Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Syklometri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
743
Sylkky—Sylvester
744
lehdus fparotitis), joka voi esiintyä äkillisenä,
paikallisena tautina tahi yleisen tarttumataudin
ilmiönä, esim. sikotaudissa (ks. t.).
Sylkky, pellavan (ks. t.) hedelmä.
Syllaba anceps ks. A n c e p s.
Syllabus (kreik., = luettelo), paavi Pius IX:n
jouluk. 8 p. 1804 julkaisema luettelo „nykyajan
80 erehdyksestä" (s. errorum). Siinä hylätään
kristinuskonvastaiset maailmankatsomukset,
kuten panteismi, naturalismi, ratsionalismi j. n. e.,
mutta sen ohessa tuomitaan myöskin
siviiliavioliitto, uskonnonvapaus y. m. nykyajan
uudistus-pyrinnöt. S. oli tavallaan paavikunnan
sodanjulistus uuden ajan kulttuuria vastaan. — Uudeksi
s:ksi nimitetään paavi Pius X:n heinäk. 3 p. 1907
antamaa julistusta „Lamentabili". jossa
tuomitaan 65 lausetta uudemmasta katolisesta
jumaluusopista. Lauseet ovat etupäässä poimitut
Loisy’n ja Tyrrellin kirjoista, vrt. M o d e
r-[i i s m i. E. K-a.
Syllogismi (kreik. syllogismo’s = ajatusten
yhdistäminen; yhteenlasku), Ing., päätelmä,
varsinkin deduktiivinen päätelmä, jonka teoriaa jo
Aristoteles seikkaperäisesti esitti (ks.
Päätelmä).
Sylow, Peter Ludvig Mejdell (s. 1832),
norj. matemaatikko, oli matematiikan ja
luonnontieteiden yliopettajana Fredrikshaldin
latinakou-lussa 1858-98, nimitettiin 1898 matematiikan yli
määräiseksi professoriksi Kristiaanian
yliopistoon. S:n huomattavimmat julkaisut käsittelevät
GaIois’n ryhmäteoriaa. Tärkeimmät keksintönsä
tällä alalla, m. m. n. s. S:n väittämän, hän
oli kerännyt lyhykäiseen julkaisuun ..Théorèmes
sur les grotipes des substitutions" (Clebsch,
..Mathematisehe Annalen" 1872). S. on myös
tutkinut elliptisiä funktsioneja. Ansiokkaan työn S.
on suorittanut keräämällä ja julkaisemalla yhdessä
Sophus Lien kanssa Abelin kootut teokset (työ
valmistui 18S1). U. S:n.
Sylt (Silt < Silendi, muinais-friisink., =
merimaa"), suurin Pohjois-Friisein saarista, kuuluu
Saksaan, Slesvig-ilolsteiniin, pitkä (pohjoisesta
etelään 36 km), kapea (1-14 km-, keskikohdalta
ulottuu itään päin pitkä niemeke), 102 km5.
Mantereesta S:n erottaa 12-22 km leveä
watti-meri, jonka poikki 1913 ruvettiin rakentamaan
ajovallia. S:n pohjois- (List) ja eteläniemi
(Hornum) sekä länsirannikko ovat enimmäkseen
täynnä lentohiekkakenttiä ja -kinoksia (30 m
korkeita), keskellä on marski- ja geestimaata,
loka itään päin kasvamistaan kasvaa watti-meren
maatuessa, mutta länteen päin pienenee
tulvaveden ja lentohiekan vaikutuksesta. N. 3,500 as.;
ovat friisiläisiä (Listillä asuu joku määrä
tanskalaisia), harjoittavat kalastusta ja merenkulkua.
Säännöllinen höyrylaivaliikenne Hoyerin (Slesvig
llolsteinissa) ja Hampurin kanssa; rautatie
kulkee S;n eteläpäästä Munkmarschiin itärannikolla.
— Suosittu merikylpypaikka, jonka kylpy
vieraiden lukumäärä nopeasti kasvaa. (E. E. K.)
Syltti (ruots. syli), hillo.
Syltty (ruots. syltä), kylmä liharuoka,
valmistettu hyytelöksi jähmettyneistä lihapalasista.
Sylva, Carmen (k. 1916) ks. Elisabet.
Romaanian kuningatar.
Sylvan /-«’«/. Otto (s. 1864), ruots.
esteetikko ja kirjallisuushistorioitsija. Fil. kand.
