- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
821-822

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Syöpäkakeksia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

821

Syöpäkakeksia—Syövyttäminen

822

sen, joka vihdoin vie kuolemaan, jollei s:ää
ajoissa täydellisesti poisteta tai sen kehittymistä
estetä. S. esiintyy enimmäkseen vanhalla iällä,
asettuen usein sellaisiin ruumiin paikkoihin, joissa
jokin kroonillinen sairaloisuus jo on sille
valmistanut sopivan maaperän. S. voi myöskin ilmetä
lapsissa, kehittyen silloin nopeasti. Solurikas ja
kudokseltaan pehmoisempi s.-muoto kehittyy ’a
kasvaa nopeammin kuin kovempi ja sidekudosta
suuremmassa määrässä sisältävä s. Hoito on
yleensä kirurginen ja tarkoittaa kasvannaisen
ynnä sen mahdollisesti jo turmelemain rauhasten
täydellistä ja mahdollisimman aikaista
poistamista opereeraamalla. Viime aikoina on
hoidettu s:äii myös Röntgen- ja radiumsäteillä,
jotka näyttävät voivan hävittää kasvannaisten
elinvoiman niin, että ne alkavat kutistua ja
estyä kasvussaan. Koska s. on siksi laa
jasti levinnyt tauti, että se melkoisesti lisää
yleistä kuolleisuutta, on useissa sivistysmaissa
viime aikoina ryhdytty yhteistyöhön s:n
tutkimiseksi. V. 1908 perustettiin Heidelbergissa s:n
tutkimista varten kansainvälinen yhdistys, jonka
keskuksena on Berliini. Suomenkin lääkärit ovat
ottaneet osaa näihin pyrkimyksiin. [Ali Krogius,
..Om kräftsvulsterna" (1916)’.]

J/. O-B.

Syöpäkakeksia, syövän (ks. t.) aiheuttama
kakeksia (ks. t.).

Syöpä kali = kaliumhydraatti (ks. t.).

Syöpä natron = natrium h ydraatti
(ks. t.).

Syöstävä ks. K u t o m a t e o 11 i s u u s, palsta
144.

Syöttölaite. 1. Höyrykattiloiden s. on
laite, joka painaa (syöttää) höyrykattilaan vettä,
mikä sitten kiehutetaan höyryksi. Joka
kattilassa tulee olla ainakin 2 s:ta, jotka voivat
toimia toisistaan riippumatta ja joista
kumpikin yksin kykenee syöttämään koko tarvittavan
vesimäärän. S:na käytetään pumppuja ja
injektoreita (ks. n.). Pumput ovat, siihen
tapaan katsoen miten ne saavat liikkeensä,
käsivoimalla käytettäviä käsipumppuja, eri
höyrykoneen käyttämiä höyry- 1.
(höyrylaivoissa) „donkeypumppuja" ja pääkoneen
käyttämiä konepumppuja; jälkimäiset
saavat liikkeensä joko epäkeskon välityksellä
kone-akselista tai välittömästi jostakin
suoraviivaisesti liikkuvasta t. heiluvasta koneenosasta,
kuten ristikappaleesta, luistintangosta tai
ilmapumpun balanssista. Konepumpulla voidaan
syöttää kattilaa ainoastaan silloin kun kone on
käynnissä. — 2. S:ksi sanotaan
kehruuteollisuu-dessa, paperiteollisuudessa y. m. hammastettuja
valsseja, päättömiä, pyörien varassa liikkuvia
hihnoja y. m., joiden tarkoitus on kuljettaa
raaka-ainetta t. puolivalmistetta niihin
koneisiin. joissa ne edelleen jalostetaan. -— 3.
Kaikissa työkoneissa on s., joka saa aikaan
verraten hitaasti tapahtuvan, terän syömis- 1.
leik-kaamisliikkeestä erillään olevan liikkeen terän
ja konesteltavan tvökappaleen välillä siten, että
koko se kappaleen ala saadaan konestetuksi.
mikä kulloinkin halutaan. Esim. raamisahassa s.,
mikä tässä tapauksessa on pari hammastettua
valssia, hitaasti työntää sahattavat tukit y. m.
sahanteriä vastaan, näiden terien liikkuessa
nopeasti ylös alas; sorvissa (ks. t.) s. hitaasti

