Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Syklometri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
7-11
Syklonietri—Sylkirauhasten tulehdus
742
rää myöteii, niin aika, jonka piste tarvitsee
joutuakseen sen alimpaan pisteeseen (E), on, kuten
Huvghens ensiksi on osoittanut, aina sama
alkakoon liike mistä viivan kohdasta tahansa.
Sanotaan sentiihden, että s. on i s o k r o n i eli t a u t
o-kroni (vrt. I s o k r o n i n e n). Jakob Bernoulli
on todistanut, että s. on myös b r’ak is
to-k r o n i, s. o. painovoiman vaikutuksesta liikkuva
kappale kulkee pisteestä toiseen s :11a
lyhyemmässä ajassa kuin mitä muuta näitä pisteitä
yhdistävää viivaa myöten tahansa (vrt.
Putous-liike). — Kun ympyrä pyörii toisen ympyrän
kehää myöten joko sen uiko- tai sisäpuolella.
niin
ensinmainitun ympyrän
kehällä oleva piste
muodostaa
edellisessä tapauksessa
e p i s y k 1 o
i-A d i k s i,
jälkimäisessä h y p
o-sykloidiksi
sanotun käyrän.
Jos molemmat
ympyrät ovat
yhtäsuuret
sanotaan epi-s:a
kardioidiksi
(kuva 2 A Ai A2 jl3 .4,). Hypo-s:n esittää kuva 3.
U. S :n.
Syklometri (kreik. kyklos = ympyrä, ja
metron = mitta), polkupyörissä y. m. käytetty
mat-kanmittauskoje.
Syklometriset funktsionit (kreik. kyklos =
ympyrä, ja metron = mitta), trigonometristen
(goniometristen) funktsionien käänteisfunktsionit
(vrt. Trigonometria). Jos esim.
trigonometrinen funktsioni sinx = a on tunnettu ja
kaari x on määrättävä, niin saadaan
svklomet-rinen funktsioni x - arc. sin a (lue : a r k u
s-sinus a). Muut tavallisimmat s. f. ovat a r e.
eos a, arc. tang a ja arc. cot a. S. f. ovat
äärettömän monikäsitteisiä, koska goniometriset
funktsionit ovat jaksollisia. U. S:n.
Sykloni 1 k y k 1 o n i ks. M y r s k y.
Sykofantti (kreik. sykopha’ntrs), kiristäjä,
juonikas, salakavala panettelija, alkuaan henkilö,
joka väärän (tai aiheellisen) ilmiannon uhalla
kiristää ihmisiltä rahaa. S:t olivat muinaisessa
Ateenassa ajoittain oikeana maanvaivana, ja
heidän turmiollista toimintaansa koetettiin ehkäistä
ankarilla laeilla. Tavallinen selitys, jonka mukaan
s. merkitsi henkilöä, joka antoi ilmi niitä, jotka
harjoittivat muka kiellettyä viikunain (sylcon)
Attikasta vientiä, on luultavasti väärä.
O. E. T.
Sykomoori, e g y p t. viikunapuu (Ficus
•lycomorus), Egyptissä ja Itä-Afrikassa kasvava,
leveä- ja tiheälatvuksinen, 12-15 m korkea puu,
jonka runko voi joskus tulla 10 m:n
paksuiseksi. Lehdet ovat munuamaiset. Hedelmät
(oikeastaan kypsyneet kukinnot), egypt.
viikunat, jotka ovat 2-3 cm pitkät,
päärynämäi-set ja likaisen valkeat, ovat syötäviä, mutta
vaikeasti sulavia. Puu on hyvin kestävää, ja sitä
käytettiin aikoinaan yleisesti muumiokirstuihin.
Haamatussa s:ia sanotaan
metsäviikunapuuksi. vrt. Ficus. K. L.
Sykosis 1. mentagra. partarohtuma (ks. t.).
Kuva 3.
Syksy ks. V u o d e n a j a t.
