Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Syntiinlankeemus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
767
Synty neisyys
768
rempi synty neisyys kuin edellisinä
vuosikymmeninä ja Suomessakin 1860-luvun katojen jälkeen oli
syutyneisyys 1870-luvulla hyvin iso. Viime
vuosikymmeninä s y n t y n e i s y y d e n
alenemi-n e n Euroopan maissa kuitenkin on käynyt
yleiseksi ilmiöksi, ja on tämä aleneminen samalla
tullut varsin nopeaksi. Kuten edellä esitetyistä
tilastonumeroistakin näkyy on tämä aleneminen
alkanut myöhimmin Kaakkois- ja Itä-Euroopassa
ja samalla on aleneminen siellä vielä ollut
pientä, eipä alenemista Romaauiassa ja
Bulgaa-riassa ole vielä voitu varmuudella todetakkaan.
Lännempänä sensijaan aleneminen on sekä
aikaisemmin alkanut että nopeammin jatkunut.
Nopeata syntyneisyyden alenemista on todettu
Euroopan ulkopuolellakin, kuten
Pohjois-Amerii-kassa ja Austraaliassa. Vain yksityisiä
poikkeuksia, kuten Japani, jossa syutyneisyys on
lisääntynyt, esiintyy säännöstä. Vaikkakin
aleneva kuolleisuus on jossain määrin
korvannut alenevan syntyneisyyden vaikutusta, mitä
väenlisäykseen tulee, ei se ole kokonaan
kyennyt sitä tyhjäksi tekemään. Siten on
syntyneisyyden aleneminen johtanut väenlisäyksen
ehtymiseen, semminkin sittenkuin useissa maissa
aivan viime aikoina on saatu todeta
aikaisemmin vain Ranskassa havaittu ilmiö, ettei
ainoastaan syntyneiden suhteellinen luku pienene, vaan
elävänä syntyneiden kokonaismääräkin vähenee
vuosi vuodelta. Täten on kysymys muodostunut
varsin tärkeänluontoiseksi nykyajan
sivistyskansoille.
Syitä syntyneisyyden erilaisuuteen eri
kansojen keskuudessa haettiin aikaisemmin mitä
eri-laisimmista seikoista. Niinpä katsottiin
Itä-Euroopassa vallitsevan suuren syntyneisyyden ja
Ranskassa huomatun vähäisen syntyneisyyden
johtuvan suurten kansanrotujen erilaisesta
lisääntymiskyvystä. Slaavilaiset kansat täten
edustaisivat suurta, romaanilaiset pientä, ger
maanilaiset keskinkertaista syntyneisyyttä. Toiset
taas ovat arvelleet voivansa erilaisessa
synty-neisyydessä Euroopan eri osissa havaita eri
uskontunnustusten vaikutusta. Yhä selvemmäksi
on kuitenkin käynyt, että syntyneisyyden
aleneminen on oleellisesti yhteydessä koko
nykyaikaisen kapitalistis-taloudellisen ja
kulttuurikehityksen kanssa, ja samoinkuin eri kansat ovat
eri pitkälle tässä kohden päässeet, samaten ne
myöskin vielä syntyneisyyden alenemisessa ovat
eri asteilla. Kaupungeissa, jotka ovat
nykyaikaisen kehityksen polttopisteitä, on
syntynei-syyskin pienin.
Useita yksityiskohtaisia yrityksiä
tilastollisesti lähemmin selvitellä syntyneisyyden
alenemisen luonnetta ja sen syitä on viime aikoina
tehty. Näissä tutkimuksissa ei yleensä ole
tyydytty siihen summittaiseen tietoon minkä edellä
käytetty yleinen syntyneisyysluku antaa, vaan
on syntyneisyyden suuruus laskettu tarkemmin
käyttämällä n. s. hedelmällisyvslukua, jolla
tarkoitetaan syntyneiden (synnytysten) lukua
syn-nytysiässä (tav. 20-45 v. tai 15-50 v.) olevain
naisten lukuun verrattuna. Hedelmällisyysluku
voidaan laskea joko yleensä kaikkiin mainitussa
iässä oleviin naisiin nähden tai voidaan erikseen
ilmoittaa avioliitossa eläviin ja naimattomiin
naisiin sekä näiden eri ikäluokkiinkin nähden.
