Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Syrjäänit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
7’Jl
Syrjäänit
793
kotieläimet (hevosen, lehmiin, lampaan,
sian, kauan, mehiläisen, koiran).
Maanviljelyksen ja sen tuotteiden alalta tunnettiin
vielä m. m. aura, äes, riihi, puimavarsta, pohdin,
käsimyjly, seula, kaunat, jauho, suurima,
maltaat, taikina, taikiuakaukalo, leipä, rokka,
jauholiemi, olut, kalja; hampun loukuttaminen
ja harjaaminen, rolitimet; vainio, niitty, h aasia,
aitaus, raja; karjanhoidon ja sen
tuotteiden alalta esim. karjapiha, valjastaminen,
kammitsa, päitset, ohjakset, länget,
kuohitseminen, ruuna; lypsäminen, maito, maitoastia,
kerma, taale, voi, juusto; hunaja, vaha;
taloudessa tärkeistä luonnontuotteista m. m.
suola, rikki, terva, niini;
kotiteollisuuden alalta m. m. kirves, veitsi, tahko, taltta,
höylääminen, lauta; villa, villanpieksin,
harjakset, harja, värttinä, lanka, vyyhdinpuut, niidet,
kutominen, piikkokangas, sarka, huopa,
ompeleminen, rihma, neula, sormustin, paita, kauhtana,
turkki, vyö, jalkavaate, kenkä, virsu, lioitettu
niini, naskali; seppä, raudan karaiseminen,
valinkaava, naula, tulukset; nahka, hihna,
parkitseminen; liima, saippua, lipeä;
rakennuksista ja niiden osista m. m. kota, hirsitupa.
talo, talas, aitta, riihi, ovi, lukko, sarana, salpa,
akkuna, uuni, reppänä; talousesineistä
m. m. pöytä, penkki, istuinpölkkv, vuode, uudin,
seinähylly, purnu, vanne, ruuhi, useanlaisia
koppia ja koreja, laukku, säkki, pussi, huhmar,
kattila, riehtilä, kuppi, lusikka, kauha, ämpäri,
korento, nuija, pärepihti, köysi, kätkyt, nukke,
eräs kielisoitin; kulkuneuvoista lautta,
vene, reki. sukset; kaupanteossa m. m.
kauppatavara, arvioiminen, laskeminen,
mittaaminen, punnitseminen, hinta, osuus, määräaika;
mitoista m. m. vaaksa, kyynärä, syli;
yhteiskunnallisia oloja kuvaavista
käsitteistä mainittakoon linna (kaupunki), kylä,
yhdyskunta, ruhtinas, rikas, köyhä, orja, palkka,
vuokra, vero, arpa, puumerkki, valan
vannominen, sodankäynti; uskonnollisia oloja
kuvaavista: taivaanjumala, paha henki,
syyllisyys, uhri, rukous, pyhä huone, tietäjä, sielu;
muita henkisiä harrastuksia
ilmaisevista: laulaminen, sadunkertominen,
arvuuttami-nen vieläpä jonkunlainen kirjoittaminenkin.
Ylläolevasta selvinnee, että jo alkupermiläiset,
saatikka sitten s., olivat ehtineet hyvän matkan
sivuuttaa varsinaisen metsästäjäkansan kannan.
Mielenkiintoinen on kysymys s:n ja heidän
esi-isiensä, alkupermiläisten, suhteesta siihen
kulttuuriin, jota arkeologit nimittävät
„perma-laiseksi" (ks. P e r m a 1 a i n e n kulttuuri).
. Muinaistieteellinen Perma" käsittää ..Vytsegdan,
Kaman yläjuoksun varren ja seudut keskisen
Uralin kalulen puolen". Hyvin epävarmaa on,
olivatko alkupermiläiset osaksikaan
ajanlaskuamme aikaisempaa ..permalaista"
pronssikautta kannattamassa, koska emme voi
tietää. kuinka kauas pohjoiseen ja itään heidän
äärimiiiset alueensa silloin ulottuivat.
Vanhempaan „permalaiseen" rautakauteen (n. 1-700
j. Kr.), siihen, jolloin ..Kaman-takaisia hopeita"
eniten kertyi turkiksista rikkaaseen „Permaan",
saattoivat sitävastoin kylläkin osaksi (nim.
