Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähköliikeoppi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
907 Sähkölämmitys
90
myöskin liian pienen vastuksen kautta.
Lyhyt-sulku aiheuttaa silloin suuren virransyöksyn
johdossa ja virranvoiman suuruus (Ohmin lain
unikaan) riippuu johtojen välisestä jännityserosta
ja virtapiirin vastuksesta. Kun virtapiirin
vastus yleensä on pieni kysymyksessä olevaan
jännitykseen verraten, voi johto tällöin tulla
ylikuormitetuksi, niin että se alkaa hehkua, voipa
sulaakin, jolloin tietysti tulenvaara on tarjolla.
Niiden vahinkojen estämiseksi, joita johtojen
liikakuormitus voi aikaansaada, 011 johdot
sääntöjen mukaan varustettava n. s. varolukoilla I.
varmuuslaitteilla. ks. Sähköteknilliset
varmuus- ja v a r o 1 a i t t e e t. A. il-io.
Sähkölämmitys. Sähköenergia voidaan
sangen helposti ja yksinkertaisesti muuttaa
lämpöenergiaksi; oikeastaan ei voidakkaan täydellisesti
välttää tällaisen muutoksen tapahtumista
sähköenergiaa kehitettäessä tai paikasta toiseen
johdettaessa. Niinpian kuin sähkövirta I (lausuttu
ampereissa) kulkee johtovastuksen K (lausuttu
ohmeissa) läpi t sekunnin aikana, syntyy
säh-könjohtajassa lämpö (ks. J o u 1 e n-1 a k i), jonka
suuruus on L - 0,nRPt grammakaloria, 1. koska
Ohmin lain mukaan J = L = 0,nEIt gramma-
kaloria, jolloin E on vastuksessa kulutettu
sähkömotorinen voima 1. jännityshäviö (lausuttu
volteissa). Kutakin johto vastuksessa
kulutettua sähköenergiamäärää vastaa siis tarkoin
määritelty lämpömäärä. Ylläolevan yhtälön
mukaan 1 kilowattitunti = 864
kilogramma-kaloria 1. teknillistä lämpöyksikköä, ja kun
sähköenergiankulutus voidaan saattaa mihin
arvoon hyvänsä sopivasti valitsemalla
johtovastuksen suuruus, voidaan täten myöskin
synnyttää mielivaltainen lämpömäärä, edellyttäen että
vastaava sähköenergiamäärä 011 käytettävissä.
Paitsi sähkölampuissa (vrt. t.) käytetään
sähkövirran lämpövaikutusta moninaisissa lämmitys-,
keitto-, sulatus- y. m. -kojeissa.
Lämmityskappa-leet (= johte vastukset) ovat laadultaan ja
rakenteeltaan kovin erilaisia. Missä ei vaadita ylen
korkeata lämpötilaa käytetään kuitenkin
enimmäkseen nikkeliseoslankaa t. -nauhaa, joka
ympäröidään tulenkestävällä eristysaineella
(katinkulta, emalji, lasihelmet, asbesti, erinäiset
massat y. m.); korkeampaa lämpöä vaativissa
lämpö-kojeissa tulee katinkultaliuskaan polttamalla
painettu jalometallikerros kysymykseen tai
käytetään siliciumilla kyllästettyä hiiltä 1. siliittiä
puikon muodossa (kestää n. 1700° C).
Sulatusuuneissa toimii useimmiten sulatettava metalli
johtovastuksena, samaten hitsattavat kappaleet
sähköhitsilaitteissa, tai kuumennetaan
kyseessä-olevat kappaleet sähkövalokaaren avulla.
1. Il u o n e e n 1 ä m m i t v s sähkön avulla ei
toistaiseksi ole levinnyt laajallekaan, eikä sähköä
todennäköisesti koskaan yleisesti otettane
käytäntöön kotien varsinaisena lämmönlähteenä
(lukuunottamatta. paikkakuntia, missä vesivoimaa
on saatavissa erittäin edullisilla ehdoilla), ellei
keksitä uusia, monin verroin taloudellisempia
lämpömoottoreja kuin nyk. höyrykoneet ja
-turbiinit, joiden yleinen hyötysuhde, s. o. kehitetyn
sähköenergiamäärän suhde käytetyn polttoaineen
todelliseen energia-arvoon, on ainoastaan 8-15%.