siirtää terää kannattavaa supportia joko
yhdensuuntaisesti sorvin akselin kaussa (kun
silinterin-muotoinen pinta on sorvattava) t. kohtisuoraan
akselia vastaan (kun on sorvattava suora pinta),
sorvattavan kappaleen pyöriessä sorvin akselin
mukana; höyläkoneessa (ks. t.) s. iskun päässä
siirtää terää kannattavan supportin pienen
matkan sivuttain, konestettavan kappaleen
liikkuessa edestakaisin terän alla; jyrsinkoneessa
(ks. t.) taasen s. hitaasti siirtää koneen pöytään
kiinnitetyn työkappaleen verraten nopeasti
pyörivää jyrsinterää vastaan, j. n. e. Viimemain.
koneissa s:n pääosat ovat supportin läpi kulkeva
litteäkierteinen ruuvi ja sen päässä olevat
hammaspyörät, joihin liike johdetaan koneen
akselista toisten hammaspyörien tai säppilaitteen
avulla. E. 8-a.

Syöttöpumppu, pumppu, jolla syötetään vettä
höyrykattilaan, ks. P u m p p u.

Syöttövalssi ks. Syöttölaite.

Syöttövesi, vesi, mikä jonkinlaisella
syöttölaitteella (ks. t.) puristetaan höyrykattilaan
korvaamaan sitä vesimäärää, mikä höyrynä on
johdettu siitä pois. S:n tulee olla niin puhdasta
kuin mahdollista, sillä veden muuttuessa höyryksi
jäävät kaikki veden mukana seuranneet vieraat
aineet kattilaan, muodostaen siihen likaa ja
mutaa sekä n. s. kattilakiveä (ks. t.). Paras s.
on joki- ja järvivesi, koska se tav. ainoastaan
hyvin vähissä määrin sisältää kattilakiveä
muodostavia aineita; joskus siinä kyllä voi olla
likaa muodostavia savi- ja muta-aiäeita. Suovesi
ei ole sopivaa s:ksi, koska se sisältää
kasvi-happoja, jotka syövät kattilalevyä. Kaivovesi 011
hyvin erilaista, riippuen sen maan laadusta, josta
se otetaan: santamaassa vesi tav. on puhdasta,
sitävastoin kalkin- ja savenpitoisessa maassa
vesi voi sisältää paljonkin kattilakiveä
muodostavia aineita. Varminta on kemiallisesti
tutkituttaa kaivovesi, ennenkuin sitä käytetään s: nä.
Merivesi on kaikkein vähimmin sopivaa s:ksi,
koska se sisältää erilaisia suoloja, etupäässä
keittosuolaa (valtamerissä n. 3%, meidän
rannikoillamme korkeintaan n. 0,«%). Merellä
kulkevissa höyrylaivoissa siitä syystä aina käytetään
pintalauhduttajia, jolloin uudelleen voidaan
syöttää vedeksi lauhtunut höyry kattilaan; se on
kuitenkin sitä ennen puhdistettava rasva-aineista,
jotka ovat joutuneet siihen silinterejä ja luistia
voidellessa.

Edullista on lämmittää s., ennenkuin se
syötetään kattilaan. Tähän tarkoitukseen voidaan
käyttää erilaisia n. s. etulämmittäjiä t.
eeonomi-sereita (ks. t.). E. 8-a.

Syövyttäminen vastaa kaivertamista siinä,
että kemiallisilla aineilla tehdään esineiden
pinnalle samanlaatuisia syvennyksiä, joita
kaiverrettaessa tehdään mekaanisesti. Metallipinta, jolle
svövytyspiirroksia halutaan tehdä, peitetään
syö-vytysnestettä 1. -vettä (ks. t.) kestävällä s y
ö-vytyspohjalla I. -vahalla. Tähän
uurretaan sopivalla piirtimellä kuviot metalliin
saakka, ja uurroksiin kaadetaan
syövytysnes-tettä, joka syövyttää vain paljaan metallipinnan,
jcsta syövytysvaha on raavittu. Syövytysneste
huuhdotaan pois vedellä —ja metallin pinnalle on
muodostunut syviä tai matalia uurroksia,
riippuen siitä, miten kauan syövytysneste on saanut
siihen vaikuttaa. Syövytyspohjana voidaan käyt-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:53:01 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0441.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free