Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähkömerkinantolaitteet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
913
Sähkömerkinantolaitteet
914
Soittokello.
2 Falokellun
öÄlyytys-nappula ja sen kotelo.
4. Osoitinkoneisto.
tässä tapauksessa siten, että patterista vedetään
yhteinen kaikkiin painonappeihin haarautuva
johto. Toinen johto vedetään jokaisesta
painonapista erikseen ntimerokaappiin ja yhdistetään
jonkin magneetin käämin toiseen päähän.
Käämien toiset päät ovat kaikki yhdistetyt toisiinsa
ja niistä vedetään yhteinen johto kelloon.
Hotelleissa ja muissa suuremmissa laitoksissa
käytetään usein tilan voittamiseksi numerolevyjen
asemesta pieniä, noin pennin kokoisia hehkulamppuja,
jotka syttyvät palamaan, kun painetaan
vastaavaa painonappia; samalla soi tavallinen
soittokello. Lamppu palaa siksi, kunnes kutsuttu
henkilö erikoisen katkaisijan avulla sammuttaa sen.
— Sähköjohtojen helpon asettamisen ja
laitteiden yksinkertaisen käytön vuoksi
soittojoh-toja käytetään moniin eri tarkoituksiin, kuten
ilmoittamaan oven aukaisemista, hälyytyslaitteina
pankkien ja kassaholvien suojelemiseksi y. m.
Vieläpä voidaan yksinkertaisien laitteiden avulla
järjestää sähkökello siten, että se soi, jos paine
säiliössä noasee tahi laskee määrättyjen rajojen
yli, tahi jos lämpö huoneessa nousee liian
korkealle.
Tulipalohälyytys tapahtuu nykyään
suuremmissa kaupungeissa sähköllä toimivien
palo-kellojen (ks. t. ja kuva 2) avulla, jotka ovat
asetetut katujen varsille (ks. Palotoimi) ja jotka
pannaan toimintaan painamalla niissä olevaa
nappulaa. Tämä panee käyntiin kellon koneiston,
joka kiertää hampailla varustettua ratasta. Ratas
katkaisee ja sulkee erikoisen koskettimen avulla
johdossa kulkevan virran ja paloasemalla oleva
vastaanottolaite merkitsee, kuinka monta kertaa
tämä on tapahtunut. Palokellot ovat kytketyt
sarjaan yhteen tai useampaan johtopiiriin,
riippuen laitoksen suuruudesta, ja kaikilla kelloilla
samassa sarjassa on eri luku hampaita
hammasrattaassa. Näinollen saadaan heti paloasemalla
tieto, mistä paikasta palokuntaa on kutsuttu.
Sitäpaitsi varustetaan palokellot usein laitteilla,
joiden avulla palokuntalaiset voivat joko
puhelimella tahi sähkölennättimellä keskustella
paloaseman kanssa. Vastaanottolaitteet ovat kolmea eri
järjestelmää: osoitinmerkkijärjestelmä (kuva 3),
Morse-järjestelmä ja lyöntimerkkijärjestelmä.
Osoitinmerkkijärjestelmässä, jota käytetään
pienemmissä laitoksissa, osoittaja, joka kiertää
numeroilla varustetulla taululla, näyttää suoraan
käytetyn palokellon numeroa. Tällaisen
laitteen kytkinkaava näkyy kuvassa 4. Palokellot 1
/jfyrsc- ijnea/ë/m^
Morse-järjestelmä.
ja II ovat kytketyt sarjaan johtopiiriin, ja
niiden koskettimet ovat lepoasennossa suljetut.
Virtaa kulkee siis aina johdon läpi j-a virtamittarilla
voidaan tarkistaa, onko johtoverkko kunnossa.
Jos johto jossain kohti katkeaa, nähdään tämä
heti virtamittarista ja sitäpaitsi relee R\ panee
kellon A" toimimaan. Laitos ei kuitenkaan tule
kelvottomaksi, sillä kaikki palokellot ovat yhdistetyt
maahan ja päivystäjä yhdistää vastaanottolaitteen
maahan sulkijalla S, jolloin maata käytetään
loisena johtona. Palokelloa hälyytettäessä relee Rt
kääntää kääntösulki jan S* ja yhdistää releen R3
ankkuriin A. Joka kerta kun palokellon ratas
sitten sulkee ja ,-^ _
katkaisee
virran, siirtää R3
osoittaj an yhden
askeleen
eteenpäin ja osoittaja
seisattuu vasta
sille numerolle,
mikä palokellolla
on. — M o r s
e-järjestelmässä (kuva 5) käytetään
vas-taanottolaitteena kahta säliköleunätinkoneistoa,
jotka asetetaan molemmin puolin patteria. Jos
johto katkeaa, kytketään patterin keskipiste
maahan ja toinen kone vastaanottaa kaikki
hälyytyk-set toiselta puolen vikakohtaa, toinen toiselta
puolelta. — Lyönti merkkijärjestelmää
käytetään kaupungeissa, joissa on useampia
pieniä paloasemia, joille kaikille on ilmoitettava
sattuneesta tulipalosta. Keskusasemalla, joka
asetetaan sopivaan kohtaan, vastaanotetaan
hälyy-tykset Morsen koneilla, mutta samalla n. s.
välittäjä panee paloasemilla olevat yksilyöntikellot
toimimaan. Nämä ilmoittavat kysymyksessä
olevan palokellon järjestysnumeron merkitsemällä
eri lyöntijaksoilla sadat, kymmenet ja yksiköt.
— Yksinkertaisten laitteiden avulla voidaan
hälyytyskellot sitäpaitsi järjestää siten, ettei
samalla tapahtuva johdon katkeaminen ja
maakosketus häiritse niiden toimintaa, ja että
useampien yhtaikaa käytettyjen palokellojen merkit
toinen toisensa jälkeen merkitään
vastaanottolait-teella niiden sotkeutumatta. On myös
itsetoimivia palohälyytyslaitteita, joita käytetään
etupäässä suuremmissa tavaramyymälöissä,
teattereissa y. m. Ne kytketään eri
keskusjärjestelmään, joka taas hälyyttää jonkin läheisyydessä
olevan palokellon. Itsetoimivat palokellot toimi-
3.
Sähkühälyyttä-jän osoitinkone.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