Tällaisten tutkimusten kautta on m. m. todettu.
että suurkaupungeissa hedelmällisyysluvut ovat
monta vertaa isommat köyhemmän väestön asu
missä kaupunginosissa kuin varakkaissa OHissa
Berliinissä täten 1,000 15-50 vuoden ikäistä
naista kohti oli köyhimmissä kaupunginosissa
vuosittain 157 syntynyttä, mutta rikkaimmissa
osissa vain 47 syntynyttä. Eräästä toisesta Saksan
kaupungista (Mainin Frankfurtista) kootut tiedot
osoittavat, että mitä suurempi osa väestöstä asui
aivan pienissä asunnoissa ja sen mukana myös
huonommin, sitä suurempi oli kaupunginosassa
naisten hedelmällisyys. Helsingissäkin 20-45
vuoden ikäisten naisten hedelmällisyysluku vuosina
1911-13 oli työväen parhaasta päästä asumassa
Sörnäisten suomalaisessa seurakunnassa 134,»
mutta sisäkaupungin seurakunnissa, joissa asuu
runsaasti varakastakin väkeä, vaihteli se 65,5:11
ja 77,8 :n välillä, ollen siis puolta pienempi
Suomen maaseudun hedelmällisyysluku vuosina
1906-10 taas oli 172.1. Laajemmalla, perustalla
toimitettu tutkimus Saksasta v. 1901 on osoitta
nut, että mitä suurempi säästöjen määrä asu
kasta kohti Saksan eri osissa oli, sitä pienempi
oli aviollinen hedelmällisyys. Samaan tulokseen
oli eräs suomalainen tutkija aikaisemmin tullut
Ranskaan nähden. Italiassa on todettu sellainen
suhde väestön sivistysmäärän ja syntyneisyyden
välillä, että mitä yleisempi lukutaito on, sitli
pienempi on naisten hedelmällisyys.–Tämän
kaltaisten tutkimusten kautta saattanee katsoa sei
vitetyksi, että samoinkuin aleneva syutyneisyys
voimakkaimpana esiintyy johtavissa
kulttuurimaissa, samaten se on saanut enimmän jalan
sijaa varakkaiden ja edistyneimpäin
kansanluokkien samoinkuin kaupunkilaisväestön keskuu
dessa.
Toiselta puolen 011 merkittävissä, että
syntyneisyyden aleneminen lähinnä näyttää johtuvan
aviollisen hedelmällisyyden pienenemisestä, s. o.
lapsiluvun supistamisesta avioliitossa. Avioliit
tojen perustaminen ei yleensä nykyaikana ole
tilastollisesti todettavissa muuten kuin pohjois
maihin. Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen nähden.
Mutta näissäkin maissa aviollisen
hedelmällisyyden pieneneminen varsinkin kaupungeissa 011
tärkeänä syynä syntyneisyvsluvun alenemiseen.
Kaikki tämä näyttää osoittavan, että
nykyaikainen syntyneisyyden aleneminen johtuu
tarkoituksellisesta lapsiluvun supistamisesta, mitä
11. s. ehkäisyvälineiden lisääntynyt käyttö 011
suuresti helpottanut.
Syntyneisyyttä tarkastettaessa ei kuitenkaan
ole kiinnitettävä yksin huomiota
edellämainit-tuihin yleisseikkoihiu. Vaikkakaan syntyneisyys
yleensä ei vuodesta toiseen paljon muutu, ja
vasta pitempiä aikoja tarkastettaessa esiintyy
kehitystä suuntaan tai toiseen, saattavat
kuitenkin erikoisen poikkeukselliset olot aikaansaada
tilapäisiä häiriöitä. Niinpä katovuonna 1868
syntyneisyysluku Suomessa oli vain 24.o, alin
meiliä koko maahan nähden todettu luku.
Sitäpaitsi syntyneisvydessä huomataan vuoden eri
aikoina aaltomaista vaihtelua siten, että
alkuvuodesta ja alkusyksystä syntyneiden luku on
tavallista isompi. Tällainen vaihtelu todettiin jo
1700-luvun keskivaiheilla Ruotsi-Suomessa.
Suomessa nykyisin voidaan todeta kolme
huippukohtaa. nimittäin tammikuussa, kesä-heinäkuussa
ja kolmas, väliin, syyskuussa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
