Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähkökone
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
863 Sähkökone
878
sev at nimittäin magneetteihinsa tasavirtaa. Tar
vittava tasavirta voidaan myöskin ottaa
kokonaan erillään olevasta koneesta,
akkumulaattori-patterista, tai toisinaan, kun vaihtovirtakoneen
ankkuri on pyörivä, itse koneesta yhdistämällä
ankkurikäämitys sekä liukurenkaisiin että
kom-mutaattoriin. Edellisistä johdetaan silloin
harjojen avulla vaihtovirta ulos ja jälkimäisistä
tasavirta magnetisoimiskäämitykseen. On
rakennettu sellaisiakin vaihtovirtakoneita, joissa sekä
ankkuri- että magnetisoimiskäämitys on
paikoillaan ja ainoastaan rautasydän liikkuu (M o
r-dey’n kone). Ne eivät kuitenkaan ole
saavuttaneet suurtakaan merkitystä.
Erittäin suuren käytännön ovat saavuttaneet
vaihtovirta-turbogeneraattorit,
jotka kytketään suoraan höyryturbiinin akseliin.
Kuva 54 esittää tällaisen koneen staattoria. Siitä
käy selville kuinka lujasti vyyhtien päät ovat
tuetut. Kuva 55 taaskin esittää roottoria (ks.
alempana) puolivalmiina ja kuva 56 täysin
valmiina. Saman akselin päässä on myöskin
mague-tisoimiskoneen ankkuri.
(Kiertovirta-höyrytu–biinigeneraattorien kokonaiskuvia ks. kirj.
Sähkölaitos.
Vaihtovirtageneraattorienkin samoin kuin
tasa-virtageneraattorien jännitys ylimalkaan vaihtelee
kuormituksen vaihdellessa. Sentäliden on
näissäkin käytettävä magnetisoimisvirtapiirin
säätövastusta jännityksen säätämiseksi. Syynä
jännityksen vaihteluun on jännityshäviö itse
ankkuri-käämityksessä, itseinduktsioni sekä
ankkuri-reaktsioni. Kun virta on, kuten tavallisesti, jää
nyt jännityksestä jälkeen, s. o. kun vaihesiirto
on positiivinen, aiheuttavat kaikki kolme
äsken-mainittua seikkaa yhdessä jännityksen laskun;
kun vaihesiirto taaskin on negatiivinen, kuten
joskus voi tapahtua, voi ankkurireaktsioni
nostaa jännitystä. Jotta generaattorissa jännityksen
vaihtelut olisivat mahdollisimman pieniä, tulee
raudan olla magneettisesti hyvin kyllästettyä,
ilmaraon suuri sekä magneettisen hajaannuksen
pieni.
Jos vaihtovirtageneraattoriin johdetaan virtaa
ulkoapäin, niin se voi käydä moottorina.
Se ei kuitenkaan lähde itsestään käymään, vaan
sille täytyy antaa muulla tavalla vaihtovirran
jaksolukua vastaava nopeus, jonka jälkeen se
verkkoon kytkettynä jatkaa liikettään
kuormituksen vaihdellessakin tällä n. s.
synkronisella 1. tasatahtisella nopeudella, joka
saadaan yhtälöstä
HO. (!
P ’
jossa n on kierrosluku minuutissa, c
vaihtovirran jaksoluku sekunnissa ja p napaparien luku.
Tällaista moottoria nimitetään sentäliden s y
u-kroni- 1. tas a tahtimoot toriksi. Sitä
käytetään verraten vähän ja silloinkin vain
suuremmissa sähkölaitoksissa, kun tahdotaan
käyttää hyväksi sitä ominaisuutta, että se,
magne-tisoimisvirtaa lisäämällä, saadaan käymään
negatiivisella vaihesiirrolla, joka voi tasata muutoin
verkossa vallitsevan positiivisen vaihesiirron.
