Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Syrjäänit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
7’Jl
Syrjäänit
792
rakennuksista mainittakoon hirsistä rakennettu
riihi, jota lämmitetään maanalaisesta
pohjakerroksesta (muutamin paikoin, Kaman
ylijuok-sulla, tavataan vielä seipäistä kyhätyn
kartion-muotoisen kodan tapainen vanhanaikainen riihi),
sekä tavallisesti joen rantaan rakennettu sauna,
jossa ahkerasti kylvetään.
Miesten pukuun kuuluu kesällä paita,
housut ja kauhtana (sabur), kaikki pellavakangasta,
joka väriltään vaihtelee eri seuduilla
(tavallisesti valkeaa t. sinistä) ; kylmemmällä säällä,
varsinkin keväisin ja syksyisin, käytetään
lämpimämpää, tavallisesti mustaa t. ruskeaa
sarkakauhtanaa (dukesj. Päähineenä käytetään
pyöreää huopahattua tai myös uudenaikaisempaa ven.
lakkia. Pohjoisessa käytetään kesällä suojana
hyttysiä vastaan karjalaisen kukkelin 1.
tsakka-lakin tapaista, hartioille ulottuvaa umpinaista
päähinettä, jonka kasvoaukkoa suojaa tiheä
jouhiverkko. Jalkavarusteisiin, niin miesten kuin
naisten, kuuluu etelässä jalkarievut,
säärivaat-teet ja niinivirsut, harvemmin kengät tai
saappaat; pohjoisempana käytetään enimmäkseen
nahkajalkineita. Naiset käyttävät valkoisten
alusvaatteiden päällä ven. sarafaania (tavallisesti
sininen), paitsi Tserdynin piirikunnassa, jossa
sen sijalla on hame ja ruumiinmukainen röijy.
Naisten päällyskauhtauat ovat samantapaiset
kuin miesten. Tavallisin ja yleisin päähine on
huivi. Permin kuvernementissa käytetään vielä
juhlina samsura nimistä helmikirjailuilla ja
hel-miäisnapeilla koristettua päähinettä, jonka alle
palmikot kerätään. — Talvella ovat pakkasilla
päällysvaatteina käytännössä etelässä
lammas-nahkaturkit ja jalassa huopasaappaat,
pohjoisempana taas poronnahkatamineet: umpinainen, usein
huppukauluksella varustettu alusturkki, mal’it’s’a,
karvapuoli sisäänpäin; väliturkki, parka,
karva-puoli ulospäin; päällysturkki, savik, karvapuoli
ulospäin; porounahkasukat, lipti, karvapuoli
sisäänpäin, ja vyötäreille asti ulottuvat
poron-nahkasaappaat, pinni, karvapuoli ulospäin (kaikki
nämä poronnahkaiset vaatetusesineet ovat
samojedilaista alkuperää). Irrallisena
talvipäähi-neenä käytetään sitäpaitsi pitkillä korvallisilla
varustettua poronnahkaista lakkia. —
Kirjo-kudoksia, jotka suuresti muistuttavat muiden
suomensukuisten kansain vaatekirjauksia,
tavataan lapasissa, sukissa, vöissä, nauhoissa, naisten
paitain olkapäissä ja hihansuissa, sekä miesten
mekkopaitain liepeissä.
Kunnollisia ajoteitä on vielä tänäkin päivänä
s:n laajalla asuma-alueella sangen vähän.
Kesällä käytetään kulkuneuvoina siitä syystä
ei vain jalkoja, ratsuhevosta ja venettä, vaan
myös rekeä, sillä rattaat, varsinkin
nelipyöräiset, ovat valtateistä syrjempänä perin
harvinaiset. Kaskaiden esineiden, niink. esim. hirsien
vedättämistä varten on kesällä käytännössä
eräänlaiset purilaat: kaksi maata laahaavaa puuta,
joiden juurista muodostuneet jyrkästi ylöspäin
kääntyvät tyvipäät yhdistää paju (vedätettävä
lasketaan pajulle). Muutamin seuduin näistä
purilaista on kehittynyt kaksipyöräiset
(oikeammin: kaksikiekkoiset) ajoneuvot lavoineen
lai-toineen. S:n veneet ovat keveitä, yksi- t.
kaksi-lapaisella melalla melottavia haapioita: yhdestä
puusta koverrettuja haaparuuhia, joihin
korokkeeksi on liitetty laudoista yksi- t. kaksikerrok-
siset laiteet. Talven kulkuneuvoja ovat sukset
(vrt. yllä), tavallinen hevosenvedettävä
kuorma-reki sekä (varsinkin Arkangelin
kuvernementissa) nartta (ks. N a r 11 a, jossa kuvia).
