Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Szilágyi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Szovåta—Sädekehä
836
pääkaupunki, Rfi.li aan laskevain Gyöngyös ja
Perint uimisten pienten jokien varrella, monen
radan risteyksessä; 30,947 as. (1910; unkarilaisia
ja saksalaisia, enimmäkseen roomal.-katolisia).—
Kaunis, renesanssityylineu tuomiokirkko,
fransiskaani- ja dominikaaniluostari, piispaupalatsi.
komitaatintalo, raatihuone, runoilija Berzsenyi’ri
ja ministeri Horvfithin muistopatsaat. Ylälukio,
seminaari, hengellinen koulu;
muinaismuisto-museo, teatteri. Roomal.-katolisen piispan istuin.
— Suuret rautatienkonepajat, kone-, sementti-,
mylly-, etikka- y. m. teollisuutta. — S. on roomal.
Xavaria I. Sahuria nimisen kaupungin paikalla,
josta on löydetty paljo muistomerkkejä
(riemu-portti, amfiteatteri y. m.).
Szovåta [soväta], kylä ja kylpylä Unkarissa
Siebenbürgenissä, Maros-Tordan komitaatissa,
Küküllöszeg-Parajdiu paikallisradan varrella,
n. 3,000 as. Laajahkoon suola-alueeseen kuuluvassa
S:ssa on sangen omituisia
suolavuorimuodostu-mia sekä luonnonkauniita suolajärviä, joista
yhdessä vesi kesäisin on kuumaa. Paljon
huviloita. Suosittu kylpylaitos on nykyään valtion
hallussa.
Szujski fs-], Jözef (1835-83), puol.
historioitsija ja näytelmänkirjoittaja; oli Galitsian
maa-päivien ja Itävallan herrainhuoneen jäsen;
tuli 1869 Puolan historian professoriksi
Krakovaan; julkaisi useita Puolan keskiajan historian
lähteitä, kronikoita y. m. Kirjoittamassaan
Puolan historiassa „Dzije Polski" (1880) hän
edustaa sitä uutta käsitystä, että Puolan valtakunnan
kukistuminen ei ole luettava yksinomaan uiko
valtoin syyksi; julkaisi myöskin runoelmia,
kertomuksia ja historiallisia näytelmiä, „Maryna
Mniszchowna" y. m. J. F.
Såltin [solti’n], Alexandra Theodora
(1837-1916), ks. F r o s t e r u s-S å 1 t i n.
Säbbskär ks. Säppi.
Säckingen [zekirjon], kaupunki
Lounais-Sak-sassa, Etelä-Badenissa, Reinin oik. rannalla
Sveitsin rajalla (yli silta), ratojen risteyksessä;
4,223 as. (1905), enimmäkseen roomal.-katolisia.
—■ Vanha Pyhän Hilariuksen kirkko, Schönaun
linna, runoilija v. Seheffelin muistopatsas.
Terveyslähteitä. — Silkki- ja puuvilla- y. m.
teollisuutta. — S. syntyi 522 per. luostarin ympärille.
Säde. 1. Matern., ympyrän keskipisteen ja sen
kehällä olevan pisteen yhdistysjana tai pallon
keskipisteen ja sen pinnalla olevan pisteen
yhdistysjana. — 2. Fys. Suora viiva, jota
myöten ääni-, valo-, lämpö-, kem. v. m. aallot
leviävät.
Säde-eläimet 1. s ä d e j a 1 k a i s e t
(Radiolaria), juurijalkaisten (Rhizopoda) korkein ryhmä,
perusmuodoltaan pallomaisia, mutta usein
muunkin muotoisia, esim. levymäisiä, kypärimäisiä
j. n. e. pieniä alkueläimiä. Niiden rakenne on
johdettavissa aurinkoeläimillä (Ileliozoa)
tavattavasta tyypistä. Kehitys on jatkunut
viimemainittuja pitemmälle m. m. siinä, että
ruumiin keskiosa on erilaistunut yhden t.
useampia tumia sisältäväksi keskikoteloksi.
jota päällystävässä ketossa on joko suuri joukko
hienoja huokoskanavia tai harvalukuisempia
aukkoja. Näiden kautta keskikotelou alkulima on
yhteydessä ulkopuolisen, tumattoman
alkulima-kerroksen kanssa, jota päällystää hyytelömäinen
Sfide-elainten rankoja.
kiinteämpi kerros. Alkuliman joka suuntaan
ulospäin lähettämät valejalat ovat ohuet,
rihma-maiset kuten aurinkoeläimillä. Useimmilla sillä
on piihappoinen ranka, muodoltaan ja
rakenteeltaan erittäin vaihteleva, yleensä tavattoman
siro, sopusuhtainen ja kaunis, usein suureksi
osaksi hienojen neulasien muodostama, toisilla
taas verkkomainen t. m. s., monenlaisilla
kellumista helpottavilla lisäkkeillä varustettu (vrt.
kuvaa). S:n kuten useiden muiden alkueläinten
sisässä on usein n. s. keltaisia soluja, leviä, joiden
arvellaan elävän symbioosissa (ks. t.) isäntänsä
kanssa. Suvutou lisääntyminen tapahtunee
tavallisen kahtiajaon t. parveiluitiöiden välityksellä.
Suvullista lisääntymistä ei tunneta, mutta
esiintyy ilmeisesti erilaisten parveiluitiöiden yhtymi
senä, näitä on nim. useilla lajeilla huomattu
kahdenlaisia. S:n tärkein osa on ilmeisesti
keski-kotelo, se voi regeneroida muut osat ja siitä
syntyvät parveiluitiöt. — S:iä tunnetaan useita
tuhansia lajeja, kaikki merissä, etenkin lampi
-mämmissä, vapaasti elävinä pinnalta aina
5,000 m:n syvyyteen saakka. Kuoret ovat hyvin
säilyviä ja tavataan suurin joukoin erinäisissä
syvänmerenkerrostumissa. Bretagnen piiliuskeissa
esiintyvät Spumellaarit kuuluvat
vanhimpiin tunnettuihin fossiileihin. I. V-s.
Sädehoito ks. R a d i o t e r a p i a.
Sädejalkaiset ks. S ä d e-e 1 ä i m e t.
Sädekehä. 1. Valo-ilraiö, joka syntyy sumuisella
säällä, kun aurinko on alhaalla taivaalla. Jos
henkilö seisoo esim. korkealla vuorenhuipulla,
niin ettei ole ympäröiviä esteitä, niin voi alhaalla
oleva aurinko luoda hänestä vain
havainnontekijälle itselleen selvästi huomattavissa olevan jätti-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
