Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähköyksikkö ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
997
niagneett iset voimaviivat oskillaattoria ympyrä
viivoina, joiden tffso on kohtisuorassa sitä vas
taan ja joiden keskipisteet ovat sen sauvoilla.
Magneettinen ja sähkökenttä ovat siis
kohtisuorassa toisiansa vastaan. — Hertz ja hänen
jälkeensä monet tiedemiehet ovat
toteennäyttäneet, että sähkömagneettiset aallot ja
valoaallot ovat monessa suhteessa yhtäpitäviä.
Paitsi että leviämisnopeus on sama, voidaan
kokeiden avulla osoittaa, että heijastus,
taittuminen, interferenssi, polarisatsioni ja
kahtais-taittuminen ovat huomattavissa edellisissä aivan
samalla tavalla kuin jälkimäisissäkin ja että
ilmiöt ovat samojen sääntöjen mukaiset. —
Sähkömagneettisten aaltojen olemassaolon
toteaminen ja vastaanottaminen perustuu
resonanssi-ilmiöön. Tarkoitusta varten käytetään
monenlaisia vastaanottokojeita n. s. detektoreja
I. indikaattoreja (ks. Langaton
sähköttäminen). [H. Hertz, „Untersuchungen
iiber die Ausbreitung der elektrischen Kraft"
(’2:nen pain. 1892).] ü. 8:n.
Sähköyksikkö (ks. Sähköopilliset
mittayksiköt.
Sähköärsytykset, biol. Niinkuin lämmön ja
valon vaihtelut ja yksipuolinen vaikutus sekä
monet muut fysikaalis-kemialliset ilmiöt saavat
aikaan kasveissa ja eläimissä (varsinkin
yksinkertaisimmissa muodoissa) aivan määrättyjä
liikkeitä, asentoja tai tiloja, niin sähkökin (sekä
iskut että jännitykset) vaikuttaa eliöihin
ärsykkeenä. Niinpä sähkövirta saa lihakset
supistuinaan, tuntohermot tuntemaan tuskaa; sen
vaikutuksesta rauhasten toiminta ja värekarvojen
liike vilkastuu j. n. e. Sitäpaitsi kaikki eläimet
ovat galvaanisen virran vaikutuksen alaisina joko
positiivisesti tai negatiivisesti galvanotaktisia
(vrt. Galvanotropismi) pyrkiessään tai
asettuessaan milloin positiiviseen, milloin taas
negatiiviseen napaan. Liian kova sähkövirta
tappaa eläimen.
Säiliökynä, täytekynä, jonka varressa on
musteella täytettävä ontelo, mistä muste
kirjoitettaessa itsestään juoksee hienon reiän läpi
kynän-terään. Ruostumisen välttämiseksi tehdään terä
kullasta. — Stylograf i-kynässä on teränä
musteenvalumisreiästä ulkoneva hieno neula.
V. L.
Säiliövaunu ks. Rautatievaunu.
Säilyke. Säilykkeet 1. konservit ovat yleensä
sillä tavoin käsiteltyjä ruoka-aineita, että ne
kestävät pahentumatta pitkäaikaisen
säilyttämisen. Pilaantumisen aiheuttajina ovat bakteerit,
joiden kehittymiselle eri elantoaineet tav.
tarjoavat erittäin edullisen maaperän kosteutensa,
ravintoarvonsa y. m. takia. Nykyään
ruoka-aineiden säilyttämiseen käytetään useita erilaisia
menettelytapoja, jotka kuitenkin voidaan jakaa
kahteen ryhmään: toisen mukaan pilaantuminen
estetään säilyttämällä ruoka-aineita bakteerien
kehittymiselle epäedullisissa olosuhteissa tai
muuttamalla säilytettävien aineiden kokoumus ja
ominaisuudet sellaisiksi, etteivät bakteerit niissä
eniiä menesty; toinen menetelmä taas perustuu
siihen, että estetään bakteerien pääsy ulkoapäin
ruoka-aineisiin, joista tätä ennen tyyten
hävitetään entuudestaan niissä olleet bakteerit.
Edelliseen ryhmään kuuluvat kylmässä säilyttäminen,
suolaaminen, kuivaaminen, savustaminen y. m.