Historia. — Vanhin aika.
Permiläisissä kielissä, syrjäänissä ja votjaakissa, tavat
tavista bolgaarilais-tsuvassilaisista lainoista
ainakin osa on siltä ajalta, jolloin permiläiset
vielä (luultavasti Vjatkan kuvernementissa ja
Permin kuvernementin länsiosassa)
muodostivat yhtenäisen kansa- ja kieliyhteyden, s. o.
alkupermiläiseltä ajalta. Koska tsuvassien
esi-isät, " Volgan bolgaarit, luultavasti vasta n.
700 :n tienoilla j. Kr. ilmestyivät Volgan
keski-juoksun varrelle, permiläisten eteläisiksi naa
pureiksi. niin voidaan päättää, että
alkupermi-läinen aika kesti ainakin vielä mainittuun
aikaan. Toiselta puolen osa s:ejä luultavasti
jo ll:nnellä vuosis. asui Vytsegda-joella sekä
Petsoran yläjuoksulla. Näin ollen näyttää toden
näköiseltä, että s:n asteettainen siirtyminen
pohjoiseen päin alkoi suunnilleen 9 :unellä-10 :nnellä
vuosis. Asutuksen leviäminen pohjoisemmaksi
tapahtui pääasiallisesti Kamaa ja sen
yläjuoksun syr.jäjokia myöten, mutta osaksi ehkä myös
lännempänä Vytsegdan syrjäjokea Sysolaa ja
Jugin syrjäjokea Luzaa pitkin. Länteen päin
syrjääniläinen asutus levisi aina Vienajoen
yläjuoksulle asti, minkä huomaamme siitäkin, että
vielä Pyhän Tapanin aikoina, 1300-luvun
lopulla, Kotlas (syrj. Pyras) 1. se kohta, jossa
Vvtsegda laskee Vienajokeen, oli syrjääniläinen
paikkakunta. Tätä tietä s. joutuivat joksikin,
joskin verraten ljrhyeksi . ajaksi suoranaisiin
kosketuksiin Vienajoen varrella asuvien
karjalaisten (venäläisten aikakirjain zavolotsjskaja
tsudjin, skandinaavien kuuluisien b j a r m i e n)
kanssa, mistä syrjäänin kielessä tavattavat kar
jalaiset lainasanatkin ovat todistuksena
(Arkangeli 1. Vienankaupunki on syrjääniksi Kar-dor,
jenka nimen alkuosa varmaankin tarkoittaa
Karjalan kansaa tai maata, jälkiosa taas mer
kitsee ..rantaa", — siis ..Karjalan-ranta", vrt.
ven. Koreljskij here g). 9:nnen vuosis.
loppupuolelta aina 13:nnen vuosis. alkuun asti norja
laiset (ensimäisenä Ottar) tekivät meritse
ryöstöjä kaupparetkiä Vienajoen suuseuduille (ks.
B j a r m a 1 a n t i). Vieläpä on mahdollista, että
norj. kauppiaat kävivät aina s:n maalla asti,
päättäen m. m. siitä, että syrjäänin kieleen on
kulkeutunut pari skaud. lainasanaa. Vallatessaan
Vytsegda- ja Petsora-joet saivat s. haltuunsa
toisen tärkeän, Lännen ja Idän välisen
kauppatien, joka johti Uralin yli Siperiaan ja
Aasian rikkaisiin maihin; entuudestaan heillä
jo ainakin osaksi oli käsissään Kaman
kauppa väylä, joka johti mahtavan
Bolga-rin valtakunnan sydämeen (ks. Bolgaarit).
.Mahdollista on, että osa s:ejä, Kama-joelle
jääneet, maksoi Bolgarille jonkinlaista veroa.
Se alkupermiHiinen kulttuuripohja, jolta s.,
vot-jaakkilaisista veljistään erotessaan, lähtivät, ei
suinkaan enää ollut aivan alkeellinen.
Kielellisten seikkain perustuksella voimme näet päät
tää, että alkupermiläiset tunsivat esim. kaikki
tärkeimmät metallit (raudan, teräksen,
tinan, vasken, hopean, kullan), tärkeimmät
viljelyskasvit (rukiin, vehnän, ohran,
kauran, hampun, herneen, sipulin, humalan) ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
