- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
901-902

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähköliikeoppi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

901

Sähköliikeoppi—Sähkölyhytsulku

902

Tavattoman tärkeät kansainvälisessä s:ssäovat
merien poikki kulkevat m e r i k a a p e 1 i t.
Ensimäinen merikaapeli laskettiin 1850 Englannin
kanaalin poikki, mutta se katkesi jo sam. v.
Vasta seur. v. saatiin aikaan pysyvä yhteys
Englannin ja mantereen välille. Ensimäinen
valta-nierikaapeli, Euroopan ja Pohjois-Amer iikan
välille, saatiin amer. Cyrus Fieldin toimesta
lasketuksi 1858, mutta kuukauden kuluttua se
katkesi ja vasta 1866 syntyi lopullisesti kestävä
kaapeli Pohjois-Ameriikan (Trinity bay New
Found-landissa) ja Euroopan (Valencia Irlannissa)
välille. Nyk. kiertää kaapeliverkko taajana kaikki
maailman meret; monen suuren
satamakaupungin välillä on useita kaapeleita ja monessa
harvaan asutussa maanosassa, joissa valkoinen
asutus keskittyy etupäässä rannikoille, kulkevat
sähkölennätinjohdot usein m rikaapeleina pitkin
rantaa. — Päinvastoin kuin
maunersähkölennä-t in ovat merikaapelit enimmäkseen yksityisten
yhtiöiden hallussa. V. 1915 oli jnerikaapeleita
"kaikkiaan 2,586, yhteensä 539,644 km; näistä
yksityisten yhtiöiden hallussa oli 416, yhteensä
’436,837 km." valtioiden hallussa 2,170. yhteensä
102,807 km. Valtioista suurin kaapelinomistaja
on Ranska, jolla oli 81 kaapelia, yhteensä 22,945
km. Yksityisistä yhtiöistä suurimmat, niiden
kotipaikat, kaapelien lukumäärät ja pituudet
ovat:

Yhtiö kotipaikka luku km

Kastern telegraph company. . Lontoo 107 86,796

Eastern extens. Australian and

China tel comp.......Lontno 37 49,011

Western tel. comp.......Lontoo 30 44J17

Commercial cuble company. . . Pariisi 15 30.78:

Anglo american tel. comp . . . Lonioo 15 24,111

Central and soitth american tel.

comp............. New York 25 22,072

Compagnie frnnraisp des cables

lélégruphlques.......Pariisi 23 21,276

Eastern and sunth african tel.

comp. ........Lontoo 17 19.460

Commercial pacific cable comp New York fi 18.570
Deutsch Allanttsche Telegraphen-

gesellschaft........ Köln 5 17,730

Het store nordiske telegrafselskab Kööpenhamina 29 17,309
Deutscb-SUdiimrrikamsche Tele-

graphengesellschaft.....Koin 5 1t,640

Western union lei. comp. . , . New York 9 13,606

Muilla yhtiöillä on alle 10,000*km kaapeleita. —
Det store nordiske telegrafselskab, joka omistaa
paljon kaapeleita Pohjois- ja Luoteis-Euroopassa
sekä Itä-Aasiassa, on myöskin laskenut Suomen
ja Ruotsin väliset kaapelit (1869, 1877 ja 1883),
joista 2 kulkee Uudestakaupungista suoraan
Griss-lehamniin, kolmas Maarianhaminan kautta.

Kansainvälinen
sähkölennätin-liitto on yhdistys, johon kuuluvat kaikki ne
valtiot ja sähkölennätinyhtiöt, jotka ovat
yhtyneet kansainväliseen sähkölennätinsopimukseen.
V. 1907 kuului liittoon: kaikki Euroopan
valtiot, Egypti, Argentiina, Austraalian
liittovaltio, Bolivia, Brasilia, Englannin Intia,
Englannin Itä-Afrikka ja Uganda, Ceylon, Ranskan
Tudo-Kiina, Islanti, Japani, Kap-siirtokunta,
Madagaskar, Natal, Uusi Kaledonia, Uusi-Seelanti,
Alankomaiden Intia, Oranje-Vapaavallat,
Senegal, Siam, Kanarian saaret, Transvaal, Turkki,
Tunis ja Uruguay. Sähkölennätinyhtiöt ovat joko
yhtyneet liittoon tahi seuraavat kokonaan tahi
pääasioissa liittosopimuksia. — Kansainvälisen
sähkölennätinliiton keskustoimisto on
kansainvälinen 8ähkölennätintoimisto" (Bureau inter-

