Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähkökulkuneuvot - Sähkökuviot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
881
Sähkökuviot—Sähkölaitos
882
kulkuneuvoja tietenkiüin voida käyttää muualla
kuin siellä, missä 011 olemassa tätä tarkoitusta
varten etukäteen asetettuja sähköjohtoja. Tähän
ryhmään kuuluvat etupäässä suurin osa
varsinaisia säliköraitioteitä ja sähkö ratoja
(ks. t.), niutta kuvattua järjestelmää voidaan
myöskin sovittaa käytäntöön raiteettomilla teillä
kulkeviin s:hin vaikkakaan näiden levikki ja
merkitys toistaiseksi ei ole suuri. — 2. S., jotka
varatun akkuuiulaattoriparistou muodossa
kuljettavat mukanansa sähkökemiallisen energia
lähteen. Näiden tärkein edustaja lienee
sähkö-automobiili (ks. Automobiili), joka
etenkin muutamissa suurkaupungeissa on voitta
nut yhä enemmän jalansijaa sekä kuormanajon
että henkilökuljetuksen alalla, ollen esim.
paikoittain ainoa suosittu vuokra-automobiilityyppi.
Myöskin akkumulaattorivaunuilla ja
Akkumulaattori veturi.
-vetureilla on suuri merkitys tehdas-,
kenttä-ja etenkin kaivosradoilla (kuva) sekä muutamilla
rautateillä, esim. liikenteen välittäjinä pienillä,
jostakin pääradasta haarautuvilla sivuradoilla,
tarkastusvaunuina pääradoilla y. m. Vihdoin
kuuluvat tähän ryhmään enimmäkseen
vuokraveneinä huvittelua varten käytetyt sähkö
veneet. — 3. Kulkuneuvot, jotka kuljettavat
mukanansa energialähteen polttoainevaraston
muodossa sekä koneiston, jonka avulla
polttoaineen kemiallinen energia voidaan muuttaa
sähköenergiaksi. Näissä siis sähkön käyttö
rajoittuu käyttövoiman siirtämiseen varsinaisesta
voimakoneesta käyttöakseliin. Tätä järjestelmää
käytetään joskus rautatie- ja automobiilialalla
sekä myöskin aluksissa. Viimemainituista 011
erittäin mainittava vedenalaiset alukset. Nämä
ovat, paitsi sähkömoottoreilla, poikkeuksetta
varustetut sekä akkumulaattoriparistolla, jota
käytetään veden alla kulkiessa, että
polttomoottorien (ks. t.) käyttämillä sähkögeneraattoreilla,
jotka otetaan käytäntöön veden pinnalla
kulkiessa sekä akkumulaattoreja varattaessa.
G. M. N.
Sähkökuviot ks. Sähköpurkaus.
Sähkökylpy, sähkön käyttäminen kylvyn
muodossa. Slonopolaarisissa s:issä on toinen
elektrodi (anodi t. katodi) vedessä ja toiseen, kuten
esim. ammeen yli asetettuun tankoon, kylpijä
tarttuu käsin. Yleisemmin käytetään
dipolaari-sia s:jä, jolloin molemmat elektrodit ovat
vedessä. Vesi pehmittää ihon orvaskettä, joka eni
ten vastustaa sähkön tunkeutumista ihoon, ja
siten suhteellisesti suuret sähkömäärät veden
välityksellä pääsevät tasaisesti ruumiiseen. Jos virta
on galvaaninen, järjestetään aina poolit sen
mukaan, millainen vaikutus, tyynnyttäväkö vai
kiihottava, tahdotaan saada aikaan. Yleisimmin
Nelikaukalosähküky]py (Vierzellenbad).
näkyy nykyisin olevan käytännössä S:jä
annettaessa sinusoidaalinen sähkövirta, joka
tuntuu verraten miellyttävältä ja ollen
vaihtovirta vaikuttaa edullisesti etupäässä verenkier
toon ja aineenvaihdokseen. Sairastapauksissa,
joissa yleinen sähköttäminen tulee kysymykseen,
ovat s :t erittäin sopivia. Sellaisia ovat. paitsi
jo mainittuja, yleinen hermostuneisuus,
sydänviat, struuma-myrkytys, verisuonien
kalkkiutuminen ja orgaaniset hermosairaudet.
Halvauksissa ja lihaskuihtumisissa käytetään
menestyksellä s:jä siten, että johtoihin liitetään virran
katkaisija,
jolloin
lihastoiminta ja
hermoärsy
tys tulevat [-voimakkaammiksi.-]
{+voimak-
kaammiksi.+}
Tämän voi
järjestää [-paikallisestikin mono-polaarisesti-]
{+paikallises-
tikin mono-
polaarisesti+}
t.
dipolaari-sesti. Yleisesti voidaan ’
sitä myös’
sovelluttaa [-laihdutus-hoitoon.-]
{+laihdutus-
hoitoon.+} —
S :jen
koneistoon kuuluu
virransynnyttäjä jolitoineen ja erilaisine
elektro-deineen eri ammeita varten. Ammeet ovat
sähköä johtamattomasta aineesta, posliinista,
fajanssista, puusta t. m. s. Eniten ovat käytännössä
nelikaukalo-s:t (Vierzellenbad), joista helposti
saadaan kaksikaukalo-s., sähköistumakylvyt ja
myös kokokylvyt mainituissa muodoissa.
[Borut-tau-Mann, „Handbuch der gesamten
medizi-nischen Anwendungen der Elektrizität";
Stru-bel, „Das Wechselstrombad".] K. T.
Sähkökärki 1. elektrodi (kreik. ëlektron,
ks. t., ja hodo’s = tie), metallilanka, jonka läpi
sähkövirta johdetaan nesteeseen (tai kaasuun).
Sitä s:eä, josta positiivinen virta kulkee
nesteeseen, Faraday sanoi anodiksi, ja negatiivista
s:eä katodiksi, vrt. Elektrolyysi.
Sähkölaitos on voimalaitos, jossa kehitetään
sähkövirtaa voimalaitokseen liitettyjen johtojen
(ks. Sähkövirran jakojärjestelmät)
välityksellä johdettavaksi kulutuspaikkoihin ja
käytettäväksi joko valaistus-, käyttövoima- tai
teollisuustarkoituksiin tai — kuten useimmiten
on laita -—- kaikkia näitä tarpeita varten.
Jos s:n virtaa kulutetaan pääasiassa
valaistus-tarkoituksiin, voidaan s:ta nimittää
vallis-tuslaitok.seksi, jos taas voimavirta
muodostaa pääkulutuksen, sanotaan laitosta
voimalaitokseksi. Tyypillinen ero valaistus- ja
voimalaitoksen välillä on kuormituksen
vaihteluissa. Edellisissä laitoksissa kuormitus
vaihtelee suuresti vuorokauden eri aikoina ja
vuorokautiset vaihtelut taas vuodenaikojen mukaan
(kuva 1). Jälkimäisissä kuormitus on jotenkin
tasainen eikä ero vuodenaikojenkaan välillä ole
erikoisemmin huomattavissa. —Useimmat s:t
kuitenkin jakavat virtaa kaikenlaisiin tarkoituksiin.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