998
(ks. K a 1 a n k ä s i 11 e 1 y ja Liha),
jälkimäiseen ryhmään säilyttäminen ilmatiiviissii
astioissa pariisilaisen sokerileipurin Francois
A p p e r t’in jo 1804 keksimän menetelmän
mukaan (vrt. Francois Appert, „L’art de conserver
toutes les substances animales et végétales",
1810).
Apperfin menetelmän mukaan käsiteltyjä
ruokatavaroita varsinaisesti nimitetäänkin s:iksi.
Niitä valmistetaan suuret määrät tehdasmaisesti
kasvi- ja eläinkunnan tuotteista laivastojen,
sotajoukkojen, retkikuntien muonitusta varten sekä
yleensä yksityistenkin ravinnoksi. S:nä voidaan
helposti pilaantuvia kasvi- ja eläintuotteita
kuljettaa pitkiä matkoja paikkoihin, joissa niitä ei
luonnon suhteiden takia voida kasvattaa. Sama
ten aineita, joita tuoreina on vain jonakin
vuodenaikana, voidaan s:uä syödä milloin hyvänsä.
S:ksi aiottujen ruoka-aineiden pitää olla
täysin tuoreita ja parasta laatua. Huolellisen
puhdistamisen, kuorimisen, siemenien poiston y. m.
eri ravintoaineisiin nähden erilaisen
valmistuksen jälkeen, jota varten on erilaisia koneita,
elantoaineet keitetään, paistetaan, maustetaan,
yleensä laitetaan syötäväksi kelpaavaan muotoou.
Kasviksien kuumentamisesta vahingoittunutta
väriä kaunistetaan toisinaan värjäämällä, joka
myrkyllisillä väriaineilla toimitettuna saattaa
olla peräti vaarallinen ja myrkyttömillä on
jokseenkin tarpeeton käsittely. Se olisi ainakin
sallittava ainoastaan selvästi ilmoittaen: „värjätty
vaarattomilla väriaineilla". Tämän jälkeen s.
pannaan lasi-, kivi- tai tinattuihin
rautalevy-astioihin (jälkimäiset lienevät kestävyytensä ja
pienen painonsa vuoksi eniten suositut) ja
sterilisoidaan s. o. vapautetaan bakteereista
kuumentamalla 10-30 minuutin ajan takorautaisissa
höyrykattiloissa, autoklaaveissa, 105°-125° :een,
jonka jälkeen ne heti jäähdytetään, etteivät saisi
huonoa makua eikä näköä kovin pitkäaikaisen
kuumentamisen seurauksena.
Ennen kauppaan laskemista s:itä on pidettävä
kuukauden ajan varastossa, että voitaisiin huo
mata, onko sterilisoiminen todellakin onnistunut,
mikä on välttämätön säilymisen ehto.
Pilaantuneet, rautalevyastioissa olevat s :t tunnetaan siitä,
että astiat ovat hajaantumiskaasujen vaikutuk
sesta pullistuneet, Niiden sisällys on
ehdottomasti hyljättävä. Paljoa vaarallisempia ovat
pahentuneet s :t, jotka näennäisesti ovat. hyviä. Jos
rautalevy on sisältäpäin sinisen musta,
säilykkeiden maku omituinen ja liemi sameaa, niin
tavara on pilaantunut ja kelpaamaton
ravinnoksi. B. M.
Säiniö, rautatieasema (III 1.)
Viipurin-Pietarin rataosalla, Viipurin ja Kämiirän asemien
välillä, 10 km Viipurista, 323 km Helsingistä. —
Lähellä asemaa S:n mylly, S:n saippuatehdas ja
tiilitehdas. Viipurin pitäjän vaivaistalo.
Säippä ks. Kiertokanki.
Säkeenjako. pitkissä rtinosäkeissä määrätyssä
|iaikassa tapahtuva säännöllinen seisahdus, joka
jakaa säkeen kahtia (tahtilepo). ks. S e suuri.
Säkeistö 1. s t r o o f i, määrätty luku
kokonaisuudeksi ryhmitettyjä säkeitä (ks. t.). S:öä
nimitetään mvös usein värssyksi.
Mus., yhtäläisenä t. muunnettuna
mielinmää-riu kertautuva säveljakso. Riippuen sävellyksen
kokonaisrakenteesta s:nä on milloin pelkkä säe
Sähköyksikkö—Säkeistö
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
