Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähköoptilliset ilmiöt ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
951
Sähköparien yhdistäminen—Sähkö pienteollisuudessa 958
purkausta niin, että kipinöiden lukumäärä
kasvaa suhteessa 4:3. Punasinerviä valosäteitä pi
tempiaaltoisct säteet osoittautuvat tässä suhteessa
tehottomiksi. Ilalhvaehs huomasi, että toiset
negatiivisesti sähköiset kappaleet, kuten esim. eristetty
amalgamoitu sinkkilevy, käyvät sähköttömiksi
kaarilamppuliekin säteiden niitä kohdatessa. Säh
kötön kappale tulee samoissa olosuhteissa
positiivisesti sähköiseksi. Lenard’in selityksen
mukaisesti vastamainitut ilmiöt syntyvät sentähden.
että valosäteet kohdatessaan kappaleen herättä
vät katodisäteitä s. o. valotettu kappale
luovuttaa elektroneja. — Valotetun seleenin ominai
suuksista ks. Seleeni. — S:siin i:hin
kuuluvat myös ne iosforessenssi-ilmiöt, jotka röntgen-,
Becquerelin ja katodisäteet aiheuttavat
kohdatessaan muutamia aineita. V. S:n.
Sähköparannus 1. elektroterapi a,
sähkön käyttäminen terveydellisessä tarkoituksessa,
on, kuten moni muu terapian haara, vähitellen
kohonnut yksinkertaisista kokeiluista
tieteelliseksi oppialaksi. Galvani’n (17S6) keksintö
antoi s.-yrityksille pohjan, mutta s. joutui
unho-tuksiin, sillä sopivien sairastapausten valinta,
puoskarien ja keinottelijain menettely saivats:n
epäilyksenalaiseksi. Sähkökoneiden ja etupäässä
Voitan sähköpariston keksiminen antoivat uutta
vauhtia s.-kokeiluille. Vasta sähkömagnetismin
(örsted 1820) ja induktsioni-ilmiöiden
(Faraday 1831) sekä vastaavien koneiden
keksiminen loivat tavallaan perustan nykyiselle s:lie.
Oikeastaan Duchenne (1847-50) oli ensimäinen,
joka tieteellisesti sovellutti s:ta käytännössä.
Hän huomasi sähkövirtojen paikallisen
merkityksen, niiden vaikutuksen lihaksiin ja
hermoihin ihon läpi. jonka johtokykyä kosteat
elektrodit edistivät. Tämä sähkön paikallinen käytäntö
on tärkeimpiä keksintöjä s: n alalla.
Lihasnykäykset, joiden Remak huomasi johtuvan niiden
pisteiden sähköärsytyksestä, missä liikehermo tun
keutuu lihakseen, selvittävät monia lihas- ja
hermotauteja. Ärsytys on joko suora, lihakseen
kohdistuva, tai välillinen, hermon kautta siihen
vaikuttava. Käytettiin täten vain faradista
virtaa ja saatiin hyviä tuloksia useissa lihas- ja
hermotaudeissa.
Galvaaninen s. jäi taas unohduksiin, kunnes
Remak 1858 otti sen jälleen käytäntöön tehtyään
muutamia parannuksia. Galvaaninen sähkövirta
vaikuttaa edullisimmin syvemmällä oleviin
hermoston osiin, aivoihin ja selkäytimeen,
aiheuttaen niissä, kuten oletetaan, molekulaarisia
muutoksia, joita ei kumminkaan vielä lähemmin
tunneta. Muuten on galvanisatsionista.
