Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Syr-Darja ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
775
Syreeni—Syrjä
776
vielä. Tavattoman tärkeä S.-D. on
maanviljelykselle: suurinta osaa Turkestanin pelloista
voidaan viljellä vain S.-D:sta vettä saavien
kastelukanavien avullu. — Jäässä S.-D. on
suupuolellaan 4, keskijuoksussaan 0-1 kk. —
Orenburgin-Taskentin rata noudattaa S.-D:n laaksoa. —
Ennen vanhaan, jolloin Keski-Aasia oli paljo
saderiklcaampi, S.-D :11a todennäköisesti oli
myöskin toinen, paljo eteläisempi lasku Aral-järveen.
— 2. Provinssi (ven. Hyr-Darjinskaja oblastj)
Venäjän Keski-Aasiassa, Aral järven, Tjansanin
läntisten haarakkeiden, Amu-Darjan alajuoksun
ja Tsu-joen välillä, S.-D.-joen ala- ja
keskijuok-sun ympärillä; 489,240 km5, 1,989,800 as. (arv.
1913), 4 km-dlä. — S.-D. on idässä vuorista
(Aleksanterin vuoristo 3,000-4,200 m vi. merenp.,
400 km luoteiseen käsin erämaan keskelle
pistävä Kara-tau 2,100 m, Talasskij Ala-tau 4,500 m
y. m.), mutta suurimman osan, n. 80%,
täyttävät enimmäkseen hiekkaerämaan luontoiset
tasangot (Kizil-kum S.-D.-joen ja Amu-Darjan
välissä, Mujun-kum Kara-taun pohjoispuolella,
Kara-kum S.-D.-joen pohjoispuolella), joissa
paikoin on laajoja suolasoita, paikoin myös
heinä-aroja ja vain jokien varsilla keidasmaisia
viljeltyjä seutuja. Joet (S.-D., Amu-Darja, Tsu y. m.)
ovatkin monihaaraisine kastelukanavilleen
maanviljelyksen välttämättöminä edellytyksinä (vain
n. 15 % viljellystä maasta on ilman
kastelu-laitoksia). Lukuisia suolajärviä (kaikkiaan
1.800 km2). -— Ilmasto jyrkästi mantereinen;
Petro-Aleksandrovskissa (Amu-Darjan varrella)
v:u keskilämpö -f 12.5° C, tammik :n -4,/C.
heinäk:n -f-28,s°C; vuotuinen sademäärä
varsinkin tasangoilla sangen alhainen, n. 150 mm
(Petro-Aleksandrovskissa vain 04 mm), idässä
vuoristojen rinteillä jonkun verran suurempi
(Taskentissa 331 mm). Tasangoilla touko-lokak.
on melkein täydellisesti sateetonta. — Asukkaista
kirgiisejä n. 60 sarteja 20 %, karakalpakkeja
7 uzbekeja 5 %, venäläisiä 4 %.
Uskonnoltaan n. 96 % on muhamettilaisia.
Lukutaitoisia 4 %. Maataloutta harjoittaa 82,s %,
teollisuutta 5,8 %, kauppaa ja liikennettä 4,s %.
Maanviljelys tuottaa vehnää 310,000 ton.,
hirssiä 61,000 ton., ohraa 60,000 ton., riisiä, kauraa,
ruista, viiniä, kaikenlaisia hedelmiä, arpuuseja.
meloneja, kurkkuja, sipuleita y. m. Hyvin
tärkeä on puuvillanviljely, joka 1913 tuotti 65,000
ton. (vain Ferganan provinssissa enemmän).
Tärkeä on myös silkkiäistoukanhoito. — Suurempi
osa S.-D:n väestöstä on paimentolaisia ja
harjoittaa paimentolaistapaan karjanhoitoa. Tärkein
on lampaanhoito; 1913 oli lampaita (ja vuohia)
4,845,300 kpl., hevosia 640.100 kpl., nautakarjaa
719,800 kpl., sikoja 21.200 kpl. Kameleja 1900
tienoilla oli 400,000 kpl., mutta niiden lukumäärä
on senjälkeen tuntuvasti vähentynyt
Orenburgin-Taskentin radan valmistuttua. —
Tehdasteollisuus mitätön (n. 800 työmiestä 1910), keskit
tynyt Taskentiiu; huomattavimmat
teollisuuslaitokset ovat puuvillanpuhdistamot.
Käsiteollisuus sitävastoin huomattava; sitä harjoitetaan
sekä kaupunkilaisten että paimentolaisten
keskuudessa. Tuotteista mainittavimmat ovat kaiken
laatuiset kankaat (villa-, silkki- ja puuvilla-)
sekä kangasteokset. Vuorityö tuottaa toistaiseksi
vähän kivihiiltä ja suolaa. — Rautateitä
(Keski-Aasian ja Orenburgin-Taskentin rata) 1.119 km.