Lundissa 1886, fil. lis. 1892. dosentti sam. v.,
estetiikan ja kirjallisuushistorian prof.
Gööte-porissa 1901. Julkaissut: „Svensk periodisk
litteratur under frihetstidens första dcl" (1892).
„Svenska pressens historia tili statsvälvningen
1772" (1896), „Från stàngpiskans dagar" (1901).
..Sveriges litteratur 1830-00" (1903), „Den
mo-derna pressen" (1906), ..Europas
litteraturhisto-ria" (III, yhdessä J. Bingin kanssa, 1909-10),
„J. H. Kellgren" (1912), y. m. (E. W-8.)
Sylvester [-ve1-], kolmen paavin nimi. — S. I
(paavina 314-335) on tarinan mukaan
parantanut spitalista ja kastanut kristinuskoon
keisari Konstantinus Suuren ja siitä
palkinnoksi saanut n. s. Konstantinuksen lahjakirjan,
joka oikeastaan on 8:nnella vuosis. tehty
väärennys. S. vaikutti lähettiläidensä kautta ja
Nikaian (325) kirkolliskokousten päätöksiin
Häntä kunnioitetaan pyhimyksenä. — S. II (paa
vina 999-1003), maallikkonimeltään Gerbert
S. oli syntynyt 947 luultavasti Aurillacissa
Auvergnessa, opiskeli ensin sikäläisessä 1 nosta
-rissa, sittemmin Espanjassa, Roomassa ja vih
doin Reimsissä, jonka koulua hän johti 10 v.
tuli 973 Bobbion abbotiksi, 991 Reimsin arkki
piispaksi. V. 997 S. oli pakotettu luopumaan
arkkipiispanvirastaau ja siirtyi Saksaan, johon
Otto III kiitollisena S:n hänelle vallanperimys
asiassa tekemistä palveluksista oli kutsunut hänet
opettajaksi ja neuvonantajaksi. V. 998 keisari
korotti hänet Ravennan arkkipiispaksi ja seur. v.
paaviksi. S:iä innostutti pyhän Rooman valta
kunnan uudistamisen aate, ja hän uskoi, että
keisari ja paavi voisivat sovussa toimia kristi
kunnan parhaaksi. S:iä pidetään aikansa oppi
neimpana miehenä. Varsinkin matematiikassa
astronomiassa ja musiikissa on hänen työnsä
huomattava. Joutuipa hän oppinsa tähden velhon
maineeseen. [Schultess, ,,Papst S. II. als Lehrer
und Staatsmann" (1891); Picavet, „Gerbert. un
pape philosophe" (1S97) ; Lux, ,,Papst Silves
ters II. Einfluss auf die Politik Kaiser Ottos III"
(1898); Schultess, ..Die Sagen iiber Silvester II."
(1893).] — S. III (paavina 1045-46), aikaiseni
min Johannes Sabinan piispa, Benediktus IX:n
vastapaavi, erotettiin virasta Sutrin kokouksessa
1046. A. J. [’-ii.
Sylvester [silve’sta], James Joseph
(1814-97), engl. matemaatikko, toimi aluksi asian
ajajana, tuli fysiikan professoriksi Lontoon Uni
versity collegeen 1837, siirtyi matematiikan pro
fessoriksi Virginiaan 1840, mutta pysyi siinä toi
messa vain 6 kuuk.; palattuaan kotimaahansa
hän tuli (1844) engl. henkivakuutusyhtiön (,,Legal
and equitable life assuranee company"n)
aktuaariksi, oli matern, professorina Woolwichin sota
akatemiassa 1855-70. V. 1877 hän muutti matern
professoriksi John Hopkins universityyn Balti
moreen. S:n etevä opetus herätti Ameriikassa
eloon korkeamman matematiikan virkeän oppimis
halun. S. oli ,,American journal of mathematik"
aikakauskirjan ensimäinen toimittaja. S. on
aikansa etevimpiä invarianttiteorian tutkijoita.
Hän on myös tehnyt tutkimuksia lukuteorian,
uudenaikaisen algebran ja geometrian alalla:
suunnitellut pantografin (ks. t.), joka piirtää tun
netun monikulmion kanssa yhdenmukaisen kuvion
ja kiertää tämän mielivaltaisen kulman ympäri.
S:n koottujen teoksien (..Cölleeted mathematieal
papers") ensim. osa ilmestyi 1904. V. S:n.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