Syli (ruots. fan m), vanha suom. pituusmitta
= 3 kyynärää = 6 jalkaa (ks. t.)=l,?8u m. S:llä
on ollut vastineensa hyvin monessa maassa,
li jalkaa sisältää tansk. favn (l,88sis m), norj.
favn (1,88240 m), lioll. v aum (l,nit m), saks. Faden
(Preussin s. = Tanskan) tai Klafter
(Itäv.-Unka-rissa= 1,8905 m), engl. fathom (1.8288 m), esp.
braza (l,s;i8 m) ja port. fcrofo (2,ä m). Ransk.
brusse oli 5 jalkaa (1,«242 m) ja ven. sazenj
7 jalkaa (ks. t.). vrt. myös Halkomitta.
U. S:n.
Sylinteri ks. Silinteri.
Sylinterikello 1. s i 1 i n t e r i k e 11 o ks.
Kello.
Sylinterinvaippa ks. Höyryvaippa.
Syljenvuoto (salwatio), eri syiden, esim.
erilaisten suutautien, aiheuttama syljen sairaaloisen
runsas erittyminen. Elohopeamyrkytyksessä s.
ilmenee myöskin.
Sylki, sylkirauhasten erite, ks. S a 1 i v a ja
Sylkirauhaset, vrt. Ruuansulatus.
Sylkifisteli (ks. F is teli), sylkirauhasesta
tai sen tiehyistä johtava luonnoton aukko tai
kanava, fisteli. josta vuotaa sylkeä.
Sylkikaskas (Philænus [Aphrophora]
spuma-ria), 5-6 mm pitkä pikkukaskas 1. kemppainen
(ks. Kaskaat), joka väriltään vaihtelee
tavattomassa määrässä. Sitä on erotettu Suomessa
18 eri muunnosta. S. on levinnyt miltei kautta
koko Suomen ja on erittäin yleinen ruohikossa
y. m. Pehmeä, kellertävä toukka elää keskellä
vaahtomaista ainejoukkoa („käärmeen- 1.
konnan-sylkeä"), jonka se itse valmistaa itsellensä
suojaksi. „Sylki" syntyy seur. tavalla. Toukan
imiessä nestettä kasvista valuu haavasta
enemmän kuin eläin jaksaa syödä. Tähän nesteeseen
s. pusertaa ilmaa peräsuolen yhteydessä olevasta
j rakosta, josta samalla sekaantuu joukkoon
munan-valkuaisainetta. Näin syntyy ilmakupla. Sitten
toukka täyttää uudelleen rakon ilmalla ja
muodostaa toisen kuplan j. n. e., kunnes
vaahto-joukkio vihdoin on valmis. Vaahto suojelee
toukkaa sekä auringon kuivattavia säteitä että
vihollisia vastaan. Vasta sen jälkeen kuin
täysimuo-toinen s. on tullut esille, kuivuu vaahto
vähitellen. 17. S-s.
Sylkikivi, kivimuodostuma, joka tavataan
sylkirauhasessa tai sen tiehyissä ja aiheuttaa
sylkirauhasen turvotuksen.
Sylkirauhaset (glaiidulæ salivales) ovat
suuonteloon avautuvia rypälemäisiä (alveolaarisia)
rauhasia, joita on hyönteisillä, hämähäkkieläimillä
ja maalla elävillä selkärankaisilla; vesieläimiltä
s. yleensä puuttuvat. Imettäväisillä erotetaan
3 paria s:ia, joita paikkansa mukaan nimitetään
korvanalus- (glandula parotis), leuanalus- (g.
sub-maxillaris) ja kielenalus-s :ksi (g. sublingualis).
Korvanalus-s :n tiehyt (ductus parotideus)
päättyy posken limakalvoon ylempien takahampaiden
luona, leuanalus-s :n tiehyt (d. submaxillaris)
avautuu kielen alle kielijänteen kummallekin
puolelle: kielenalus-s :sta vievät useat pienet tiehyet
suun limakalvoon kielen sivuilla. S:ssa erittynyt
sylki, saliva (ks. t.), sisältää ptyaliinia, joka
toimii ruuansulatuksessa muuttamalla
tärkkelyksen sokeriksi, vrt. Ruuansulatus. P. li.
Sylkirauhasten tulehdus, sylkeä erittävien
rauhasten, etupäässä korvanalussylkirauhasen tu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