Tavallisempia ovat asynkroniset 1.
epätahtiset moottorit, jotka puolestaan voidaan
jakaa kahteen osaan: a) i n d u k t s i o n i m o o
t-toreihin ja b) vaihtovirtako mm
u-taattorimoottoreihin. Asynkronimootto-
reista puhuttaessa tarkoitetaan useimmiten
induktsionimoottoreita. Induktsionimoottorit
tulevat kysymykseen pääasiallisesti useampivaiheisia
virtoja käytettäessä. Niillä voidaan nimittäin
saada syntymään n. s. pyörivä 1. kiertävä
magneettinen kenttä, s. o. kenttä, joka
aina säilyttää voimakkuutensa samana, mutta
muuttaa alinomaan suuntaansa kiertäen
määrätyllä nopeudella yhtäälle päin. Kiertävän kentän
synnyttää tavallisesti ulkopuolinen osa, s
taatto ri 1. seisoja, joka on rakenteeltaan
samantapainen kuin sisänapasynkronikoneissakin.
Staat-torikäämitystä nimitetään myös
primäärikäämi-tykseksi. Staattoriu sisälle asetetaan
mahdollisimman pienellä ilmaraolla siitä eroitettu roottori
1. p y ö r i j ä. Se on rummun muotoinen ja
valmistetaan päällekkäin ladotuista rautalevyistä, joiden
ulkoreuna on varustettu reijillä tai urilla. Näi
hin asetetaan käämitys, joka pienemmissä
moottoreissa on suorayhdistys- 1. h ä k k i k ä
ä-m i t y s, suuremmissa taaskin vaihekäämi
t y s. Häkkikäämityksen muodostavat urissa
olevat vaskikiskot, joiden päät ovat keskenään
vaski renkailla yhdistetyt. Vaihekäämityksen va
paat päät (tavallisesti 3) viedään akselille
kiinnitettyihin liukurenkaisiin. Kun roottorijokdot
leikkaavat kiertävän kentän voimaviivoja, indusee
rautuu niissä virtoja, jotka koettavat saada
moottorin pyörimään samaan suuntaan kuin
kenttäkin ja yhtä nopeasti kuin se. Roottorin nopeus
on kuitenkin aina synkronista hiukan pienempi
(siitä nimi asynkroninen) ja jättämä kasvaa
kuormituksen kasvaessa, niin että se moottorin
ollessa täysin kuormitettu nousee keskimäärin
5%:iin. Jättämä on = ’ " 100 %, jos ni ou
kiertävän kentän kierrosluku (= synkroninen
kier-60. c
rosluku =—— ks. palsta 877) ja n roottorin
kierrosluku. Häkkikäämitystä käytetään vain
pienissä moottoreissa. Suuremmissa tulisi
virta-sysäys käyntiinpanohetkellä liian suuri, jonka
tähden niissä käytetään vailiekäämitystä
liuku-renkaineen. Harjojen väliin kytketään silloin
käyntiinpanovastus, kuten kuva 57 esittää.
Vastus kytketään vähitellen pois, niin että
roottori-käämitys moottorin varsinaisesti työskennellessä
on suoraan yhdistetty (lyhyestisuljettu). Kuva 58
näyttää pienen kolmivaiheisen häkkiroottorilla
varustetun iuduktsionimoottorin hajallaan, kuva 59
taaskin suuremman liukurengasroottorilla
varustetun moottorin. Vaihtovirtainduktsionimoottorit
ovat saavuttaneet hyvin suuren käytännön yksin
kertaisuutensa ja käyttövarmuutensa takia.
Sitäpaitsi niiden nopeus on verraten tasainen, ja
niitä voidaan rakentaa korkeajännityksisiäkin.
Vikana niissä tosin on se, että ne aikaansaavat
vaihesiirron ja että niiden nopeutta on vaikea
säätää. Vaihesiirron pienentämiseksi käytetään
tosin, vaikka ei yleisesti, useitakin
kompen-satsionikeinoja, esim. johdetaan roottoriinkin
vaihtovirtaa ulkoapäin (II e y 1 a n d ja Latour)
tai tasavirtaa (n. s. autosynkroniset
moottorit). Jos asynkronisen
iuduktsionimootto-riu nopeus nostetaan jollakin tavalla synkronista
nopeutta suuremmaksi, voi se au taa virtaa, siis
toimia generaattorina
(asynkronigene-raattori). — Induktsionimoottoreita
käytetään invös yksivaiheiselle virralle, vaikka ne
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