— Kansakouluissa (181) 12,052 oppilasta, muha
mettilaisissa kouluissa (984) 24,021 opp., keski
kouluissa (4) 1,756 opp., ammatillisissa keski- ja
alemmissa kouluissa (6) 1,053 opp. (1912). —
Sairaaloita 33, lääkäreitä 64 (1911). — Hallin
nollisesti S.-D. jakaantuu 6 piirikuntaan. Pää
kaupunki T a s k e n t. E. E. K.
Syreeni (Syringa), kasvisuku Oicocetr-heiinossa.
Korkeakasvuisia pensaita, joilla on ehyet,
vastakkaiset lehdet ja pienet, 4-lukuiset, runsaskuk
kaisissa tertuissa sijaitsevat kukat; hedelmä kota
Yleinen s. (S. vulgaris), jolla on puikeat 1.
melkein herttamaiset, hertta k an tai set lehdet ja
punasinervät t. valkoiset kukat, on yleisimpiä
koristepensaitamme. Kasvihuoneissa sitä
hyöde-täiin talvella kukkivaksi huonekasviksi. Kotimaa
Kaakkois-Eurooppa. Josikan s:iä (S. Josikcea),
jolla on kapeakantaiset lehdet ja sinipunervat
kukat, viljellään meillä myös koristepensaana
varsinkin kaupungeissa; kotoisin Itä-Unkarista.
K. L.
Syria ks. Syyria.
Syria dea 1. D e a S y r a (lat., = Syyrian
jumalatar), Syyriassa palveltu jumalatar, jonka kul
tin pääpaikkana oli Bambyke (nyk. Membidz.
n. 75 km Alepposta koilliseen) 1. Ilierapolis
(= pyhä kaupunki). Hänen palvelustaan, johon
kuuluivat samanlaiset menot kuin Astarten
(ks. t.) palvelukseen, kuvaa seikkaperäisesti
Lukianoksen nimellä käypä teos ,,De dea Syra"
(Strong ja Garstang, „The Syrian Goddess",
1913). S. d., jota mainitussa teoksessa sanotaan
Heraksi, on sama kuin Atargatis 1. Attargate
(josta Derketo Askalonissa), s. o. At(t)ar,
Ista-rin arani, muoto, ja Ate (ehkä = Attis), jotka
molemmat sanat esiintyvät jumalien niminä.
Atargatista kuvataan leijonan selässä istuvaksi,
päässä sakarakruunu. Koska tällainen
jumalattaren kuvailu ensin tavataan heettiläisillä
Kappadokiassa ja Bambykekin näkyy olevan
heettiläis-vähäaasialainen nimi, niin Atargatis
alkuperältään lienee heettiläinen jumalatar,
niinkuin hänen miehinen vastineensa Hadadkin, ja
sukua Vähiin-Aasian suurelle äitijumalattarello.
vrt. Ky bel e, Ma. H h e a. K. T-t.
Syrian kieli ja kirjallisuus ks. Syyrian
kieli ja kirjallisuus.
Syrian kristityt ks. Syyrian kristityt.
Syrinks fsy-J, vanhanaikuinen puhallussoitin.
ks. Pan-huilu. Kreik. tarustossa sen keksi
jiinii tav. esiintyy luonnonhaltia Pan (ks. t.);
erään tarun mukaan S. oli vedenneitonen, joka
rakastuneen Panin ahdistamana turvautui
Ladon-jokeen ja muuttui ruo’oiksi; kun tuulenviima
kävi läpi ruovikon, soi siitä vienon haikea ääni:
siitä ihastuneena Pan kyhäsi ruo’oista s.-nimisen
puhallussoittimen. O. E. T.
Syrinx, lintujen n. s. alempi kurkunpää, ks.
Linn u t. palsta 1014.
Syrjä (ruots. S v i d j a, suom. myös Suitia),
maatila (allodisäteri. alustiloineen 22/s
manttaalia, n. 655 ha) Siuntion pitäjässä 5 km
pohjoiseen Siuntion rautatieasemalta. S., joka
ensikerran mainitaan 1420, kuului 1400-luvulla kihla
kunnantuomari Björn "Ragvaldinpojalle, jolta se
siirtyi hänen vävylleen valtaneuvos Jaakkima
Flemingille (1490). Sen omistivat m. m. kuu
luisat Eerik Fleming |k. 1548) ja Klaus Fleming,
..Suitian nokinenä" (k. 1597). Sitten se oli viime-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