Kaman varrella) olla osallisina alkupermiläiset.
mutta tuskinpa s., koska s:ejä ei kai siihen
aikaan vielä ollut syntynytkään. Nuorempaa
.,permalaista" rautakautta voimme kyllä sanoa
s:nkin kannattaneen, mutta vain osaksi,
nimittäin Kaman ja Vytsegdan (sekä ylisen Petso
ran?| varsilla. „Permalaisen" pronssi- ja rauta
kauden kulttuurin muut kannattajat ovat
luultavasti olleet osaksi (aikaisemmin)
alku-ugrilaisia (s. o. ostjaakkien, vogulien ja unkarilaisten
esi-isiä), osaksi (myöhemmin) yksityisiä ugri
laisia kansoja, joiden aikaisemmat asuinsijat
todennäköisesti (m. m. eräistä paikannimistäkin
päättäen) ovat olleet ainakin osaksi
,,muinais-tieteellisen Perman" rajojen sisäpuolella.
Novgorodin veronalaisina.
Tärkeiden kauppateiden varsilla asuessaan s. varmaankin
vaurastuivat, mutta herättivät samalla ennen
pitkää mahtavampien naapurien saaliinhimoisen
huomion. V:Ita 1096 on vanhoissa ven. aikakir
joissa tieto, että petsora,laiset, joita useat tut
kijat ovat arvelleet s:ksi, maksoivat veroa
Novgorodille (ks. t.), josta tiedetään, että se
puolestaan ll:nnellä ja 12:nnella vuosis.
maksoi ..petsoralaista veroa" Kiovan suuriruhtinaille.
Petsoralle kävi tie Suhonaa ja Vytsegdaa
pitkin, ja petsoralaisten maan läpi kuljettiin
Jugraa (ks. t.) verottamassa. 12:nnen vuosis.
keskivaiheilta Rostovin-Suzdalin ruhtinaat (esim.
1149 ja 1169) koettivat Novgorodilta riidellä
Petsoran ja Jugran veroa, ja kerrotaanpa
veronalaistenkin, jugralaisten, petsoralaisten ja
„taipaleentakaisten tsuudien" (s. o. Väinäjoen
karjalaisten) saman vuosis. loppupuolella (1187
ja 1193) nousseen ankaraan aseelliseen
vastarintaan. 13:nnen vuosis. alkupuolelta lähtien
taas Rostovin ruhtinaat Ustjugin venäläisten
välityksellä alkoivat tehdä mainittua veroa
riidanalaiseksi. Missä määrin Vytsegdan ja
Kaman varsilla asuskelevat s. olivat osallisina
niissä sotaretkissä, joita tehtiin Bolgarin ja
Rostovin välisissä sodissa esim. vv. 1192, 1217
ja 1220 ja joissa kulkureitteinä olivat Vvtsegda
ja Kama, ei ole tunnettua. — Äskenmainitut
Ustjugin venäläiset olivat luultavasti juuri ne,
jotka kiilana tunkeutuivat s:n ja Vienajoen
karjalaisten väliin siten, että näiden välillä
alkuun päässyt yhteys katkesi. Ustjugin
kaupunki perustettiin 1212, mutta sen ven.
asukkaat olivat siirtyneet sinne eräästä
vanhemmasta ven. siirtolasta, läheisestä Gledenjistä,
jonka perustamisvuotta kuitenkaan ei tunneta.
14:nnen vuosis. alkupuolella Moskovan
ruhtinaiden mahti vähitellen alkaa paisua. Ensin
he alistivat vaikutusvaltansa alle Rostovin ynnä
Ustjugin, ja senjälkeen he rupesivat Novgorodilta
riitelemään Uralin seudun veroja. V. 1332
Moskovan suuriruhtinas suorastaan vaati
Novgorodilta „Kaman-takaisia hopeita" ja v :sta 1386
Novgorodin täytyi ruveta maksamaan veroa
Moskovalle. S:n joutumista Moskovan vallan
vaikutuspiiriin joudutti suuresti Ustjugissa
syntyneet., Rostovissa opin käyneen ja Mosko
vasta tehokasta kannatusta saavan Tapanin
(ks. Tapani Pyhä) toiminta s:n
käännyttämiseksi. Tapanin toiminnan keskuksena oli
Ustjvym. Kun hänen käännytystyönsä menestyi,
asetti Moskova 1383 hänet ..Vanhan Permin",
s. o. Vytsegdan ja sen syrjäjokien Vymin ja
Sysolan syrjääniläisalueiden piispaksi. Tapani
toimi tarmokkaasti myös hiippakuntansa
aineellisten etujen puolesta. Niinpä hän 1385 sai tor-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
