Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sydäntulehdus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
739
Syene—
Sykloidi
7-10
(auskulU eratessa) usein hyvin helposti voi todeta.
S:n keskinäinen suhde eri tapauksissa selviää
seuraavista kaavoista.
S:n lanjuus ja rytmi.
S. sydämen kärjessä (korko ensi
mäisellä Illlnella).
S. suurten valtimoiden tyvessä
(korko toisella sydänäänellä).
Jakautunut ensimäinen
sydänääni (terveessä sydämessä).
Nelistävä sydämenlyönti,
s = systole, d = diastole.
y. k.
Syene ks. A s s u a n.
Syeniitti (nimitys johtuu Syënen,
muinais-egypt. kaupungin, nimestä), eruptiivinen
syvä-vuorilaji, jonka pääasiallisena vaaleana
aineksena on alkalimaasälpä. Tavallisesti 011 lisäksi
vähän kvartsia; kun tätä tulee enemmän,
muuntuu vuorilaji graniitiksi. Toiset muunnokset
sisältävät vähän nefeliiniä ja ovat silloin s:n ja
neleliini-s :n välimuotoja. Jos taas
alkalimaa-sälvän lisäksi tulee plagioklaasia, saadaan
välimuotoja montsoniittiin. Tummina aineksina 011
s:eissä amfibolia, pyrokseenia tai kiillettä.
S :t ovat jotenkin harvinaisia vuorilajeja, esiin
tyen useimmiten sellaisilla alueilla, missä
myöskin nefeliini-s :ejä tavataan, esim. Kuollässa ja
Kristiaanian seudulla. Asultaan ja väreiltään
s:t muistuttavat eniten graniitteja; niitä
käytetään myös samoihin tarkoituksiin. P. E.
Syeniittiporfyyri, kvartsista vapaa tai
väkä-kvartsinen vuorilaji. jossa hienorakeisessa
perus-massassa on alkalimaasälpäkiteitä. Etupäässä
juonivuorilaji. P. E.
Syfilidologia (kreik. syphilis = kuppa, ja
logos = oppi), kuppatautioppi.
Syfilidi ks. K u p p a.
Syfilis ks. K uppå.
Syfilouii, kumikasvain, ks. K u p p a.
Sykkeli 1. sykli (kreik. kyklos = ympyrä,
piiri), jakso. Ajanlaskussa s. merkitsee ajan
jaksoa, jonka jälkeen jotkut kalenterivuoden
ominaisuudet uudistuvat samassa järjestyksessä.
Tärkeimmät s:t ovat: 1) auringon-s. 1. s u
n-nuntaikir jain (ks. t.) -sykkeli, joka on
28 v. 1. 7 karkausjaksoa (viikon päivät sattuvat
samoina kuukaudenpäivinä) ; 2) k ti u n-s. (ks. t.)
1. enneadekaeteerinen 1. Metonin jakso,
joka on 19 v. (kuun faasit samoina
kuukaudenpäivinä) ; 3) indiktsionijakso (ks. t.).
15 v. Ajanlaskun periodit (ahtaammassa
merkityksessä, laajemmin periodi merkitsee,
kuten s:kin, jaksoa yleensä) ovat s:ien
yhdistelmiä: auringon- ja kuunsyklit antavat
viktoriaanisen periodin, p ä ä s i ä i s-s. (ks. t.), suuren
vuoden (28x19 = 532 v.). Kaikki kolme mainit-
tua s:ä muodostavat Juliaanisen
periodin (28x19x15 = 7980 v.). n. R.
Sykkyräsuoli ks. Suoli.
Syklinen (lat. cyclus, < kreik. kyklos = piiri
ympyrä), ympyränmuotoinen, pyöreä, vrt. myös
Sykkeli ja Cyklinen.
Syklami ks. C y c 1 a m e n.
Syklinen vaihtelu (kreik. kyklos = ympyrät,
johonkin yhdistelmään kuuluvien suureiden
paikkojen vaihtaminen sillä tavoin,
että tietystä ryhmityksestä
toiseen siirtyminen tapahtuu, kun
jälkimäisen ryhmän ensi
suureeksi otetaan edellisen toinen
suure, toiseksi edellisen kolmas
j. n. e. sekä viimeiseksi edellisen
ryhmän ensimäinen suure. Kaikki
mahdolliset s:t v:t saadaan
helposti järjestämällä suureet
ympyrän kehälle (tästä nimi s. v.). Esim. lukujen
1, 2, 3, 4, 5 s. v. antaa ryhmät 2, 3, 4, 5, 1;
3, 4, 5, 1, 2: 4, 5, 1. 2, 3 ja 5, 1, 2, 3, 4 (ks. kuvaa).
U. S:n.
Syklisti (engl. cykel = polkupyörä), polkupyö
räilijä.
Sykloidi (kreik. kyklos - ympyrä, ja
eidos-muoto), tasokäyrä, jonka suoraa viivaa myöten
liukumatta pyörivän ympyrän kehällä oleva piste
muodostaa (käyrä AEB kuva 1). Ympyrän
pyöriessä useita kertoja ympäri s. jatkuu muodos-
y
Kuva 1.
taen AEB: n kanssa yhteellisiä kaaria. Pisteissä
A, B j. n. e. s :11a on rebroussement-piste (ks. t.).
Suora AB on ylitä suuri kuin pyörivän ympyrän
kehä. Kuten Galilei punnitsemalla huomasi ja
Roberval sittemmin todisti, on kuvion AEB
pinta-ala = kolme kertaa ympyrän ala. Jos s:n pinta
asetetaan pystysuoraksi niin, että suora AB on
ylöspäin ja ajatellaan painavan pisteen
liikkuvan ainoastaan painovoiman vaikutuksesta käv-
Syklinen vaihtein
Kuva 2.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
