Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Synnytyslaitos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
761
Synnytyslaitos—Syntaksi
762
Synnytyslaitos, sairaalan tapaan järjestetty
laitos, jossa synnyttäjille annetaan huitoa ja
kaikkea mahdollisesti tarvittavaa apua
synnytyksen aikana sekä lapsivuoteessa. Yleiset s :t,
joissa vähäisestä maksusta tahi aivan ilmaiseksi
tarjotaan synnyttäjille kaikkia laitokseen
liittyviä etuja, ovat toisinaan samalla opetuslaitoksia.
Näissä lääkäreiksi aikovia ja kiitilöitä
valmistetaan lapsenpiiästäjiksi. vrt. Suomen
läii-kintälaitos. B. H. J:s.
Synnytysoppi 1. lapsenpäästöoppi,
obstetriikka ks. S y n n y t y s.
Synnytyspilidit. pihdit, joiden avulla, kun
sikiö ei itsestään synny, määrätyissä
tapauksissa autetaan esille sikiön pää (joskus peräkin).
S:ejä on monenmuotoisia, kaikissa kaksi käm-
Synnytyspihdit.
nientä, varret ja lukko, usein sitäpaitsi
erityinen vetokahva. Kämmenet ovat lävistetyt ja
sulkevat-, kun pihdit lukitaan, pään ikäänkuin
kahden lusikan väliin. Paitsi kämmenien
lusikka-maista kaarevuutta, on kaikissa uudemmissa
pihdeissä lantiota vastaava kaarevuus, jopa usein
välilihankin kiertävä kaarevuus. B. È. J:s.
Synnytyspoltot ks. Synnyty s.
Synodaali (ks. Synodi), synodia koskeva.
Synodaalijärjestelmä ks.
Presbyteriläi-n en kirkkojärjestys.
Synodaalikokous (ks. Synodi),
pappeinkokous (ks. t.).
Synodaaliväitöskirja (ks. Synodi), voimassa
olevan kirkkolain 440 §:n edellyttämä, jostakin
jumaluusopillisesta aineesta laadittu ..lyhykäinen
kirjoitelma", jonka johdosta keskustellaan
virallisessa hiippakunnan pappeinkokokuksessa. S:n
tekijä valitaan edellisessä pappeinkokouksessa.
Synodi (kreik. synodos = kokous), kirkollisia
iisioita käsittelevä, semminkin kirkkokunnan
yksityisiä alueita edustava kokous. Katolisessa
kirkossa piispan johtamaan hiippakunt a-s :i i n
(synodus diceeesalis) kokoontuu hiippakunnan
papisto, arkkipiispan johtamaan
maakunta–iin (s. provincialis) yhden tai useamman
arkkipiispan alueen piispat. K a n s a 11 i s-s :i i n, jota
lohtaa joko patriarkka tai maakirkon primas
ks. t.) tai valtiollinen arvohenkilö, ottaa osaa koko
maan korkeampi papisto. Viime aikoina tapahtunut
katolisen kirkkohallinnon kehitys virastolliseen
suuntaan on vaikuttanut, että s :t ovat jääneet
miltei kokonaan pois käytännöstä. Sen sijaan on
evankelisessa kirkossa s.-järjestelmä entisestään paljon
v akaantunut ja voittanut alaa. Sen s:issaon
maal-likkoaineksella huomattava aseina, ks.
Presby-t e r i 1 ä i n e n kirkkojärjestys ja
Kirkolliskokous. A. J. P-ii.
Synodinen kiertoaika (kreik. synodos =
kohtaus) . Planeetin s. k. 011 se aika. joka on
kulunut planeetin koujunktsionista tai
oppositsio-nista aurinkoon nähden seilaavaan
samannimiseen kon junktsioniin tai oppositsioniin (vrt.
Aspektit). Kuun s. k. ks. K u u k a u s i.
Synodinen kuukausi (kreik. synodos = koh
taus) ks. Kuukausi.
Synoikia ja syuoikit (kreik. syn = yhdessä,
ja oikos = asunto) ks. Symbioosi ja Muu
rahaisvieraat.
