- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
825-826

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Syövytysvaha ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

825

Syövytysvaha—Szåpåry

826

jellii radeeraus siirtymällä vähitellen kuvan tum
mimmistä kohdista vaaleimpiin. Syövytyksen eri
lajeja ovat m. m. vielä pehmeäpohjasyö
vytys (ransk. vernis muu). jossa piirustetaan
tavallisella lyijykynällä rakeiselle paperille, joka
on pantu sianihraa t. vaseliinia ja asfalttia
sisältävälle syövytyspohjalle, ja
akvatinta-maneeri I. pintasyövytys, jolla
tarkoitetaan pintojen ja eri sävyjen eikä viivojen
syövyttämistä ja jossa levy peitetään huokoisella
syövytyspohjalla (hienoksi jauhettua asfalttia t.
hartsia), mikä antaa painettaessa pehmeän
samettimaisen sävyn. — Syövytettyjen levyjen
värittäminen ja painaminen suoritetaan samoin
kuin vaskipiirroksessa (ks. t.). E. R-r.

Syövytysvaha ks. Syö v y 11 ä m i n e n.

Syövytysvesi (lat. aquu fortis),
syövytettäessä käytetty neste, joka tavallisesti 011
typpihappoa tai suolahappoa, joihin sekoitetaan
muitakin aineita. Typpihappo laimennetaan
tavallisesti n. 3:11a osalla vettä. Tämä kehittää vas
ken pinnalla kaasua ja sen takia ei sitä voi
aina käyttää etsauksia valmistettaessa. Sen
asemesta käytetään Rembrandtin s:tä, jossa on
kaliumkloraattia 4%, suolahappoa 20% ja vettä
76%. Marmoria, sinkkiä ja messinkiä etsataan
I. syövytetään miedolla typpihapolla. Hopean
syövytykseen käytetään väkevämpää typpihappoa.
Kultaa ja norsunluuta syövytettäessä käytetään
s:nä kuningasvettä (ks. t.). Lasia syövytetään
fluorivetyhapolla tai fluorivedyllä, jota saadaan
fluorisälvästä rikkihapon avulla. Terästä
syövytetään tvppihappoisella vaskinitraattiliuoksella.

S. S.

Szabadka fsabatkaj (saks. Maria-Theresiopel),
kaupunki Unkarissa, viljavalla tasangolla
Tonavan ja Tiszan välissä, Bäcs-Bodrogin
komitaa-tissa, monen radan risteyksessä; 94,610 as. (1910,
kuntana; Unkarin kolmas kaupunki), joista
uskonnoltaan 85.445 roomal.-katolista,
kansalli-suudeltaau 55,587 unkarilaista, n. 36,000
serbialaista. — Säännöllisesti rakennettu; Pyhän
Teresian kirkko, oikeuspalatsi, raatihuone,
teatteri y. m. Ylälukio, opettajatarseminaari,
musiikkikoulu, teollisuuskoulu. Harjoitetaan
maanviljelystä (hedelmiä, viiniä, tupakkaa) ja
karjanhoitoa (S. omistaa liki 2,000 km-’ pustaa), karja-,
vuota- ja villakauppaa. Kutomoita. — N. 7 km
S :sta itään (sähköraitiotie) on Palicsin-järvi ja
suosittu kylpypaikka (1,766 kylpyvierasta 1911).
- S. oli jo muinaisajalta huomattava
asutus-ke-kus. Turkkilaisvallan aikana se kokonaan
hävitettiin; alkoi uudelleen kansoittua vasta
Leopold I :n hallitessa. V. 1743 S:sta tuli (nimellä
Szent-M&ria) kaupunki ja 1779 kunink.
vapaakaupunki saaden tällöiu nimekseen Maria-Theresiopel.
S.-nimi tuli viralliseksi vasta 1845.

Szabö, D ä v i d ks. B a r c a f a 1 v i S z a b 6, D.

Szabö, Käroly [sabö käroj] (1824-90), unk.
historioitsija ja bibliografi, v:sta 1873 Unkarin
hi-torian professorina Kolozsvärissa, tutki
unkarilaisten ja Unkarin vanhinta historiaa,
toimittaen tältä alalta useita lähdejulkaisuja sekä
itsenäisiä tutkimuksia, m. m. ,,A magyar vezérek
kora" (»Unkarilaisten johtajaruhtinaiden
aikakausi", 1869). S:n pienemmät hist. tutkielmat
ilmestyivät 1873 koottuina kokoelmateokseen
i.Sz. K. kisebb történelmi munkåi". Erittäin
arvokas on S:n bibliografinen julkaisu »Régi

magyar könyvtär", jonka I osa (1879) sisältää
1531-1711 ilmestyneiden unkarinkielisten
painotuotteiden luettelon, II osa (1885) muunkieliset
Unkarissa 1473-1711 ilmestyneet ja III, 1 osa
(jonka A. Hellebrandt täydensi ja julkaisi 1896)
unk. tekijäin ulkomailla ulkomaankielellä
ilmestyneet painotuotteet. Y. W.