national des administrations télégraphiques)
Bernissä; sen tehtävänä on koota tariffit ja
tilasto, levittää ilmoitukset uusista
sähkölennä-tinlaitoksista ja -yhteyksistä, linjojen
katkaisemisesta sekä kansainvälisen aikakauslehden
..Journal tél6graphique"n, maailman sähkölennä
tinkartan, sähkölennätinlaitoksien luettelon, sovi
tun sähkösanomakielen sanakirjan julkaiseminen,
kaikkien kansainväliseen sähköttämiseen
kuuluvien asioiden välittäminen sekä
kansainvälisten sähkölennätinkonferenssien valmistelu. —
S äh kölennäti n konferenssein a, joi
hin kutsutaan edustajia kaikista kansainväliseen
sähkölennätinliittoon yhtyneistä valtioista ja
yksilöistä, on tehtävänä tariffien muodostamin n,
kansainvälisen s:n järjestely sekä ohjesääntöjen
laatiminen ja muuttaminen.

S ä h k ö 1 e n n ä t i n s o p i m u k s e t ovat
kansainvälisen s:n perusteena. Pietarissa 22 p.
kesäk. 1875 tehty kansainvälinen sopimus on
vieläkin voimassa. Tämä sopimus takaa
sähkölen-nättimen yleisen käyttöoikeuden,
sähkölennätin-salaisuuden, tarpeellisen sähkölennätinyhteyden
rakentamisen y. m.

Varsinkin meriliikenteelle arvaamattoman
tärkeä on sähkölenniittimen uusin kehitysaste,
langaton sähköttäminen (ks. t.). Langattoman
sähkölennätinliikenteen järjestely tapahtui
kansainvälisessä konferenssissa 1906 ja sen
päätökset astuivat voimaan 1 p. heinäk. 1908. Tämän
mukaan ovat kaikki sopimukseen osaaottaneiden
valtioiden langattomat sähkölennätinasemat, jotka
ovat avonaiset yleisell" liikenteelle, velvolliset
vastaanottamaan ja edelleen lähettämään kaikki
simojen valtioiden asemilta lähetetyt
sähkösanomat. Kaikki yleiset rannikkoasemat ovat joko
saatettavat suoranaiseen yhteyteen yleisen
sähkö-Iennäl inverkon kanssa tahi on sähkösanomien
nopeasta edelleenlähettämisestä muulla tavalla
huolehdittava. Hätätilassa olevien laivojen sähkö
sanomat ja vastaukset niihin ovat etusijassa
vastaanotettavat. Tariffi on kolmiosainen: 1)
rannikkoasemalle tuleva rannikkomaksu korkeintaan
60 p. sanalta; 2) laiva-asemalle tuleva laivamaksu
korkeintaan 40 p. sanalta: 3) maksu tavallisen
tariffin mukaan sähkösanoman lähettämisistä
yleisen sähkölennätinlaitoksen linjoilla.
Laiva-asemien pystyttäminen yksityisten puolelta on
valtion myönnytyksen varassa.

Yleiselle liikenteelle avonaisten langattomien
siihkölennätinasemien luku 1915 oli 568.

S:n suunnaton merkitys maailmantaloudelle ja
sivistyselämälle on itsestään selvä; ilman
sälikö-lennätintä on mahdoton ajatella
maailmankauppaa nykyisissä muodoissaan, ja vasta
sähkölen-niitin on luonut esim. sanomalehdistön
uudenaikaisen merkityksen. T. Gr. (E. E. K.)

Sähköliikeoppi ks. Sähködynamiikka.

Sähköllä keittäminen ks. S ä h k ö 1 ä m in i
ty s.

Sähköluminissenssi, sähköpurkauksen
ohennetussa kaasussa (esim. Geisslerin putken
sisältämässä kaasussa) aikaansaama valoilmiö, vrt.
Sähköpurkaus ja L ti m i n i s s e n s s i.

Sähkölyhytsulku 1. suorayhdistys syntyy
silloin. kun 2 johtoa, joiden välillä on jännityseroa,
yhtyy keskenään, niin että ne muodostavat
suljetun virtapiirin, esim. koskettavat toisiaan
ilman välillä olevaa eristystä t. vastusta taikka

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:53:01 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0481.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free