Synonyrni (kreik. syn = yhteen, ja onyma
nimi: yhteisniminen), samanmerkityksinen. S:ej,i
ovat sellaiset sanat, joilla on joko sama tai
samanlaatuinen merkitys, vaikka niiden
äänneasu ja synty on erilainen, esim. Vaasa ja
Niko-lainkaupunki; ukkonen, isänen ja pitkäinen;
puhella, haastella ja jutella-, usein ja monesti
— Synonymiikka, tieteenhaara, joka käsit
telee s:eja. vrt. H o m o n y m i. A. K.
Synopsis (kreik.), yhdistävä yleiskatsaus. —
Synoptinen, yleiskatsauksellinen. S y n o
p-tiset evankeliumit, Matteuksen,
Markuksen ja Luukkaan evankeliumin yhteisnimi.
Synoptinen kartta 1. sääkartta ks. Sää
Synovia (kreik. syn = yhteen, ja lat. övum =
muna), nivelvoide, nivelissä oleva liukas, limainen
neste, jonka myötävaikutuksella nivelessä
yhtyvät luuosat voivat hankaamatta liikkua vastak
kain. ks. Nivel.
Syntaksi (kreik. synlaksis -
yhteenasettami-nen, kokoonpano), osa kielioppia (ks. t.).
Humanistien ja heidän seuraajiensa latinankieliopissa
s. oli pääasiallisesti kokoelma sanaluokittain
järjestettyjä sääntöjä „de constructione", s. o
siitä, miten latinainen lause oli „pantava kokoon"
1. „konstruoitava" taivutusopin tarjoamista
sana-ja muotoaineksista. Siihen saattoi sisältyä myös
kin n. s. sopeutmnissääntöjä („de congruentia"
1. „de convenientia"), tyyliopin (ks. Kieli
oppi) sääntöjä kielikuvista, huomautuksia
..barbarismeista" (ks. t.) y. m. hyvän latinan
käyttötaidon harjoittelijalle hyödyllistä. S. oli
pääsisällykseltään siis oikeakielisyyden
vaatimaa sanain toisiinsaliittämis-oppia. Tätä kantaa
kuvastavat aikaisemmat suomenkin kieliopit —
esim. Martinius (ks. t.) sanoo: „S. opettaa, kuinka
toinen suomen sana on oikein liitettävä yhteen
toisen sanan katissa" —- K. v. Beckeriin (ks. t.)
asti, jonka kieliopissa „s. opettaa asettamaan eri
sanat kokonaisuudeksi niin että ne ilmituovat
jonkin ajatuksen". 1800-luvun alkupuolella s.
muuttui sisällykseltään lauseopiksi (ks. t.), joka
käsittelyn pohjaksi pani lauseen (ks. t.) käsitet
tynä loogillisen ajatuksen, likinnä arvostelman
ilmaisuvälineeksi. Suomen kieliopissa tämän
suunnan ensimäinen edustaja on G. E. Eurénin
(ks. t.) 1849 ilmestynyt kielioppi. Toisen käsi
tyksen mukaan, jota johdonmukaisimmin on
noudattanut slaav. kielten tutkija Miklosich (ks. t.)
—- suomen kieliopissa jo ennen häntä, vaikka
ei yhtä johdonmukaisesti, M. V. Vikström (ks. t.)
—, s:n tehtävänä on sanaluokkain ja sanan tai
vutusmuotojen merkitysten selvittely; tällöin s.
siis on pääasiallisesti merkitysoppia. Näiden
suuntain edustajien rinnalla on keskenään
erilaisia n. s. sekasyntakseja, joiden sommittelussa
ja esitystavassa eri näkökannat ovat enemmän
tai vähemmän risteytyneinä ja sekaantuneina:
on esim. oppia lauseesta ja sen osista sekä
näiden ilmaisukeinoista, taivutusmuotojen eri
merkitystehtävistä. pronominien
merkitysvivahduk-sista ja ..käytöstä", sanain järjestyssääntöjä
y. m. Entisten syntaksityyppien heikkoudet
osoitti 1894 saks. John Ries (ks. Merkitys-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