Vaikka itse lämmityskojeen hyötysuhde onkin
ihanteellinen, ei siis uudenaikaisimmassakaan
höyryturbiini-sähkölaitoksessa käytetyn
polttoaineen lämpöarvosta mitenkään voida
hyödyllisesti käyttää sähkölämpönä enempää kuin 15%.
Sitävastoin tavallisessa uunissa käytetyn
polttoaineen lämpöarvosta keskimäärin lähes puolet,
keskuslämmitysjärjestelmissä suurempikin osa,
tulee huoneiden hyväksi. Yleinen, jatkuva
lämmittäminen käy siis edulliseksi kuluttajalle
ainoastaan siinä tapauksessa, että sähköenergian
hinta on korkeintaan 1-3 p. kilowattitunnilta.
Sähköläinmityskojeiden monet ihanteelliset
ominaisuudet: ehdoton siisteys, mukava säätö sekä
lämpömäärään että lämmitysaikaan nähden, pieni
tila, siirrettävyys, vaarattomuus ja se seikka,
etteivät ne kehitä ollenkaan polttokaasuja eikä
muita polttotuotteita, tekevät kuitenkin
sähkön käytön lämmitystarkoituksiinkin edulliseksi
useissa erikoistapauksissa, kuten kirkkojen,
kokoushuoneiden, raitiovaunujen ja kesäasuntojen
lämmittämisessä sekä myöskin yleensä vara- ja
lisälämmönlähteenä kodeissa. Kuvat 1-3 esittävät
erimallisia sähkökamiineja; 1 :sen kuvan
esittämässä käytetään lämmityskappaleena suuria,
eri-koisrakenteisia hiililankahehkulamppuja, 2;8l’D
kuvan esittämässä asbestikudokseen kätkettyjä
vastusmetallilankoja (kuvassa näkyy ainoastaan
lävistetty peltinen suojus), 3 :nnen kuvan
esittämässä vuolukiveen asetettuja silundum- 1.
siliitti-puikkoja. Vuolukivikamiinit ovat pääasiallisesti
aiotut käytettäviksi siellä, niissä jonakin
vuorokauden aikana (tav. öisin) virtaa on halvalla
saatavissa; niihin varataan silloin lämpöä, jota
uunit sitten vähitellen säteilevät.
2. Sähköllä keittäminen ei
toistaiseksi ole saavuttanut huomattavaa merkitystä
käytännössä, mutta on syytä otaksua, että se
tulevaisuudessa, sähkökeittokojeiden kehityttyä ja
sähkölaitosten kiinnitettyä enemmän huomiota
tähän kuuluviin tariffikysymyksiin, voi käydä
varsin yleiseksi. Ruuan valmistukseen nim. ei
tarvita ylen suuria lämpömääriä; suuri
polttoaineenkulutus keittiöissä riippuu pääasiallisesti
halko-hellan erinomaisen huonosta vaikutustehosta :
suurin osa lämpöä menee polttokaasujen mukana
ulos, osa kuluu keittiön lämmittämiseen, ja
ainoastaan mitättömän pieni prosenttimäärä
tulee käytetyksi päätarkoitukseen, ruoka-aineiden
lämmittämiseen. Vaikka hellan rakennetta jäsen
mukana taloudellista edukkuutta voitaneenkin
tuntuvasti parantaa, niin se tässä suhteessa
kuitenkin aina pysynee verraten epätyydyttävänä.
Sitävastoin on mahdollista siirtää sähköllä
kehitetty lämpö miltei kokonaan lämmitettävään
ruokaan, esim. asettamalla lämpöelementit itse
keittoastiaan ja mikäli mahdollista vielä varustamalla
tämä lämmöneristyksellä (esim. n. s.
keittolaati-kon tapaan). Tämä seikka tekee mahdolliseksi
sähkön yleisen käytön keittämiseen ehdoilla, joita
monikin sähkölaitos tulevaisuudessa huomannee
voivansa myöntää tällaisiin tarkoituksiin. Koko
yleisiksi ovat nyt jo käyneet sähköllä lämmitetyt
teekannut y. m. pienet erikoiskeittokojeet koteja
varten, vieläpä paikoittain, virranhinto en sitä
salliessa, sähköhellatkin, joista periaatteellisesti
mieltäkiinnittävin ehkä lienee norj. Saxegaardin
.,kuumavesihella" (kuva 4). Tässä läpi
vuorokauden tasaisesti kulutettu sähköenergia käytetään
suurehkon vesimäärän lämmittämiseen ja
pysyttämiseen n. 8<M00 C° lämpöisenä. Keittoasti at
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
