Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Syöpäkakeksia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
823
Syövyttää Syövy tystaide
824
tää sulatettuja seoksia seuraavista aiueista: 2
osaa valkoista vahaa, 2 osaa mastiksia ja 1 osa
asfalttia, tahi 3 osaa valkoista vahaa, 2 osaa
tavallista hartsia 1. kolofoniumia ja 4 osaa asfalt
tia. Juoksevat syövytysvahat ovat yllämainittujen
aineiden eetteri-, kloroformi tai tärpättiliuoksia.
Sianihraa lisäten saadaan tavallisesta kovasta
syövytyspohjasta pehmeä syövytyspohja. vrt.
myös K e m i g r a f i a. S. S.
Syövyttää, muuttaa kappaleen pinta syövytys
1. liuotinaineella, ks. Syövyttäminen ja
Syövytysvesi. S. 8.
Syövytys merkitsee samaa kuin s y ö v y 11 ä
m i n e n t. myöskin syövytys kuva ja
syö-vytystaide (ks. n.).
Syövytysaineet, k a u s t i k a (kreik.
kausti-l.o’8 = polttava), aineet, jotka jouduttuaan jollekin
elävälle kudokselle kuolettavat tai hävittävät
tämän osaksi tai kokonaan. Syövytysaine
hajoittaa kemiallisesti kudoksien elimelliset ainekset,
munanvalkuaisaineet ja sidekudokset, tappaen
solut ja muodostaen useasti ruven näin syntynee
seen haavaan. Tämänlaatuisia aineita ovat esim.
kalium- ja natriumhydraatti, ammoniakki ja
kalkki, väkevä rikkihappo, savuava typpihappo,
suolahappo, jääetikka y. m. Useita
metalliyhdis-tyksiä käytetään myös s:na (corrosiva)
salvojen muodossa. Sellaisia ovat m. m.
arsenikki-trioksidi, elohopeaoksidi, sublimaatti (chloretum
hydrargyricum corrosivum), lapis 1.
hopeanit-raatti, sinkkikloridi, vaskisulfaatti y. m. S. S.
Syövytysaminoniakki ks. Ammoniakki.
Syövytyskuva, hapoilla syövytetystä levystä
tav. paperille painamalla tehty kuva, jolla on
lähinnä piirustuksen kaltainen luonne (ks. S y
ö-vytystaide).
Syövytyskuviot, liuottavien nesteiden
vaikutuksesta kiteisiin muodostuvat säännölliset
syvennykset. S:ssa usein ilmenee negatiivisia
kidemuotoja, ja niistä käy selville kiteen
symmetria-määrä, kaksoisrakenne ja muita
rakenneominaisuuksia. vaikka näitä ei olisikaan näkyvissä itse
kiteen muodossa. P. E.
Syövytystaide (etsaus- 1.
radeeraus-taide) juontaa luultavasti alkunsa Itämailta,
missä sitä jo kaukaisina aikoina käytettiin
aseiden ja kilpien koristamiseen. Euroopassa sen
ensiksi lienevät ottaneet käytäntöön lukko- ja
asesepät sekä senjälkeen kulta- ja hopeasepät.
Vasta 1500 luvulta alkaen rupeavat sitä
käyttämään varsinaisten syövytyskuvapainosten
laatimisessa useat samoihin aikoihin eläneet it. ja
saks. taiteilijat, kuten esim. Parmeggianino.
Veneziano, Mantegna ja Albrecht Diirer, jonka
viimein:n, mikäli tiedetään, aikaisimmin
merkityssä kuvassa on vuosiluku 1512. Noudatettuaan
aluksi vanhemman ja jäykemmän
vaskipiirros-taiteen ilmaisumuotoja s. vapautui niistä
vähitellen, rikastui esityskeinoissaan ja on tullut
enemmän käytetyksi itsenäisten kuvien
luomiseen kuin muiden jäljentämiseen. Sitä ovat
harjoittaneet monet eri aikojen parhaimmat
taiteilijat, joista Rembrandt n. s. „maalari-etsaajana"
(ransk. peintrc-graveur, engl. painter-etcher) on
yhä vieläkin saavuttamaton. S. on nyk. laajalle
levinnyt kaikkiin sivistysmaihin ja on
suhteellisen halpuutensa vuoksi tärkeä tekijä taiteen
yleistyttävänä. Suomessa sen harjoittajista
mainittakoon m. m. L. Sparre, A. Edelfelt, A. Gallén-
Moniotteineii viiva- ja pintasyövytys.
Kallela, E. Järnefelt, P. Halonen, H. Simberg
ja nuoremmista varsinkin H. Tandefelt ja K.
Meriläinen.
S:n tekniikan yksinkertaisin menettelytapa on
seuraava: Tasainen, kiillotettu vaski- t.
sinkki-levy peitetään happoja kestävällä
syövytys-pohjalla (ks. Syövyttäminen), joka
tav. noetaan vahakynttilän savulla, mutta
voidaan myös jättää läpikuultavaksi. Tälle
pohjalle piirretään 1. radeerataan kuva
radeeraus-neulalla. Senjälkeen suoritetaan syövytys siten,
että levy asetetaan erityiseen astiaan
happoliuok-sen 1. svövytysveden (ks. t.) vaikutuksen
alaiseksi, jolloin tämä syöpyy ainoastaan
radeeraus-neulan paljastamiin kohtiin levypinnassa.
Tällaista syövyttämistä sanotaan myös levyn
puret-tamiseksi 1. „kylvyssä" olemiseksi. — Syövytys
tekniikan erikoismenetelmistä mainittakoon:
yksiotteinen happokäsittely, jolloin
levy on vain yhden purettamisen alainen ja
kaikki radeeratut viivat tulevat yhtä syviksi ja
painettaessa yhtä tummiksi;
valööriradee-r a u s, jolloin käytetään useita, jopa
pariakym-mentäkin purettamista suuremman vaihtelun
aikaansaamiseksi syövytyskuvan viivojen
valoisuus- ja tummuusasteissa (valööreissa) ja jolloin
levy osa osalta peitetään syövytyspohjalla eri
liuottamisten („kastamisten") välillä; saman
vaikutuksen tuottaa vähemmällä vaivalla suora
s y ö v y t y s m e n e t e 1 m ä, jolloin
läpikuultavalle pohjalle ja mustanväriseksi hapettuvaa
syövytysnestettä käyttämällä radeerataan ja
puretetaan ensin vain kuvan tummin kohta ja
sitten jatkuvasti yhä vaaleammat kohdat, niin
että aikaisimmin radeerattu kohta tulee
useimman purettamisen alaiseksi ja siten
tummim-maksi; edelliselle läheistä sukua on n. s.
positiivinen eli engl. Seymour Hadenin ensiksi
käyttämä menetelmä, jossa levy sulatetulla
vahalla kiinnitetään koko työn ajaksi
syövytyskau-kalon pohjaan ja, syövvtysnesteen ohuesti peit
täessä levyn, suoritetaan akaatti- t. timanttikär-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