(galvanoterapia), pysyvän sähkövirran
käyttämisestä se etu, että uusimpiin koneisiin
liittyvien lisälaitteiden avulla voidaan helposti
määrätä tarvittavan virran voimakkuus
galvanometrin avulla, muuttaa virran suuntaa
asettamalla vaikuttavaksi pooliksi joko anodi tai
katodi. Näillä onkin erilainen vaikutus. Edellisen
on rauhoittava ja tyynnyttävä, jonka takia sitä
eniten käytetään äkillisissä hermo- ja
lihassäryissä. Jälkimäinen taas on ärsyttävä 1.
kiihoit-tava ja sitä käytetään pääasiallisesti
hermohal-vauksissa ja velttoustiloissa. Niinhyvin
galvani-satsionissa kuin faradisatsionissa on käytettävä
erilaisia, kuhunkin tapaukseen soveltuvia,
kankaalla tai säämiskällä päällystettyjä, eri metal-
leista valmistettuja elektrodeja, joiden koko
vaihtelee pienistä teräväkärkisistä monien kymmenien
cnia:n suuruisiin. F a r a d i s a t s i o n i (f a
ra-d o t e r a p i a), induktsionikoncen avulla
annettava sähköhoito, on eniten levinnyt kaikista
s.-tavoista. Siinä käytetään 1-2 galvaanista
elementtiä voimanlähteenä, kaksi inetallilangasta
primääri- ja sekundäärivii laa varten punottua
käämiä, jotka voidaan osaksi tai kokonaan lykätä
sisäkkäin, minkä kautta, samoin kuin sisemmän
rullan sisään työnnettävän rautasydämen avulla,
virta, saadaan heikommasta voimakkaammaksi.
Muunlaista voimakkuuden mittaajaa ei ole.
Virran katkaisu, joka synnyttää induktsionivirran,
tapahtuu yleensä Neef-Wagnerin vasaralaitteen
avulla. Tämäntapaisia koneita on laitettu
hyvinkin pieniä ja halpoja, helposti mukana
kannettaviin laatikoihin sovitettuja, mikä seikka on
tehnyt ne erittäin laajalti käytetyiksi, mutta
samalla herättän3’t suurta epäluuloa koko
sähkö-hoitoa vastaan, sillä näitä kojeita käyttävät
paljon asiaan perehtymättömät ja usein aivan
väärin. Yleistä faradisatsionia metallipensselin avulla
ei enää käytetä niin paljon kuin ennen.
Sähkö-diagnostiikassa (ks. t.), mutta myös
lihassurkas-tumisien ja halvauksien hoidossa on
faradisat-sioni paikallaan. Kumminkin on sen käytäntö
paljon vähentynyt sen jälkeen kuin
sinusoi-daalinen virta, joka myös on vaihtovirta,
tuli tunnetuksi. Viime vuosisadan lopulla alkoi-
Pantostaatti galvaanista
ja sinusoidaajista
sähkövirtaa, endoskopiaa,
kaustiikkaa ja
yib-ratsionia varten.
Staattinen influenssi
slihkosuihku
(frankli-nisatsioni).
vat ranskalaiset sitä käyttää. Eniten sitä
käytetään terapeuttisessa, mutta jossakin määrin
myös diagnostisessa tarkoituksessa. Tämä virta
on tasaisesti aaltoileva, jonka takia se ei tunnu
niin pistävältä kuin jyrkkätaitteinen faradinen
virta. Edellinen vaikuttaa syvemmälle kuin
jälkimäinen ja sitä käytetään menestyksellä
lihastautien, varsinkin kuihtumien hoidossa.
Etupäässä pidetään sitä aineenvaihtoa edistävänä ja
sovellutetaan sähkökylpyiuä varsinkin
sydäntaudeissa.
Myöskin vanhinta kitkasäliköä on kauan
käytetty parantavassa tarkoituksessa. Tämä on
eniten tunnettu franklinisatsionin
(fran-klinoterapia) nimellä. Wimshurstin
influenssikone on yleisimmin käytännössä ja sillä
annetaan tavallisimmin yleistä sähkötystä,
staattisen suihkun muodossa. Joskus myös annetaan
paikallisesti sälikökipinäpurkauksia ja Mortonin
virtaa, jossa jännitys on hyvin suuri. Ensinmai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
