,
„Bib-liography of A. C. S." (1889); Wollaeger,
„Stu-dien tiber S:s poetischen Stil" (1899);
Wratis-lav, „A. C. S." (1900) ; Woodberry, „S." (1905):
Svanberg, „S." (1909); Sattler, ",S. als Natur
dichter" (1910); Kado, „S:s Verkunst" (1910).]
E. W-8.
Swinemünde /svl-J, kaupunki Preussissa,
Pom-merissa, Stettinin hallitusalueella, Usedomin
saarella, Swinen (ks. PommerschesHaff)
länsirannalla, ratojen risteyksessä; 13,914 as. (1910).
— Puolisenkymmentä kirkkoa; keisari Vilhelm
I:n muistopatsas. Linnoitettu, laaja satama
(Stettinin ulkosatama). Vilkasta
laivaliikennettä. Kalastus huomattava. Kivihiilikauppaa.
— Suosittu kylpylä (yli 30,000 kylpyvierasta
vuosittain). — Per. 1748 Fredrik Suuri; sai
kau-punginoikeudet 1765. (E. E. K.)
Svinhufvud {svinhüvudj, Per Evind
s. 1861), lakimies, eduskunnan puhemies, yliopp.
1878. fil. kand. 1881. lakit. kand. 1886, tuli
auskultantiksi Turun hovioikeuteen, jossa eri viroissa
palveltuaan 1901 nimitettiin asessoriksi. Samalla
hän oli lainvalmistelukunnan jäsen. Samoin kuin
toisetkin hovioikeuden jäsenet 1903 viralta
pantuna S. 1906 nimitettiin Heinolan, sitten
Lappeen tuomiokunnan tuomariksi. Loppuvuodella
1914 hänet kuitenkin silloisen kenraalikuvernöö-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