Szabolcska, M i h ä 1 y [saboltska mihäj]
(s. 1862), unk. protestanttinen pappi ja
runoilija, jonka puhdas- ja syvätunteinen,
koruton ja aitounk. lyriikka on saavuttanut suurta
suosiota, liunojulkaisuja: »Ivöltemények"
(»Runoelmia", 1891), „Hangulatok" (»Tunnelmia".
1894), »Ujabb versek" (»Uudempia säkeitä",
1898).

Szädeczky, La jos [südetski lajosj (s. 1859),
unk. historioitsija, v:sta 1891 Unkarin historian
professorina Kolozsvåriu yliopistossa; hänen
lukuisista julkaisuistaan, jotka suureksi osaksi
koskevat Siebenbürgenin ja székelyläisten
historiaa, mainittakoon: »Istvän Bäthoryn valinta
Puolan kuninkaaksi" (1889), »Habsburgien
pyrkimykset Puolan kuninkuuteen 16:nnella vuosis."
(1892), »Székelyläisten kronikka" (1905),
»Széke-lyläisen sotilasrajan järjestely" (1908).

Szalay, Läszlö [salai läslö] (1813-64), unk.
oikeusoppinut, valtiomies ja historioitsija,
opiskeli aluksi laajasti ja perusteellisesti lakitiedettä,
oikeusfilosofiaa ja taloustiedettä; antautui
myöhemmin (v:sta 1844) julkisen sanan
palvelukseen, ottaen »Pesti hirlap"in toimittajana ja
avustajana tehokkaasti osaa valtiolliseen
taisteluun sekä yhteiskunnalliseen ja hallinnolliseen
uudistustyöhön. V. 1843 hänestä tuli
valtiopäivä-mies ja 1848 Unkarin hallitus lähetti hänet
Frankfurtiin selvittelemään ja järjestelemään
Unkarin ja Saksan välisiä suhteita, missä
toimessa hän sittemmin kävi myös Pariisissa ja
Lontoossa. Jäätyään tälle matkalleen
maanpakolaisena S. ryhtyi kirjoittamaan suurta Unkarin
historiaa, jolla objektiivisuutensa,
kriitillisyy-teusä ja asiallisuutensa tähden on perustava
merkitys unk. historiankirjoituksessa (»Magyarorszäg
története", I-VI, 1-3, 1851-62; myös saks., 3 os.,
1866-75). Palattuaan 1855 kotimaahansa S.
jälleen suurella innolla ryhtyi valtiolliseen ja
tieteelliseen toimintaansa, ottaen v:sta 1861 osaa
valtiopäivätyöhön ja julkaisten suuren joukon
arvokkaita tutkimuksia kotimaisen historian,
talous-, oikeus- ja valtiotieteen sekä politiikan
alalta. [Flegler, »Erinnerungen an Ladislaus von
Szalay" (1866).] Y. W.

Szamos [samos], joki Itä-Unkarissa,
suurimmaksi osaksi Siebenbürgenissä, Tiszan lisäjoki
vas» alkaa kahdesta, K i s-S. (Pieni-S.: alkaa
kaksihaaraisena, Meleg-S. ja llideg-S» Biharin
vuoristossa, virtaa ensin koillista, sitten
pohjoista kohden) ja Nagy-S. (Iso-S.; alkaa Rodnan
vuoristosta Karpaateilta, lähellä Galitsian rajaa,
virtaa läntistä pääsuuntaa) nimisestä lähdejoesta,
jotka yhtyvät Désin luona, jonka jälkeen joki
virtaa länteen, pohjoiseen ja, päästyään tasangolle,
luoteiseen, sekä laskee Szatmärin komitaatin
luo-teisrajalla Tiszaan; 500 km. Lauttauskelpoinen
Szatmär-N6metin alapuolelta alkaen. Suurimmat
lisäjoet: Almäs, Ivraszna vas» Läpos oik.

Szäpäry, Gyula [säpäri djula/ (1832-1905),
unk. valtiomies, valittiin 1861 valtiopäiville,
kuului Deäkin kannattajiin ja otti 1865-67 tehokasta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0443.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free